Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Ðóññêàÿ âåðñèÿEnglish versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavalta (tiivistetty info)

Karjalan tasavalta sijaitsee Venäjän luoteisosassa ja kuuluu Venäjän federaation Luoteiseen liitovaltiopiiriin. Neuvostohallitus vahvisti 8. kesäkuuta 1920 dekreetin Karjalan autonomisen alueen muodostamisesta. Sen nimeksi tuli Karjalan työväenkommuuni. Se muutettiin 1923 Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, vuonna 1940 – Karjalais-suomalaiseksi SNT:ksi. Vuosina 1956 - 1991 – Karjalan ASNT, 13. marraskuuta 1991 – Karjalan tasavalta.

Karjalan tasavallan pinta-ala käsittää 180,5 tuhatta neliökilometriä (1,0% Venäjän federaation alueesta). Tasavallan pohjoisimman ja eteläisimmän pisteen välinen matka käsittää 660 kilometriä, lännestä itään (Vienan) Kemin korkeudella - 424 kilometriä.

Karjalan tasavalta ulottuu lännessä Suomeen, etelässä – Leningradin ja Vologdan hallintoalueiseen, pohjoisessa – Murmanskin alueeseen ja idässä – Arkangelin alueeseen. Tasavallan koillisosassa on Vienanmeri. Karjalan tasavallan länsiraja on Venäjän federaation valtakunnanraja. Yhteistä rajaa Suomen kanssa on 798 kilometriä. Karjalan aluetasavallan hallintokeskuksesta – Petroskoista on Moskovaan 925 kilometriä, Pietariin - 401 kilometriä, Murmanskiin - 1050 kilometriä, Helsinkiin - 703 kilometriä.

Karjalan tasavallan asukasluku käsitti vuoden 2014 tammikuussa 634,4 tuhatta, heistä kaupunkilaisia – 79,2%. Vuonna 2013 oli tasavallassa alle työikäisiä 16,7%, työikäisiä – 59,2%, ikäihmisiä – 24,1%. Tasavallan asukastiheysindeksi käsittää 3,5 henkilöä per neliökilometri.

Työvoimatoimistojen listoilla oli vuoden 2013 lopulla tilastojen mukaan 7,0 tuhatta työnhakijaa. Virallinen työttömyysaste oli vuonna 1,9% omatoimisesta väestöstä (2012 – 2,1%).

Karjalan tasavalta on Venäjän federaation monikansallinen subjekti. Vuonna 2010 suoritetun väestönlaskennan tulosten mukaan oli aluetasavalassa venäläisiä 82,2 %; karjalaisia - 7,4 %; valkovenäläisiä - 3,8 %; ukrainalaisia - 2,0 %; suomalaisia - 1,4 %; vepsäläisiä - 0,5 %; muita - 2,7 %. Alkuperäisväestöllä – karjalaisilla ja vepsäläisillä – ovat omat kielensä ja kirjakielensä.

Karjalan tasavallassa on 127 kuntayksikköä, mm. 16 hallintopiiriä (Belomorskin, Kalevalan, Kemin, Kontupohjan, Lahdenpohjan, Louhen, Karhumäen, Mujejärven, Aunuksen, Pitkärannan, Äänisenrannan, Prääsän, Puutosin, Segezhan, Sortavalan, Suojärven), 2 kaupunkipiiriä (Petroskoin ja Kostamuksen), 22 kaupunkilaisasutusta ja 87 maalaisasutusta. Karjalan tasavallan alueella on 13 kaupunkia, 11 kaupunkityyppistä asutusta, 776 kylää.

Aluetasavaltaa kehitetään Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellisen kehityksen vuoteen 2020 ulottuvan strategian, Karjalan tasavallan aluesuunnittelukaavan, Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellisen kehityksen vuoteen 2017 ulottuvan konseptin puitteissa. Pitkän aikavälin sosiaalitaloudellisen kehityksen päätavoitteena on tasavallan asukkaiden elintason nostattaminen talouden tasapainoisen kehityksen, tulevan kehityksen potentiaalin luomisen ja tasavallan aktiivisen maan hallintoalueiden väliseen ja kansainväliseen yhteistoimintajärjestelmään osallistumisen myötä.

