|
Karjalan tasavalta sijaitse Venäjän luoteisalueella, kuuluu Venäjän federation Luoteiseen federaaliseen piirikuntaan. Perustettu 8 kesäkuuta 1920 entisen Aunuksen läänin alueelle Karjalan työväen kommuunina. Muutettu 25 heinäkuuta 1923 Karjalan ASNT:ksi, 31 maaliskuuta 1940 - Karjalais-suomalaiseksi SNT:ksi. 16 heinäkuuta 1958 tasavallalle palautettiin Karjalan ASNT:n status. Nykyinen nimi hyväksyttiin 13 marraskuuta 1991.
 |
Karjalan aluetasavallan pinta-ala on 180,5 tuhatta neliökilometriä (1,06% Venäjän federation alueesta). Tasavallan pohjoisen ja eteläisen rajan välillä on 660 km, lännestä itään (Vienan) Kemin korkeudella - 424 km. Karjalan naapurina on lännessä Suomi, etelässä -Leningradin ja Vologdan hallintoalueet, pohjoisessa - Murmanskin hallintoalue. Tasavallan kaakkoisosassa tasavallan maa-alueita huuhtoo Vienanmeri. Karjalan länsiraja on samalla Venäjän federation valtakunnan Suomen vastainen raja, jonka pituus on 798,3 km. Tasavallan pääkaupunki Petroskoista on matkaa Moskovaan 925 km, Pietariin - 401 km, Murmanskiin - 1050 km, Helsinkiin - 703 km.
Karjalan tasavallassa oli vuoden 2009 tammikuun 1. päivänä 687,5 tuhatta asukasta. Kaupungeissa asui 76,4% väestöstä. Lapsia ja teini-ikäisiä oli 15,4%, työkykyisiä - 64,5%, eläkeiässä olleita - 20,1%. Työttömiä oli virallisten tietojen mukaan 2,6% omatoimisesta väestöstä.
Elinikäodote käsitti 65,5 vuotta, tasavallan asukkaiden keski-ikä - 38,55 vuotta. Väestötiheys - 3,8 ihmistä neliökilometrillä.
Valtionkielenä on Karjalan tasavallassa venäjä. Tasavalta on Venäjän federation monikansallinen subjekti. Siinä asuu 213 kansallisuuteen kuuluvia. Vuonna 2002 suoritetun väestönlaskennan tulosten mukaan oli aluetasavallassa venäläisiä 76,6%, karjalaisia - 9,2%, valkovenäläisiä - 5,3%, urainalaisia - 2,7%, suomalaisia - 2,0%, vepsäläisiä - 0,7%. Alkuperäisasukkailla - karjalaisilla ja vepsäläisillä - on omat kirjakielensä.
Tasavaltaan kuuluu 16 kuntapiiriä (Belomorskin, Kalevalan, Kemin, Kontupohjan, Lahdenpohjan, Louhen, Karhumäen, Mujejärven, Aunuksen, Pitkärannan, Äänisrannan, Prääsän, Puutosin, Segezhan, Sortavalan, Suojärven) ja 2 kaupunkipiiriä (Petroskoin ja Kostamuksen), joiden alueella on 109 asutusta (22 kaupunkityyppistä ja 87 - maalaisasutusta), 808 asumapaikkaa, mm. 13 kaupunkia.
Tasavaltaa kehitetään vuoteen 2020 ulottuvan Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen Strategian, Karjalan tasavallan aluekehityskaavan ja Karjalan tasavallan vuoteen 2010 ulottuvan talous- ja sosiaalikehityssuunnitelman mukaisesti. Pitkän aikavälin sosiaalis-taloudellisen kehityssuunnitelman päätavoitteena on aluetasavallan asukkaiden elämän laadun parantaminen kestävän ja tasapainoisen talouskehityksen ansiosta, tulevan nopeamman kehityksen potentiaalin luominen, tasavallan aktiivinen osallistuminen kansainväliseen ja Venäjän regioonien väliseen vaihtoon.
Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään konkreettisia hankkeita. Vuonna 2009 toteutettiin 25 budjettirahoitteista osoitteellista (täsmä)hanketta. Karjalan tasavallan budjetista käytettiin niiden rahoittamiseen 1,4 miljardia ruplaa.
