|
Aineellisen tuotannon alojen tila
Metsäteollisuuskompleksi
Metsäteollisuuskompleksi (MTK) vaikuttaa suuresti tasavallan talouden tilaan, sillä sen osuus koko teollisuuden tuotossa on 40,9%. MTK:n yrityksissä työskentelee yli puolet kaikista teollisuudessa toimivista.
Karjalan tasavallan hallituksen laatiman strategian ja metsien hyödyntämisen alalla ja MTK:n kehittämiseksi harjoittaman politiikan mukaisesti on määritelty pääsuuntaukset puutavaran syväkäsittelyn laajentamiseksi tasavallan alueella, toimivien tuotantolaitosten kapasiteetin kuormittamiseksi ja uusien puunkäsittelylaitosten rakentamiseksi, metsien vuokraamiseksi pitkiksi aikaväleiksi niitä tehokkaasti käyttäville yrityksille pitkäaikaisten liiketoimintasuunnitelmien pohjalta.
MTK:n kehitysstrategian puitteissa jatkaa hallitus keskeytyksettä toimia kompleksin suuryritysten kanssa tuotantovolyymin käytön tehokkuuden lisäämiseksi ja verokannan laajentamiseksi. KT:n hallitus jatkoi vuonna 2004 omalta osaltaan niiden yhteistoimintasopimusten täyttämistä, jotka oli solmittu "Pitkärannan sellutehdas" Oyj:n, "Kondopoga" Oyj:n, "Segezhan sellu- ja paperikombinaatti" Oyj:n kanssa. Vastaava sopimus solmittiin "Zapkarelles" Oy:n kanssa. Näiden sopimusten mukaisesti laadittiin liiketoimintasuunnitelmat, jotka ulottuvat vuoteen 2010 ja tavoittelevat tuotannon kasvua, arvonlisäosuuden kasvattamista, kannattavuuden lisäämistä.
MTK:n kaiken kolmen alan tuotantolaitokset lisäsivät viime vuonna tuotanto-osoittimiaan vuoden 2003 tasosta. Koko alan valmistamien tuotteiden fyysinen määrä käsitti 110,3% edellisvuoden tasosta. Realisoituja tuotteita valmistettiin 21 miljardin ruplan arvosta (120%).
Varastoille ajetun puutavaran määrä käsitti metsäteollisuudessa vuonna 2004 6,7 miljoona kiintokuutiometriä (110,4% verrattuna vuoden 2003 tulokseen), fyysinen määrä käsitti 110,8%, realisoidun tavaratuotemäärän arvo oli 5,5 miljardia ruplaa (139,3%).
Tuotannon lisäykseen tällä alalla päästiin:
- siirtymällä puutavaran tuotannossa lajimenetelmään, minkä ansiosta lisättiin sahatukkien ja muiden arvokkaiden raaka-ainetuotteiden valmistusta 15,7%;
- lisäämällä 7% metsän muita, kuin päätehakkuita.
Realisoidun tavaran määrä lisääntyi mm. sen ansiosta, että vientiin menneiden tavaraerien keskivertokontrahtihinta oli kasvanut etenkin pyörötukkien kohdalla. Metsien hyödyntämisen tehostamiseksi jatketaan toimia metsien antamista vuokralle yhtiöille pitkäaikaissopimuksia solmimalla. Vuoden 2005 alkuun mennessä oli hakemuskilpailujen tuloksena vuokrattu valtion metsiä, joiden yhteinen puukuutiomäärä käsittää 6,2 miljoonaa (70% tasavallan kaikkien päätehakkuisiin sopivista metsävaroista).
46 metsäyhtiötä ovat solmineet tällaiset vuokrasopimukset. pitkän aikavälin vuokrasopimukset antavat yhtiöille mahdollisuuden suunnitella paremmin ja yksityiskohtaisemmin toimintaansa, satsata metsäteiden rakentamiseen, ottaa käyttöön muissa olosuhteissa luoksepääsemättömiä metsiä.