Valtovalta

Karjalan tasavalta on Venäjän perustuslain mukaan Venäjän federaation subjekti. Karjalan tasavalta määrää itse valtiovaltaelinten systeemistä Venäjän federation perustuslaillisen järjestyksen, toimeenpanevien valtiovaltaelinten ja edustuselinten luomisen niiden periaatteiden pohjalta, jotka federaation lait ovat säätäneet.

Valtiovaltaa edustavat aluetasavallassa Karjalan tasavallan lakiasäätäväkokous, hallitus, jota johtaa Karjala tasavallan päämies, ja eräät muut toimeenpanovallan elimet, federaation valtaelinten alue-elimet, tuomiovaltaelimet.

Yksikamarinen Karjalan tasavallan lakiasäätäväkokous on aluetasavallan ainoa edustuselin, joka toimii ammatillisesti ja säätää lakeja.

Karjalan tasavallan päämies - on Karjalan tasavallan toimeenpanovallan johtaja ja aluetasavallan korkein virkamies.

Karjalan tasavallan hallitus on pysyvästi toimiva valtiovallan toimeenpaneva elin, joka toimii Karjalan tasavallan 27 huhtikuuta 1999 vahvistetun Lain ¹348-ZRK mukaan. Karjalan tasavallan päämies muodostaa hallituksen toimeenpanovallan elinten johtajista. Hallitukseen kuuluvat sen puheenjohtaja ja sijaisensa. Karjalan tasavallan hallitus turvaa Venäjän federation perustuslain, federaalisten lakien ja VF:n muiden vastaavien lainvoiman omaavien säädösten, Karjalan tasavallan perustuslain ja lakien, Karjalan tasavallan päämiehen ukaasien ja käskyjen toteuttamisen.

Tuomiovaltaeliminä ovat aluetasavallassa toimivat federaaliset tuomioistuimet (Karjalan tasavallan korkein oikeus, piirien ja kaupunkien federaaliset tuomioistuimet, Karjalan tasavallan välimiesoikeus), Karjalan tasavallan perustuslakioikeus, siviilijuttuja käsittelevät tuomarit.

Karjalan tasavallan alueella toimii federaalisten toimeenpanovaltaelinten edustustoja ja laitoksia. Niiden toimintaa koordinoi Venäjän presidentin Luoteisessa federaalisessa piirikunnassa toimivan täysivaltaisen edustajan apparaattiin kuuluva federaalinen päätarkastaja Karjalan tasavallassa.

Itsehallintoelimet eivät kuulu valtiovaltaelinten ryhmään. Piirien (kuntien) itsehallintoelimet johtavat kuntien omaisuuden hyödyntämistä, pitävät huolen paikallisen budjetin täyttämisestä, säätävät paikallisista veroista ja pakollisista maksuista, huolehtivat yleisen järjestyksen ylläpitämisestä ja muista pakallisen merkityksen omaavien kysymysten hoitamisesta.

Tasavallan alueella on 127 kunnallista yksikköä. Niiden paikalliset itsehallintoelimet koostuvat kunnan johtajasta, valtuustosta (Neuvostosta, joka valitaan Karjalan tasavallan "Valtuustojen jäsenten ja paikallisten itsehallintoelinten vaaleista" -lain mukaisesti), sekä paikallisesta administraatiosta (kunnan toimeenpaneva elin).

Luonto

Karjala on kallioiden, suurten irtokivien ja kymmenien tuhansien järvien seutua. Sen minipuolinen ja eräiltä kohdin jopa ainutlaatuinen reliefi kertoo Karjalan geologisen kehityksen vaiheista viime 3,5 miljardin vuoden ajalta. Suurin osa tasavallan mannermaata on kumpuilevaa tasankoa selvästi näkyvine jäätikön siirroista johtuvine jälkineen. Mantereen aaltomainen kivinen pinta säilyttää muinaisvuorten jälkiä. Karjalaa nimitetään "kivikovaksi metsä- ja järvimaaksi". Tämä kertoo maiseman tärkeimmistä tunnuspiirteistä, ainutlaatuista kokonaisuuksista, lukuisten lampien ja järvien luomasta ympäristöstä, jota kaunistavat kannaksilla kasvavat metsät.