Tasavallan konsolidoitu budjetti on luonteeltaan sosiaalinen: yli 67% vuoden 2009 budjetin satsauksista (20,7 miljardia ruplaa) käytettiin sosiaalipolitiikan toteuttamiseen, sosiaalilaitosten ylläpitoon ja kehittämiseen.
Vuonna 2009 sai sosiaalimaksuja ja -tukia yli 300 tuhatta tasavallan asukasta - noin 44% Karjalan aluetasavallan koko väestöstä. Lain edellyttämiin sosiaalisiin hankkeisiin käytettiin vuonna 2008 Karjalan tasavallan budjetista 4,5 miljardia ruplaa.
Turvattiin väestön reaalitulojen kasvu 103,7% vuoden 2007 tasosta. Kuukausieläkkeiden reaalikasvu vuonna 2008 oli 109,8% edellisvuoden tuloksesta.
Kansainvälinen Fitch Ratings -toimisto muutti 7 lokakuuta 2008 Karjalan tasavallan osalta pitkäaikaisarvionsa kansainvälisten ja kansallisen skaalan puitteissa "stabiilista" "positiiviseksi".
"Karjalan tasavallan valmius informaatioyhteiskuntaan" -indeksin muuttuessa kohosi Karjalan tasavalta Venäjän regioonien keskuudessa 10. paikalta 7. sijalle.
Valtovalta
Karjalan tasavalta on Venäjän perustuslain mukaan Venäjän federaation subjekti. Karjalan tasavalta määrää itse valtiovaltaelinten systeemistä Venäjän federation perustuslaillisen järjestyksen, toimeenpanevien valtiovaltaelinten ja edustuselinten luomisen niiden periaatteiden pohjalta, jotka federaation lait ovat säätäneet.
Valtiovaltaa edustavat aluetasavallassa Karjalan tasavallan lakiasäätäväkokous, hallitus, jota johtaa Karjala tasavallan päämies, ja eräät muut toimeenpanovallan elimet, federaation valtaelinten alue-elimet, tuomiovaltaelimet.
Yksikamarinen Karjalan tasavallan lakiasäätäväkokous on aluetasavallan ainoa edustuselin, joka toimii ammatillisesti ja säätää lakeja.
Karjalan tasavallan päämies - on Karjalan tasavallan toimeenpanovallan johtaja ja aluetasavallan korkein virkamies.
Karjalan tasavallan hallitus on pysyvästi toimiva valtiovallan toimeenpaneva elin, joka toimii Karjalan tasavallan 27 huhtikuuta 1999 vahvistetun Lain ¹348-ZRK mukaan. Karjalan tasavallan päämies muodostaa hallituksen toimeenpanovallan elinten johtajista. Hallitukseen kuuluvat sen puheenjohtaja ja sijaisensa. Karjalan tasavallan hallitus turvaa Venäjän federation perustuslain, federaalisten lakien ja VF:n muiden vastaavien lainvoiman omaavien säädösten, Karjalan tasavallan perustuslain ja lakien, Karjalan tasavallan päämiehen ukaasien ja käskyjen toteuttamisen.
Tuomiovaltaeliminä ovat aluetasavallassa toimivat federaaliset tuomioistuimet (Karjalan tasavallan korkein oikeus, piirien ja kaupunkien federaaliset tuomioistuimet, Karjalan tasavallan välimiesoikeus), Karjalan tasavallan perustuslakioikeus, siviilijuttuja käsittelevät tuomarit.
Karjalan tasavallan alueella toimii federaalisten toimeenpanovaltaelinten edustustoja ja laitoksia. Niiden toimintaa koordinoi Venäjän presidentin Luoteisessa federaalisessa piirikunnassa toimivan täysivaltaisen edustajan apparaattiin kuuluva federaalinen päätarkastaja Karjalan tasavallassa.
Itsehallintoelimet eivät kuulu valtiovaltaelinten ryhmään. Piirien (kuntien) itsehallintoelimet johtavat kuntien omaisuuden hyödyntämistä, pitävät huolen paikallisen budjetin täyttämisestä, säätävät paikallisista veroista ja pakollisista maksuista, huolehtivat yleisen järjestyksen ylläpitämisestä ja muista pakallisen merkityksen omaavien kysymysten hoitamisesta.
