Kansainvälinen Niirala Värtsilä rajanylityspaikka
 |
Kaupunkityyppinen asutus, Sortavalan kuntapiirin Värtsilän kaupunkityyppisen asutusalueen keskus, sijaitsee 65 kilometrin päässä Sortavalasta. Karjalan aluetasavallan suurin rajanylityspaikka Venäjän ja Suomen rajalla. Sijaitsee Länsi-Karjalan ylängöltä etelään Juvanjoen rannalla lähellä sen yhtymistä Jänisjokeen. Värtsilän kautta kulkee Sininen tie, joka yhdistää Suomen Petroskoihin ja Pietariin. 5 kilometrin päässä Värtsilästä toimii vuonna 1994 avattu Niirala -Värtsilä -rajanylityspaikka. Asukkaita vuonna 1959 - 3229, vuonna 2006 - 3085.
Värtsilä mainitaan ensimmäistä kertaa vv. 1499-1500 veronkantokirjassa. Silloin oli asutuksessa 3 taloa ja kuului Vodskaja pjatinan Korelan ujestin ortodoksisen kirkkokunnan Nikolauksen-Sortavalan pogostaan. Stolbovan rauhan solmimisen jälkeen joutui Värtsilä Laatokan Karjalan muiden kylien ja asutusten joukossa Ruotsin haltuun. Värtsilä oli kuulunut vuodesta 1812 Venäjään Suomen suurruhtinaskunnan osana. Suurin osa Värtsilän kunnasta (Värtsilän metallitehdas ja Värtsilän rautatieasemakin) jäi Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan (1939 - 1940) päätyttyä Neuvostoliitolle. paikallinen väestö oli evakuoitu sodan jaloista maaliskuun 1940 mennessä. Värtsilä liitettiin syyskuussa 1940 Karjalais-suomalaisen SNT:n alueeseen. Suuren isänmaallisen sodan päätyttyä perustettiin metallitehtaan yhteyteen tuotannon käynnistämiseksi nopeammin rangaistusvankileiri, joka suljettiin vuonna 1953. Värtsilän suurimpia tuotantolaitoksia: Värtsilän metallitehdas, leipomo.
I. Mitin, V. Volohova
Karelia -tietosanakirja julkaistu Petropress -kustantamon toimesta ©
Petroskoi, Vapun valtakatu, t. 48
|