Karjalan metsät, joet ja järvet omaavat ratkaisevan merkityksen Pohjois-Euroopan biodiversiteetin (luonnon monimuotoisuuden) vaalimisessa. Yli 49% tasavallan alueesta on metsien peitossa (tärkeimmät puulajit: mänty, kuusi, leppä ja haapa). Eläinmaailma: karhu, peura, hirvi, jänis, majava. Kalalajit: lohi, kirjolohi, silli, turska, kampela, navaga; Vienanmerellä - grönlanninhylje.

Vesistöt käsittävät noin 25% pinta-alasta. Karjalan tasavallassa on yli 61 tuhatta järveä ja 26.7 tuhatta jokea. Suurimmat järvet - Laatokka (pinta-ala 17,7 tuhatta neliökilometriä) ja Ääninen (pinta-ala 9,9 tuhatta neliökilometriä) ovat Euroopan suurimpiä vesistöjä. Pisimmät joet: Vodla (400 km), Uikujoki, Kovda, Kemi, Sununjoki, Suojujoki. Vesistöjen yhteinen pituus on lähes 83 tuhatta kilometriä.

Ilmasto on meri- ja mannerilmaston sekamuoto pitkine talvineen. Poikkeuksellisen kovia pakkasia ei kuitenkaan tavallisimmin ole. Mutta kesäkin on viileä ja lyhyt. Helmikuun keskivertopakkaslukemat -9-13 C, heinäkuussa +14+16 C. Vuodessa sataa keskimäärin 500 mm.

Karjalan maaperästä löydettiin yli 50 lajia hyödyllisiä kaivannaisia. Erilaisia esiintymiä on aluetasavallassa yli 400. Täällä on rautamalmia, titaania, vanadiinia, molybdeenia, jalometalleja, timantteja, kiilleliusketta, rakennusaineita (graniitti, diabaasi, marmori), raaka-ainetta keramiikkateollisuuden tarpeisiin.

Karjalan tasavallan maantieteellinen sijainti on edullinen: se näyttelee suurta osaa Venäjän harjoittaessa kontakteja länsimaihin. Karjalan tasavallan kautta kulkee satoja kilometrejä rauta- ja maateitä sekä vesireittejä, jotka yhdistävät valtioita ja regiooneja.

Talous

Karjalan tasavallan kansantalouden perustan muodostavat paikallisten luonnonvarojen (metsät ja hyödylliset kaivannaiset) jalostaminen, aluetasavallan virkistysmahdollisuuksien (matkailu) ja suotuisan maantieteellisen sijainnin (Suomen läheisyys) hyödyntäminen. Nämä tekijät vaikuttavat talouden alueellisiin erikoisuuksiin.

Karjalan tasavallan vaikutus Venäjän federaation kansantalouden muutamiin sektoreihin on tuntuva. Aluetasavallan väestö käsittää koko valtakunnan asukasluvusta 0,4%, mutta tasavallan panos maan joihinkin strategisiin aloihin on mittava. Aluetasavallassa tuotetaan 65–70% koko maassa keinotekoisesti kasvatettavasta kirjolohesta, 26% kotimaisista masuunipelleteistä, 20% paperista, 12% sellusta, 9 % hakkeesta ja puumassasta, 9% rautalangasta.

Tasavallan talous kehittyy suuresti viennin myötä. Kansainväliset kauppasuhteet kehittyvät alinomaa. Karjalan tasavallan yhtä asukasta kohden laskettuna käsittä vienti summan, jonka mukaan aluetasavalta on johtavassa asemassa Venäjällä. Joidenkin tuotteiden osalta vientiin menee 50 – 100 prosenttia valmisteista. Tuotetusta sellusta vientiin menee 95%, sanomalehtipaperista - 84%. Ulkomaankaupan saldo käsitti vuonna 2013 854,8 miljoonaa dollaria, vienti – 1088,8 miljoonaa dollaria, tuonti - 234 miljoonaa dollaria. Suomen osuus Karjalan tasavallan ulkomaankaupasta käsitti 20%.