Tasavallan alueella on 127 kunnallista yksikköä. Niiden paikalliset itsehallintoelimet koostuvat kunnan johtajasta, valtuustosta (Neuvostosta, joka valitaan Karjalan tasavallan "Valtuustojen jäsenten ja paikallisten itsehallintoelinten vaaleista" -lain mukaisesti), sekä paikallisesta administraatiosta (kunnan toimeenpaneva elin).
Luonto
Karjala on kallioiden, suurten irtokivien ja kymmenien tuhansien järvien seutua. Sen minipuolinen ja eräiltä kohdin jopa ainutlaatuinen reliefi kertoo Karjalan geologisen kehityksen vaiheista viime 3,5 miljardin vuoden ajalta. Suurin osa tasavallan mannermaata on kumpuilevaa tasankoa selvästi näkyvine jäätikön siirroista johtuvine jälkineen. Mantereen aaltomainen kivinen pinta säilyttää muinaisvuorten jälkiä. Karjalaa nimitetään "kivikovaksi metsä- ja järvimaaksi". Tämä kertoo maiseman tärkeimmistä tunnuspiirteistä, ainutlaatuista kokonaisuuksista, lukuisten lampien ja järvien luomasta ympäristöstä, jota kaunistavat kannaksilla kasvavat metsät.
Karjalan metsät, joet ja järvet omaavat ratkaisevan merkityksen Pohjois-Euroopan biodiversiteetin (luonnon monimuotoisuuden) vaalimisessa. Yli 49% tasavallan alueesta on metsien peitossa (tärkeimmät puulajit: mänty, kuusi, leppä ja haapa). Eläinmaailma: karhu, peura, hirvi, jänis, majava. Kalalajit: lohi, kirjolohi, silli, turska, kampela, navaga; Vienanmerellä - grönlanninhylje.
Vesistöt käsittävät noin 25% pinta-alasta. Karjalan tasavallassa on yli 61 tuhatta järveä ja 26.7 tuhatta jokea. Suurimmat järvet - Laatokka (pinta-ala 17,7 tuhatta neliökilometriä) ja Ääninen (pinta-ala 9,9 tuhatta neliökilometriä) ovat Euroopan suurimpiä vesistöjä. Pisimmät joet: Vodla (400 km), Uikujoki, Kovda, Kemi, Sununjoki, Suojujoki. Vesistöjen yhteinen pituus on lähes 83 tuhatta kilometriä.
Ilmasto on meri- ja mannerilmaston sekamuoto pitkine talvineen. Poikkeuksellisen kovia pakkasia ei kuitenkaan tavallisimmin ole. Mutta kesäkin on viileä ja lyhyt. Helmikuun keskivertopakkaslukemat -9-13 C, heinäkuussa +14+16 C. Vuodessa sataa keskimäärin 500 mm.
Karjalan maaperästä löydettiin yli 50 lajia hyödyllisiä kaivannaisia. Erilaisia esiintymiä on aluetasavallassa yli 400. Täällä on rautamalmia, titaania, vanadiinia, molybdeenia, jalometalleja, timantteja, kiilleliusketta, rakennusaineita (graniitti, diabaasi, marmori), raaka-ainetta keramiikkateollisuuden tarpeisiin.
Karjalan tasavallan maantieteellinen sijainti on edullinen: se näyttelee suurta osaa Venäjän harjoittaessa kontakteja länsimaihin. Karjalan tasavallan kautta kulkee satoja kilometrejä rauta- ja maateitä sekä vesireittejä, jotka yhdistävät valtioita ja regiooneja.
Talous
Karjalan tasavallan talous perustuu paikallisten raaka-aineiden (metsät ja hyödylliset kaivannaiset) jalostamiseen, seudun matkailupotentiaalin ja oivan maantieteellisen sijainnin (mm. valtakunnan rajan kupeessa olemisen) hyödyntämiseen. Nämä tekijät vaikuttavat tasavallan kansantalouden erikoistumiseen ja sen omaperäiseen regionaalisuuteen.
Karjalan tasavallan konsolidoitu budjetti kasvoi vuonna 2008. Tuloja saatiin siihen 28,8 miljardia ruplaa (29 % enemmän, kuin vuonna 2007). Kaikista tuloista 72,5% käsittivät Karjalan tasavallan omat tulonsa.
Vuonna 2009 käytettiin erilaisiin kuluihin 31 miljardia ruplaa (6,5% enemmän kuin vuonna 2008).
