Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan Tasavallan taloudellinen kehitys v.2004

  Yleistä tietoa

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

    Teollisuus

    Metsäteollisuuskompleksi

    Vuoriteollisuus

    Agroteollinen kompleksi

    Kulkulaitos

    Viestintä ja
     informatisaatio


  Matkailu

  Ulkosuhteet

  Regioonien väliset suhteet

  Luonnonresurssit
  ja ekologia


Aineellisen tuotannon alojen tila
Kulkulaitos

Karjalan tasavallan kehitykseen vaikuttaa tuntuvasti kuljetuslaitosten vakaa toiminta. Erilaisia rahteja kuljetettiin vuonna 2004 15,1 miljoonaa tonnia (108,3% vuoden 2003 tasosta). Matkustajia kuljetettiin 16% enemmän kuin edellisvuonna. Lisäystä oli etupäässä rautatieliikenteen tehostamisen ansiosta. Autoilla, lentokoneilla ja helikoptereilla sekä vesiteitse kuljetettiin rahtia vähemmän kuin vuonna 2003. Tilastot eivät kuitenkaan sisällä tietoja kaikista kuljetuslaitoksista. Samalla on todettava että kuorma-autot, joiden kantavuus on alle 3,5 tonnia, eivät kuulu tilastoitavia rahteja kuljettavien joukkoon. Todettakoon että erikoista verotusta nauttivien yrittäjäin suorituksia tilastoidaan valikoidusti.

Rautatiet

Tasavallan kulkulaitoksen johtavin ala on rautatiet. Junilla kuljetetaan 93% rahdista ja 93,4% matkustajista.

KT:n hallitus ja "Venäjän rautatiet" Oyj olivat solmineet sopimuksen vuosille 2002 - 2005. Osapuolet toteuttivat pääpiirteissään tämän sopimuksen mukaiset sitoumukset vuodelle 2004. Tasavallan hallituksen päätöksellä rautatiet saivat valtiontukiaisia tasavallan budjetista 12,7 miljoonaa ruplaa. Tällä summalla korvattiin rautatieläisten menetykset Petroskoin lähijunaliikenteessä. Rautatien laitokset saivat käyttää sähköä pienennetyin tariffein, mikä merkitsi niille vuonna 2004 yli 77 miljoonan ruplan säästöä.

Lähijunaliikennettä tuetaan edelleenkin. Karjalan tasavallan budjetista määrättiin 25 miljoonaa ruplaa 3 sähköveturin hankkimiseksi. Niitä tullaan hyödyntämään uuden "Karelprigorod" -nimisen yhtiön lähijunien kuljetuttamisessa. Hallituksen myötävaikutukselle etsittiin ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka koskettelevat kannattamattomien rataosuuksien ylläpitämistä.

Rautateiden kehittämiseen käytettiin vuonna 2004 yli 2,7 miljardia ruplaa sijoituksia. Investoitiin Idelj - Syväri - rataosuuden sähköistämiseen, Segezhaan rakennetaan rautatieasemaa, Petroskoihin asennettiin rautatieliikenteen valvonnan numero-ohjattava keskus, (Vienan) Kemin rautatieaseman kiskopituutta lisättiin, Värtsilän rautatieaseman rekonstruointisuunnitelmaa laaditaan.

Teollisuustuotannon lisääntyessä Karjalan tasavallassa kuljetettiin rautateitse vuodessa 13,9 miljoonaa tonnia rahtia (9.8% lisäys vuoden 2003 tuloksesta). Rautamalmia, puutavaraa ja rakennustarvikkeita kuljetettiin enemmän. Yritykset maksoivat viime vuonna rautatiekuljetuksista systemaattisemmin.

Karjalan tasavallan hallituksen ja Venäjän rautateiden välisten sopimusten mukaisesti sijoittaa "VRT" Oyj vuonna 2005 tasavallan talouteen yli 6,7 miljardia ruplaa rautatien kohteiden rakentamiseen ja rekonstruoimiseen. Idelj -Syväri - rataosuuden sähköistämistyöt on määrä viedä päätökseen tänä vuonna.

Autokuljetukset

Noin 1940 laitosta ja yritystä harjoittaa autokuljetuksia tasavallan alueella saamiensa toimilupiensa puitteissa. Kuorma-autoja ja matkustajien kuljettamiseen sopivien ajoneuvojen lukumäärä käsitti vuonna 2004 7126 yksikköä (363 enemmän kuin edellisvuonna).