Tasavallan luonnonvarat muodostavat sen sijoituspotentiaalin perustan. Karjalan tasavallassa on mittavia metsä-, mineraali- ja raaka-ainevaroja. Valtion omistuksessa on 31 kiinteiden hyödyllisten kaivannaisten 918 esiintymää. Metsävarat käsittävät 973,7 miljoonaa kuutiometriä, mm. 370 miljoonaa kuutiometriä havupuut. Metsäsuunnittelun mukaan saa aluetasavalassa tuottaa vuosittain 11 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.

Tasavaltaan sijoitettiin vuonna 2013 30 miljardia ruplaa. Pääomasijoitusten myötä kehitetään hyödyllisiä kaivannaisia jalostavia tuotantolaitoksia, voimaloita, maakaasun ja veden jakelua, kuljetus- ja viestintälaitoksia. Nämä sektorit käsittävät 74% koko kansantaloudesta.

Vuonna 2013 toteutettiin aluetasavallassa 13 suurta sijoitushanketta, perustettiin 3507 uutta työpaikkaa.

Vuoden 2014 alussa oltiin tasavallassa toteuttamassa tai suunniteltiin 105 sijoitushanketta. Voimassa on 12 sopimusta sijoittajin kanssa suosituimmuusperiaatteella. Niiden määrää halutaan lisätä. Tasavallan budjetista käytetään 11 miljoonaa ruplaa sijoittajain luottolainojen kuoletusten osittaiseen korvaamiseen.

Vuonna 2013 käynnistettiin Kalevala-kombinaatin ensimmäinen vaihe. Tehdas tuottaa OSB-levyjä. Se on Venäjän ensimmäinen kombinaatti, joka valmistaa tällaisia lastulevyjä. Niitä käytetään mm. omakotilojen rakentamisessa.

Karjalan tasavallan regionaalinen kansantuote käsitti vuonna 2013 167,5 miljardia ruplaa (99% vuoden 2012 tuloksesta), siitä 30 % - teollisuus. Hallintoalueen teollisuuden perustan muodostavat metsä-, puunjalostus- sekä sellu- ja paperiteollisuus sekä musta metallurgia.

Teollisuuden tuotannon arvo käsitti vuonna 2013 115 miljardia ruplaa. Hyödyllisten kaivannaisten osuus käsitti 43%, jalostusteollisuus – 38%, sähkön tuotanto ja jakelu sekä maakaasun ja veden jakelu –19%.

Tasavallan teollisuuskeskuksia ovat Petroskoi, Kontupohja, Segezha, Kostamus, Pitkäranta. Aluetasavallassa on kolme sellu- ja paperikombinaattia – Kontupohjan sekä Segezhan sellu- ja paperikombinaatit ja Pitkärannan sellutehdas. Suuret tuotantolaitokset ovat mittavia veronmaksajia ja useat kaupungit elävät niiden varassa. Ne tuottavat 80 % Karjalan tasavallan kaikista teollisuusvalmisteista ja niiden maksut tasavallan budjettiin muodostavat kaikista Karjalan tasavallan budjetin tuloista 23 %.

Vuoriteollisuutta kehitetään vauhdikkaasti: Karjalan tasavaltaan on perustettu viime aikoina vuosittain 3-4 uutta sepelin tuotantoyksikköä.

Maa- ja karjatalous, metsästys- ja metsätalous muodostavat aleen kansantuotteesta 4 %, kalastus ja kalanviljely - 1,3 %. Karjalan tasavallan maatalous toimii riskaabelin maanviljelyn vyöhykkeellä.

Tasavallan maatalous käsittää maanviljelyn, karjatalouden, kalankasvatuksen, siipikarjanhoidon, turkiseläinten hoidon. Maa- ja karjataloutta harjoitetaan etupäässä aluetasavallan eteläpiireissä – Kontupohjan, Äänisenrannan, Prääsän, Aunuksen, Karhumäen ja Sortavalan hallintopiireissä.

Tasavallan kalankasvatuslaitoksia kehitetään vauhdikkaasti. Vienanmeren bioresursseja (simpukat) hyödynnetään suunnitelmallisesti. Karjalan tasavalta on kirjolohen viljelyn osalta johtavassa asemassa Venäjällä. Keskivertokuukausipalkka käsitti Karjalan tasavallassa vuonna 2013 27,8 tuhatta ruplaa - 110,4% vuoden 2012 tasosta. Inflaatio käsitti aluetasavallassa viime vuonna 6,5%.