Regionaalinen kansantuote (RKT) on tärkeä talouskehitystasoa kuvaava osoitin. Se käsitti vuonna 2004 Karjalan tasavallassa 54,0 miljardia ruplaa, 2005 - 76,3 miljardia, 2006 - 86,4 miljardia, 2007 - 104,6 miljardia, 2008 - 106,7 miljardia, 2009 - 98,7 miljardia ruplaa. (Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön arvioiden mukaan).
Aluetasavallassa on yli 19 tuhatta yritystä ja tuotantolaitosta. Peruspääomasijoitukset kasvoivat vuonna 2008 6,7 % (22,8 miljardia ruplaa), keskivertokuukausipalkka käsitti 16892 ruplaa.
Viime vuosina investoitiin vauhdikkaasti rautamalmin jalostamiseen, puutavaran käsittelyyn, elintarvikkeiden, sähkölaitteiden ja kuljetusvälineiden tuotantoon, rakennus-, kulkulaitos- ja tiedonvälitys- sekä voimalaitosten kehittämisen ja pankkisektoriin.
Regionaalisen politiikan instituutin VF:n aluekehitysministeriön tilauksesta teettämän IPREX -reitingtutkimuksen "Venäjän alueiden kilpakyvyn arviointi" mukaan oli Karjalan tasavalta 38. sijalla ja täten kilpailukyvyltään keskitasoa.
Karjalan tasavaltaa voidaankin pitää teollisesti kehittyneenä maan subjektina, jossa vallitsee sijoittajia pääpiirteissään myötäilevä käytäntö (ennen kaikkea korkean investointipotentiaalin ansiosta).
Tasavallan teollisuuden pääaloja ovat: puunkorjuu, puunjalostus, sellu- ja paperiteollisuus - 41,2%; mustametallurgia - 18,0%; sähköntuotanto - 14,8%; koneenrakennus - ja metallinkäsittelyteollisuus, värimetallurgia, elintarveteollisuus - 5 - 9% kukin.
Metsävarat käsittävät 973,7 miljoonaa kuutiometriä, mm. - 370 miljoonaa kuutiometriä havupuusto. Vuosittain saisi korjata (kaadattaa) 10,6 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Karjalan tasavallassa tuotetaan 10% Venäjän rautamalmista, 23% maan paperista, 9% - selluloosasta, 7,3% - puutavarasta, 4% -sahatavarasta, noin 60% - voimapaperisäkeistä.
Raja-alueena olevan karjalan tasavallan kansantalous on suuntautunut tuntuvasti vientiin. Viennin arvon mukaan (asukasta koti laskettuna) on Karjalan tasavalta Venäjän johtavimpien regioonien joukossa. Lähes puolet tuotetusta menee vientiin, joidenkin artiklojen kohdalla vientiin toimitetaan jopa 100% valmisteista. Ulkomaankaupan saldo käsitti vuonna 2009 803 miljoonaa dollaria, viennin arvo - 1041 miljoonaa dollaria ja tuonnin - 238 miljoonaa dollaria. Kolmasosa ulkomaankaupasta käsittää tavaranvaihto Karjalan tasavallan ja naapurimaan - Suomen kesken.
Karjalan tasavalta osallistuu tuloksellisesti kansainväliseen kansakäymiseen Itämeren alueella sekä Euro-Arktisessa Barents-regioonissä EU:n rahoittamien hankkeiden puitteissa. Karjalan tasavalta sai aikoinaan nimen "Eurooppa-regiooni - 2003".
Karjalan tärkeimmät teollisuuskeskukset - Petroskoi, Kontupohja, Segezha, Kostamus, Pitkäranta.
Karjalan tasavalta on läpikulkualue. Kulkulaitosta ja tiestöä kehitetään Arkangelin ja Karjalan koridorien laajentamisen puitteissa. Kumpikin kytketään myöhemmin Euroopan ja Aasian väliseen Belkomuriin (Vienanmeri-Komi-Urali -tiestöön).
Tasavallan on rauta- ja maanteitä, sisäisiä vesireittejä ja merireittejä, (kaasu)putkia ja ilmareittejä. Tärkeimpiä ovat rautatie- ja maantiekuljetukset. Vähemmän hyödynnetään vesistöjä ja ilmatilaa.