Viime vuonna kuljetettiin rahtia kuorma-autoilla 557,8 tuhatta tonnia (95% edellisvuoden tuloksesta).

Vuonna 2004 kuljetettiin 5,5 miljoonaa matkustajaa (135% vuoden 2003 tasosta). Julkisen liikenteen kehittämiseen kiinnitettiin tasavallassa entistä suurempaa huomiota. Kaupunkien välistä bussiliikennettä ja kaupunkien lähiliikennettä tehostettiin, paikallisten itsehallintoelinten budjetteihin toimitettiin valtiontukiaisia korvauksena niistä kuluista, joita aiheuttaa joidenkin kansalaisryhmien oikeus matkustaa julkisissa ajoneuvoilla alennetuin lippuhinnoin.

Kevät-kesäkaudella lähiliikennettä tuettiin solmimalla sopimukset yli 30 pikkubussin omistajan kanssa.

Kaupunkien välistä bussiliikennettä laajennettiin. Entistä enemmän bussivuoroja oli reiteillä Petroskoi - Puutosi, Petroskoi - Segezha, Kostamus - Belomorsk, Kalevala - Kostamus, Petroskoi - Aunus, Petroskoi - Kalevala, Kostamus - Segezha. Karjalan tasavallan budjetista käytetään vuonna 2005 37,5 miljoonaa ruplaa bussien ostoihin kaupunkien välistä ja lähiliikennettä varten.

Ilmailu

"Petroskoin lentokenttä" Oy ja "Metsien paloilta ilmasuojelun Luoteinen tukikohta" valtionlaitos kuljettivat lentokoneilla ja helikoptereilla vuonna 2004 12,0 tuhatta matkustajaa (13% enemmän kuin edellisvuonna). Kansainvälinen lentoreitti Tsherepovets - Petroskoi - Helsinki - Tsherepovets - toimi myös vuonna 2004. Paikallisista matkustajareiteistä oli toiminnassa vain Petroskoi -Kizhi - Heinälahti - reitti. Rahtia kuljetettiin Petroskoista lentoteitse Arkangeliin: Narjan-Mariin ja Jakutskiin.

Hallituksen toimesta Besovets-lentokenttä säilytti kansainvälisen lentoaseman statuksen. "Petroskoin lentokenttä" Oy sai jatkoa väliaikaisen toimilupaansa. Kesällä 2004 lentokentän tuntumassa avattiin väliaikainen matkustajaterminaali, jonka rakentamiseen käytettiin tasavallan budjetista 20,9 miljoonaa ruplaa. Tämä antoi mahdollisuuden kohottaa matkustajain palvelutasoa ja paransi henkilökunnan työolosuhteita ja jouduttaa ilmailuyritysten työskentelyä.

Petroskoin kansainvälisen nykyaikaisen lentoaseman rakennussuunnitelman toteuttamiseksi jatkaa hallitus vuonna 2005 toimia uusien investoreiden löytämiseksi.

Vesiliikenne

Karjalan tilastokeskuksen tietojen mukaan kuljetettiin viime vuonna vesiteitse 542 tuhatta tonnia rahtia ja 169,2 tuhatta matkustajaa (3,1% enemmän kuin edellisvuonna).

Vesiliikennelaitos sai sovitus valtion tukiaiset. Matkustajia kuljetetaan Puutosin ja Karhumäen hallintopiireihin. Petroskoin ja Kizhin ulkomuseon välillä liikennöin kantosiilialuksia. Sellaisia käytetään myös Petroskoi - Shala, Petroskoi - Heinälahti, Petroskoi - Suurlahti - reiteillä. Lähiliikenteessä toimii reitti Petroskoi - Zimnik, Petroskoi - Pässinranta. Avattiin uusi reitti Belomorsk -Solovetskin saaristo (kantosiipialus).

"Onegan telakka" Oyj laski vesille kaksi uutta "joki-meri" - tyypin rahtilaivaa ("Rossijanin", "Ukrainets").

Tekninen tuki
Luotu 21 kesäkuuta 2005. Toimitettu 21 kesäkuuta 2005.
© Karjalan Tasavallan Päämiehen kanslia, 1998