Karjalan tasavalta on läpikulkualue, joten kuljetusväyliä kehitetään ennen kaikkea kansainvälistä liikennettä ajatellen.

Tasavallan alueella on rautateitä, sisäisiä vesi- ja maateitä, meri- ja ilmaliikennettä, maakaasujohtoja. Matkustajia ja tavaraa sekä lasteja kuljetetaan etupäässä rauta- ja maateitse, vähemmän – vesi- ja ilmateitse. Rautatiet muodostavat kaikkein tärkeimmän eli avainasemassa olevan kuljetussektorin.

Matkailua kehitetään Karjalan tasavallassa. Arvioiden mukaan kävi aluetasavallassa vuonna 2013 595 tuhatta turistia - 110% vuoden 2012 tuloksesta.

Pohjolan luonnon kauneus ja ainutlaatuisuus sekä paikallisten asukkaiden omaperäinen kulttuuri houkuttelevat turisteja eri maista. Karjalan tasavalta on perinteellisesti Venäjän niitä alueita, joissa vierailee jatkuvasti lomailijoita. Täällä sijaitsevat Kizhin ulkomuseo sekä Valamo ja Solevetskin saaristokin on lähellä tasavalta. Nämä kolme kohdetta ovat UNESCO:n perintölistalla ja Venäjän kansallisen kulttuuriomaisuuden listalla. Ne ovat Karjalan tasavallan käyntikortteja känsainvälisessä matkailussa.

Sosiaaliala
Koulutus

Karjalan tasavallassa toimii yli 930 yleissivistävää laitosta: 241 yleissivistävää koulua, 7 lyseota, 4 gymnaasia, 1 kadetti-internaattikoulu, 106 lasten yleissivistävää koulujen ulkopuolella toimivaa laitosta, 9 yleissivistävää laitosta kehitysvammaisille lapsille, 1 kasvatus- ja koulutuslaitos ongelmalapsille, 1 yleissivistävä kylpylätyyppinen internaattikoulu, 23 lastenkotia 13 iltakoulua, 2 opetus- ja tuotantokombinaattia, 16 alkeisammattikoulua ja 15 keskitason ammattikoulua.

Karjalan tasavalassa toimii 20 korkeakoululaitosta, mm. 17 maan muissa osissa olevien korkeakoulujen filiaalia. Tasavallan budjetista yli 21% menee opetukseen ja koulutukseen.

Valtio tukee karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten kielten ja kulttuurien kehitystä toteuttamalla täsmäohjelmaa "Etnokulttuuriopetus Karjalan tasavallassa". Yli 40 oppilaitosta noudattaa toiminnassaan etnokulttuurikomponenttia.

Ylimääräistä (koulujen opetusohjelman ulkopuolella) koulutusta myös annetaan Opetuksen kehityksen Karjalan säätiön yhteyteen on perustettu informaatiokeskus. Kaikissa kouluissa on tietokoneita ja nettiyhteydet. Tasavallassa toimii 18 koulujenvälistä metodologista keskusta, jotka tukevat tietokonepalvelujen ylläpitämistä jokaisessa yleissivistävässä koulussa.

Terveydenhoito

Kansalaisten kuntoa hoidetaan luomalla mahdollisuuksia saada standardien mukaista ilmaista lääketieteellistä apua. Terveellistä elämäntapaa propagoidaan.

Karjalan tasavallan konsolidoidusta budjetista käytettiin vuonna 2009 terveydenhoitoon 6,7 miljardia ruplaa (21,6% kaikista kuluista).

Priorisoidun kansallisen "Terveys" -hankkeen päätavoitteita ovat terveyslaitosten turvaaminen ajanmukaisille diagnoosi- ja lääkintäkojeilla, korkean teknologian mukaan toimivien laitteiden hyödyntäminen lääkärin toiminnassa, ambulanssiautojen kannan uusiminen, tautien ennaltaehkäisy.

Petroskoissa ja Karjalan tasavallan kolmessa hallintopiirissä avattiin vuonna 2008 verisuonitautikeskukset, V. Baranovin mukaan nimetyn tasavallansairaalan yhteyteen perustettiin kardiokiruginen palvelu.