Kuljetuslaitoksista eniten kuormitettuina ovat rautatiet. Vuonna 2009 kuljetettiin yhteensä 20,9 miljoonaa tonnia rahtia ja rautateitse - 82,2% mainitusta määrästä. Karjalan tasavallan kansantalouden kehityksen jouduttamiseksi sijoitetaan melkoisia rahasummia kulkulaitoksen kehittämiseen.
Viestintäala ja telekommunikaatiot kehittyvät vauhdikkaasti IT -aikakaudella. Karjalan tasavallan telekommunikaatiomarkkinoilla toimii yli 14 vaihtoehtoista operaattoria.
Langattomat puhelimet (kännykkä) toimivat nykyisin luotettavasti Karjalan tasavallan kaikissa piirikeskuksissa, Kizhin saarella, Valamolla, Martsialjnyje vody -parantolan alueella, tärkeimpien maateiden varsilla.
Yleiskäyttöisen internetin pisteitä avattiin vuonna 2008 lisää 20 ja niitä oli yhteensä vuonna 2008 176. Näistä 135 nettipistettä toimi postiosastojen tiloissa, 30 -kulttuurilaitoksissa, mm. kirjastoissa, 8 -kunnallislaitosten suojissa.
Tasavallassa kehitetään maatalouttakin. Täällä tuotetaan naudan- ja linnunlihaa, kirjolohta viljellään, on turkistarhausta ja perunanviljelyä. Tärkeimmät maa- ja karjatalousyksiköt toimivat Kontupohjan, Äänisrannan, Prääsän, Aunuksen, Karhumäen ja Sortavalan piireissä. Mainituissa hallintopiireissä tuotetaan aluetasavallan maa- ja karjataloustuotteista 70%.
Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellisen vuoteen 2012 ulottuvan kehityssuunnitelman puitteissa maatalouteen kiinnitetään suurta huomiota. Ollaan luomassa uusia maatalousosuuskuntia, mikä jouduttaa pienyrittäjyyden kehittämistä ja uusien tilojen luomista maaseudulle.
Sosiaaliala
Koulutus
Karjalan tasavallassa toimii yli 930 yleissivistävää laitosta: 241 yleissivistävää koulua, 7 lyseota, 4 gymnaasia, 1 kadetti-internaattikoulu, 106 lasten yleissivistävää koulujen ulkopuolella toimivaa laitosta, 9 yleissivistävää laitosta kehitysvammaisille lapsille, 1 kasvatus- ja koulutuslaitos ongelmalapsille, 1 yleissivistävä kylpylätyyppinen internaattikoulu, 23 lastenkotia 13 iltakoulua, 2 opetus- ja tuotantokombinaattia, 16 alkeisammattikoulua ja 15 keskitason ammattikoulua.
Karjalan tasavalassa toimii 20 korkeakoululaitosta, mm. 17 maan muissa osissa olevien korkeakoulujen filiaalia. Tasavallan budjetista yli 21% menee opetukseen ja koulutukseen.
Valtio tukee karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten kielten ja kulttuurien kehitystä toteuttamalla täsmäohjelmaa "Etnokulttuuriopetus Karjalan tasavallassa". Yli 40 oppilaitosta noudattaa toiminnassaan etnokulttuurikomponenttia.
Ylimääräistä (koulujen opetusohjelman ulkopuolella) koulutusta myös annetaan Opetuksen kehityksen Karjalan säätiön yhteyteen on perustettu informaatiokeskus. Kaikissa kouluissa on tietokoneita ja nettiyhteydet. Tasavallassa toimii 18 koulujenvälistä metodologista keskusta, jotka tukevat tietokonepalvelujen ylläpitämistä jokaisessa yleissivistävässä koulussa.
Terveydenhoito
Kansalaisten kuntoa hoidetaan luomalla mahdollisuuksia saada standardien mukaista ilmaista lääketieteellistä apua. Terveellistä elämäntapaa propagoidaan.
Karjalan tasavallan konsolidoidusta budjetista käytettiin vuonna 2009 terveydenhoitoon 6,7 miljardia ruplaa (21,6% kaikista kuluista).
Priorisoidun kansallisen "Terveys" -hankkeen päätavoitteita ovat terveyslaitosten turvaaminen ajanmukaisille diagnoosi- ja lääkintäkojeilla, korkean teknologian mukaan toimivien laitteiden hyödyntäminen lääkärin toiminnassa, ambulanssiautojen kannan uusiminen, tautien ennaltaehkäisy.
