 |
Alue sijaitsee 25 kilometrin päässä Kostamuksesta -pohjoisen eurooppalaisen tagamestän mallikelpoinen yksikkö. Keskus - Kostamuksen kaupunki. Alue muodostettu vuonna 1983. Pinta-ala - 47569 hehtaaria, puskurivyöhyke - 500metriä leveä. On kuulunut vuodesta 1991 venäläis-suomalaiseen "Ystävyys" -puistoon yhdessä Suomessa olevan viiden suojeltavan luontoalueen kanssa.
Alueeseen kuuluun enimmäkseen villiä luontoa: koskemattomia havumetsiä (muodostavat yli 50% Kostamuksen rauhoitusalueesta), joista 84% käsittävät männiköt, kuusikot - 16% ja koivikot sekä haavikot - vajaa prosentti. Metsissä on eri-ikäisiä melko matalia puita. Suot käsittävät 20% ja ne ovat melko pieniä - 10-50 hehtaaria.
Alueella on keksitty noin 400 putkilokasvilajia, lähes 140 naavalajia ja 159 jäkälälajia. Täällä kasvaa pihlajaa, leppää, katajaa, raitaa. Pensaskasveista mainittakoon mustikka, puolukka, juolukka, kanerva, suopursu, variksenmarja, ruohokasveista - oravanmarja, metsätähti, lillukka. Venäjän Punaiseen kirjaa merkityistä - tummalahnaruoho, lobelia dortmanna, vaaleasara, kaitakämmekkä, jäkälät: lobaria pulmonaria ("keuhkojen jäkälä"), bryoria fremontii.
Eläinkanta on tyypillistä pohjoistaigametsälle: 182 lintulajia, 26 nisäkäslajia, 2 amfimibilajia ja matelijaeläinten 2 lajia sekä 16 kalalajia. Petoeläinlajia on 10: mäntynäätä, kärppä, lumikko, minkki (entinen amerikanvesikko), ruskeakarhu, ahma, kettu ja jyrsijöitä 7 lajia: kanadanmajava, orava, liito-orava, piisami, peltomyyrä. Tavallisia ovat hirvet ja harvinaisempi - metsäpeura. Linnustosta mainittakoon metsähanhi, laulujoutsen, kurki. Venäjän Punaiseen kirjaan merkityistä mainittakoon rauhoitusalueella asustavista merikotka, sääksi, maakotka. Alue on totaalisesti rauhoitettu. Yleisöltä pääsy kielletty kokonaan
T. Hohlova
Karelia -tietosanakirja julkaistu Petropress -kustantamon toimesta ©
Petroskoi, Vapun valtakatu, t. 48
|
|