Lääkintälaitoksia on tasavallassa 332, joista 55 toimii pakollisen terveysvakuutuksen piirissä.

Liikunta ja urheilu

Terveen ja hyväkuntoisen, terveellistä elämäntapaa noudattavan ihmisen kasvattaminen on Karjalan tasavallan hallituksen yksi tavoitteista mainitulla alalla.

Kuntoilun, liikunnan ja urheilun kehityksen pääosoittimet ovat melko hyviä: vuonna 2008 osallistui urheilu- ja muihin vastaaviin tapahtumiin ennätyksellinen määrä kansalaisia - enemmän, kuin koskaan viime viiden vuoden kuluessa. Karjalan palkittiin Venäjän luoteisvyöhykkeen regioonien välisen kuntoilu- ja urheilujärjestöjen Neuvoston cupilla. Se tunnustettiin voittajaksi nominaatiossa "Luoteis-Venäjän urheilullisin regiooni". Karjalan asukkaista 15,3% harrasti vuonna 2009 säännöllisesti urheilua ja liikuntaa (2008 - 14,9%, Venäjän keskiverto-osoitin käsitti viime vuonna 10%).

Karjalan tasavallassa pidetään säännöllisin väliajoin kansainvälisiä ja valtakunnallisia urheilutapahtumia. Aluetasavallassa pidettiin vuonna 2009 205 urheilu ja kuntoilutapahtumaa, mm. 100 tasavallan mestaruuskilpailua 36 urheilulajissa. Väestön keskuudessa ovat suosiossa etenkin "Venäjän latu" -kilpailut (hiihtojuhliin osallistui yli 13 tuhatta urheilun harrastajaa), "Venäjän azimuth" -kilpailut (yli 6,2 tuhatta osallistujaa), "Kansakunnan murtomaajuoksu" (10 000 harrastajaa).

Kansainvälinen "Äänisen regatta - 2008" oli suuri ja värikäs tapahtuma. Venäjän mestaruuskilpailut sambopainissa (combat) juniorien ikäluokassa, Kansainväliset "Juokseva toive" -kilpailut - Karjalan maraton (mukana oli 250 urheilijaa Saksasta, Suomesta, Eestistä, Moskovasta ja Moskovan hallintoalueelta, Pietarsista ja Karjalan tasavallasta), Venäjän valtakunnallisten ralliajojen ja snowkartingin sekä maan cup-rallikilpailujen osakilpailut keräsivät paljon osallistujia.

Kulttuuri

Karjala on ainutlaatuinen kulttuurialue, jonka asukkaiden kulttuuriin ja perinteisiin vaikutti tasavallan maantieteellinen sijainti lännen ja idän välillä. Seutu on saanut saksalista ja slaavilaista vaikutusta, katolisuuden ja ortodoksisuuden vaikutteita. Aletta ovat asuttaneet suomalaisugrilaiset (karjalaiset, vepsäläiset) ja slaavit XIII vuosisadalta. Heitä yhdisti ortodoksinen uskonto.

Karjalassa harrastettiin ammoisista ajoista päre- ja olkipunontaa, kirjo-ompelua (koristeena käytettiin mm. jokihelmiä), villankehruuta, kutomista, puu- ja luukaiverrusta, valmistettiin keramiikkatuotteita. Karjala tunnettiin taitavista kulta- ja puusepistä. Täällä tehtiin jopa tuliaseita - pyssyjä, veneitä, louhittiin helmiä. Käsityötaide elää nykyisin Äänisniemen kirjo-ompeluverstaan taitavien ammattilaisten luomuksissa ja Äänisenrannan piirissä toimii pienehkö keramiikka tehdas.

Karjalan alueella on noin 4 000 kulttuuri-, historia- ja luontomuistomerkkiä. Niistä mainittakoon seuraavat: valtion historiallis-rakennustaiteellinen ja etnografinen Kizhi -ulkoilmamuseo (Äänisellä); Valamon saaristo (50 saarta Laatokan pohjoisosassa, munkkiluostari); Uspenskin tuomiokirkko (XVIII) (Vienan) Kemissä; Uspenskin puukirkko (1774) Kontupohjassa; Vienan Karjalan runokylät (Kalevala -eepoksen runojen synnyinsijat); Laatokan pohjoisrannikon rakennustaiteen muistomerkit; Vienanmeren rannikon ja Äänisen itärannikon kalliokaiverrukset; seidit Kuzova -saarilla Vienanmerellä; Kivatshin koski; Paanajärven ja Vodlajärven kansallispuistot.