Petroskoissa ja Karjalan tasavallan kolmessa hallintopiirissä avattiin vuonna 2008 verisuonitautikeskukset, V. Baranovin mukaan nimetyn tasavallansairaalan yhteyteen perustettiin kardiokiruginen palvelu.
Lääkintälaitoksia on tasavallassa 332, joista 55 toimii pakollisen terveysvakuutuksen piirissä.
Liikunta ja urheilu
Terveen ja hyväkuntoisen, terveellistä elämäntapaa noudattavan ihmisen kasvattaminen on Karjalan tasavallan hallituksen yksi tavoitteista mainitulla alalla.
Kuntoilun, liikunnan ja urheilun kehityksen pääosoittimet ovat melko hyviä: vuonna 2008 osallistui urheilu- ja muihin vastaaviin tapahtumiin ennätyksellinen määrä kansalaisia - enemmän, kuin koskaan viime viiden vuoden kuluessa. Karjalan palkittiin Venäjän luoteisvyöhykkeen regioonien välisen kuntoilu- ja urheilujärjestöjen Neuvoston cupilla. Se tunnustettiin voittajaksi nominaatiossa "Luoteis-Venäjän urheilullisin regiooni". Karjalan asukkaista 15,3% harrasti vuonna 2009 säännöllisesti urheilua ja liikuntaa (2008 - 14,9%, Venäjän keskiverto-osoitin käsitti viime vuonna 10%).
Karjalan tasavallassa pidetään säännöllisin väliajoin kansainvälisiä ja valtakunnallisia urheilutapahtumia. Aluetasavallassa pidettiin vuonna 2009 205 urheilu ja kuntoilutapahtumaa, mm. 100 tasavallan mestaruuskilpailua 36 urheilulajissa. Väestön keskuudessa ovat suosiossa etenkin "Venäjän latu" -kilpailut (hiihtojuhliin osallistui yli 13 tuhatta urheilun harrastajaa), "Venäjän azimuth" -kilpailut (yli 6,2 tuhatta osallistujaa), "Kansakunnan murtomaajuoksu" (10 000 harrastajaa).
Kansainvälinen "Äänisen regatta - 2008" oli suuri ja värikäs tapahtuma. Venäjän mestaruuskilpailut sambopainissa (combat) juniorien ikäluokassa, Kansainväliset "Juokseva toive" -kilpailut - Karjalan maraton (mukana oli 250 urheilijaa Saksasta, Suomesta, Eestistä, Moskovasta ja Moskovan hallintoalueelta, Pietarsista ja Karjalan tasavallasta), Venäjän valtakunnallisten ralliajojen ja snowkartingin sekä maan cup-rallikilpailujen osakilpailut keräsivät paljon osallistujia.
Kulttuuri
Karjala on ainutlaatuinen kulttuurialue, jonka asukkaiden kulttuuriin ja perinteisiin vaikutti tasavallan maantieteellinen sijainti lännen ja idän välillä. Seutu on saanut saksalista ja slaavilaista vaikutusta, katolisuuden ja ortodoksisuuden vaikutteita. Aletta ovat asuttaneet suomalaisugrilaiset (karjalaiset, vepsäläiset) ja slaavit XIII vuosisadalta. Heitä yhdisti ortodoksinen uskonto.
Karjalassa harrastettiin ammoisista ajoista päre- ja olkipunontaa, kirjo-ompelua (koristeena käytettiin mm. jokihelmiä), villankehruuta, kutomista, puu- ja luukaiverrusta, valmistettiin keramiikkatuotteita. Karjala tunnettiin taitavista kulta- ja puusepistä. Täällä tehtiin jopa tuliaseita - pyssyjä, veneitä, louhittiin helmiä. Käsityötaide elää nykyisin Äänisniemen kirjo-ompeluverstaan taitavien ammattilaisten luomuksissa ja Äänisenrannan piirissä toimii pienehkö keramiikka tehdas.
Karjalan alueella on noin 4 000 kulttuuri-, historia- ja luontomuistomerkkiä. Niistä mainittakoon seuraavat: valtion historiallis-rakennustaiteellinen ja etnografinen Kizhi -ulkoilmamuseo (Äänisellä); Valamon saaristo (50 saarta Laatokan pohjoisosassa, munkkiluostari); Uspenskin tuomiokirkko (XVIII) (Vienan) Kemissä; Uspenskin puukirkko (1774) Kontupohjassa; Vienan Karjalan runokylät (Kalevala -eepoksen runojen synnyinsijat); Laatokan pohjoisrannikon rakennustaiteen muistomerkit; Vienanmeren rannikon ja Äänisen itärannikon kalliokaiverrukset; seidit Kuzova -saarilla Vienanmerellä; Kivatshin koski; Paanajärven ja Vodlajärven kansallispuistot.
Pietari Suureen liittyy Venäjän ensimmäisen kylpylän - Matsialjnyje vody -parantolan perustaminen. Keisarin pohjapiirustusten mukaan rakennettiin sen tuntumaan vuonna 1721 länsieurooppalaiseen tyyliin apostoli Pietarin kirkko. Se on laatuaan ainoa tällainen muistomerkki Karjalan tasavallan alueella. Kirkon interjööriin kuuluu kaksikerroksinen ikonostaasi - siinä 14 ikonia ja puukoristeita XVIII vuosisadan alkuvuosilta. Mielenkiintoisena detaljina ovat kaksi takkiraudasta tehtyä paikallistekoista lämmitysuunia kirkossa.
Petroskoin on Karjalan tasavallan ammattitaiteen ja kulttuurikeskus: täällä toimii kirjastoja, museoita, teattereita, konserttijärjestöjä, oppilaitoksia, luovantyön liittoja ja tutkimuslaitoksia.
Tärkeimmät kirjastot: Karjalan tasavallan kansallinen kirjasto, Petroskoin valtionyliopiston tieteellinen kirjasto, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kirjasto. Museoista vanhin on Karjalan valtiollinen kotiseutumuseo (avattu 1873). Petroskoissa toimii Karjalan tasavallan kuvaamotaiteen museo.
Tasavallan pääkaupungissa toimivat Karjalan tasavallan valtiollinen draamateatteri, Karjalan tasavallan kansallinen teatteri, Karjalan tasavallan nukketeatteri, Karjalan tasavallan nuorisoteatteri "Luova verstas".
Johtavia kulttuurin kehitykseen vaikuttajia ovat Karjalan valtionfilharmonian sinfoniaorkesteri, Venäläinen kansansoitinorkesteri, Karjalan valtiollinen Kantele -tanssi- ja lauluyhtye.
Karjalan tasavallassa harjoitettavan kulttuuripolitiikan päätarkoituksena on kehittää kestävästi regioonia alueen historiallista ja kulttuuripotentiaalia vaalimalla ja hyödyntämällä.
Uskonto
Karjalan tasavallan alueella toimii 18 uskontokunnan ja -virtauksen 194 uskonnollista järjestöä. Suurin osa uskovaisista kuuluu kristillisten kirkkojen seurakuntiin. Petroskoin hiippakuntaa johtaa Petroskoin ja Karjalan arkkipiispa Manuil.
Luostarit: Valamon munkkiluostari, Vazhjärven munkkiluostari (perustettu noin 1530), Muromin Uspenskin munkkiluostari (perustettu XIV vuosisadalla), Paljejärven munkkiluostari (perustettu XII vuosisadalla, elvytetty vuonna 2000), Kemin munkkiluostari, Mitrofanijevskaja erakkomaja.
Valtiovallan ja yhteiskunnan välisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi solmittiin vuoden 2007 lokakuussa valtiovaltaelinten, paikallisten itsehallintoelinten, yritys- ja liikemaailman, kansalaisjärjestöjen keskeisen kanssakäymisen konsepti kehittämään kansalaisyhteiskuntaa Karjalan tasavallassa. Omatoimisilla kansalaisjärjestöillä on ny enemmän mahdollisuuksia osallistua valtion harjoittamaan sosiaalipolitiikkaan. Valtiovaltaelimet, yritykset, kansalaisyhteiskunnan instituutiot lujittavat konseptin puitteissa partnerisuhteitaan.
Karjalan on kehittyvä regiooni, jossa on edellytyksiä kehityksen innovatiiviselle tielle siirtymistä varten, mikä on luomassa pohjaa väestön elämänlaadun parantamiseksi johdonmukaisesti.
|