Pietari Suureen liittyy Venäjän ensimmäisen kylpylän - Matsialjnyje vody -parantolan perustaminen. Keisarin pohjapiirustusten mukaan rakennettiin sen tuntumaan vuonna 1721 länsieurooppalaiseen tyyliin apostoli Pietarin kirkko. Se on laatuaan ainoa tällainen muistomerkki Karjalan tasavallan alueella. Kirkon interjööriin kuuluu kaksikerroksinen ikonostaasi - siinä 14 ikonia ja puukoristeita XVIII vuosisadan alkuvuosilta. Mielenkiintoisena detaljina ovat kaksi takkiraudasta tehtyä paikallistekoista lämmitysuunia kirkossa.

Petroskoin on Karjalan tasavallan ammattitaiteen ja kulttuurikeskus: täällä toimii kirjastoja, museoita, teattereita, konserttijärjestöjä, oppilaitoksia, luovantyön liittoja ja tutkimuslaitoksia.

Tärkeimmät kirjastot: Karjalan tasavallan kansallinen kirjasto, Petroskoin valtionyliopiston tieteellinen kirjasto, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kirjasto. Museoista vanhin on Karjalan valtiollinen kotiseutumuseo (avattu 1873). Petroskoissa toimii Karjalan tasavallan kuvaamotaiteen museo.

Tasavallan pääkaupungissa toimivat Karjalan tasavallan valtiollinen draamateatteri, Karjalan tasavallan kansallinen teatteri, Karjalan tasavallan nukketeatteri, Karjalan tasavallan nuorisoteatteri "Luova verstas".

Johtavia kulttuurin kehitykseen vaikuttajia ovat Karjalan valtionfilharmonian sinfoniaorkesteri, Venäläinen kansansoitinorkesteri, Karjalan valtiollinen Kantele -tanssi- ja lauluyhtye.

Karjalan tasavallassa harjoitettavan kulttuuripolitiikan päätarkoituksena on kehittää kestävästi regioonia alueen historiallista ja kulttuuripotentiaalia vaalimalla ja hyödyntämällä.

Uskonto

Karjalan tasavallan alueella toimii 18 uskontokunnan ja -virtauksen 194 uskonnollista järjestöä. Suurin osa uskovaisista kuuluu kristillisten kirkkojen seurakuntiin. Petroskoin hiippakuntaa johtaa Petroskoin ja Karjalan arkkipiispa Manuil.

Luostarit: Valamon munkkiluostari, Vazhjärven munkkiluostari (perustettu noin 1530), Muromin Uspenskin munkkiluostari (perustettu XIV vuosisadalla), Paljejärven munkkiluostari (perustettu XII vuosisadalla, elvytetty vuonna 2000), Kemin munkkiluostari, Mitrofanijevskaja erakkomaja.

Valtiovallan ja yhteiskunnan välisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi solmittiin vuoden 2007 lokakuussa valtiovaltaelinten, paikallisten itsehallintoelinten, yritys- ja liikemaailman, kansalaisjärjestöjen keskeisen kanssakäymisen konsepti kehittämään kansalaisyhteiskuntaa Karjalan tasavallassa. Omatoimisilla kansalaisjärjestöillä on ny enemmän mahdollisuuksia osallistua valtion harjoittamaan sosiaalipolitiikkaan. Valtiovaltaelimet, yritykset, kansalaisyhteiskunnan instituutiot lujittavat konseptin puitteissa partnerisuhteitaan.

Karjalan on kehittyvä regiooni, jossa on edellytyksiä kehityksen innovatiiviselle tielle siirtymistä varten, mikä on luomassa pohjaa väestön elämänlaadun parantamiseksi johdonmukaisesti.

Tekninen tuki
Luotu 18 helmikuuta 2009. Toimitettu 16 heinäkuuta 2014.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015