Raaka-aineen syväkäsittelyn tehostamiseksi, mikä on strateginen kehittämisen suuntaus, laajennetaan tasavallassa saha- ja puunkäsittelylaitosten verkkoa. Puunjalostusteollisuudessa tuotettiin vuonna 2004 valmisteita 3027 miljoonan ruplan arvosta (103,4% vuoden 2003 tasosta). Tuotannon lisäykseen johti sahatavaran tuotannon kasvu (2,5%) ja lastulevyjen tuotannon lisääminen (20,4%).
Karjalan tasavallan kaikissa suurissa sahalaitoksissa lisättiin tuotantoa. Vain "Segezhan LDK" Oyj toimi kompastellen. "Alavoisen saha" Oyj siirtyi kaksivuorotyöhön, minkä seurauksena sahatavaran valmistus lisääntyi 1,6-kertaisesti. "Kemin LDZ" Oy:n osastot ylittivät enemmän kuin kaksinkertaisesti edellisvuoden realisoitavien tuotteiden valmistustason.
Olemassa olevien sahalaitosten konekantaa uusitaan ja uusien sahojen rakentamista jatketaan ("Karhumäen LPH" Oyj, "Mujejärven LPH" Oyj, "Svedwood-Karelia" Oyj, "Letneretsenskin LDZ" Oyj).
Huonekalujen (tuolit, kaapit, vuode-sohvat, sängyt) tuotanto supistui. Suksia ei tuotettu ollenkaan vuoden 2004 huhtikuusta lähtien yrityksen käyttövarojen puuttumisen takia ja sen seurauksena, ettei suksilla ole suurempaa kysyntää keväällä eikä kesällä. "Bumeks" Oyj jatkoi konekantansa uusimista ja huonekalutuotannon tehostamista, joten sen tuottamaa vaneria ruvettiin käyttämään laajemmin omiin tarkoituksiin, myyntiin menevien tuotteiden kokonaismäärä supistui tämän yrityksen osalta 16% vuoden 2003 tulokseen verrattuna.
Sellu- ja paperiteollisuudessa tilanne parani vuonna 2004. Tämän sektorin tuotannon vuotuinen arvo käsitti 12 454 miljoonaa ruplaa (kasvua edellisvuodesta - 17,5%), tuoton fyysinen määrä kasvoi 11,9%. Paperia tuotettiin 13,6% enemmän, kuin vuonna 2003, selluloosaa - 11,1% (vastaavasti: 862,4 tuhatta tonnia ja 89,8 tuhatta tonnia).
"Segezhan TsBk" Oyj:n paperinvalmistuskonetta N 10 rekonstruoitiin, joten tällaisten töiden seurauksena voimapaperisäkkejä tuotettiin vuonna 2004 96% edellisvuoden määrästä - 257,9 kappaletta. Kaft-lineria tuotettiin 31% vähemmän - 40 tuhatta tonnia. Viime vuoden heinäkuussa mainittu kone käynnistettiin rekonstruoinnin jälkeen mikä antaa mahdollisuuden lisätä tuotantoa tänä vuonna.
"Pitkärannan sellutehdas" Oyj tuotti sellua 87,8 tuhatta tonnia (111,1% edellisvuoden tasosta). Realisoitavan sellun ja muiden tuotteiden arvo käsitti 864 miljoonaa ruplaa (13% enemmän kuin vuonna 2003).
"Kondopoga" Oyj kasvatti paperin tuotantoa 20,4% sen ansiosta, että kombinaatin 10. sanomalehtipaperinvalmistuskine oli käynnistetty vuonna 2003. Kombinaatilla jatketaan seuraavan koneen rakentamista. Kun se käynnistetään tullaan Kontupohjassa tuottamaan vuosittain yhteensä noin miljoona tonnia laadukasta paperia.
"Kondopoga" Oyj osti vuonna 2004 Suojärven kartonkitehtaan, joka oli ajautunut finanssivaikeuksiin. Omistajan vaihtuminen antoi mahdollisuuden tuottaa vuonna 2004 14,1 tuhatta tonnia kartonkia (yli 200 prosenttia verrattuna edellisvuoden tulokseen). Uusi omistaja suunnittelee toisen kartonginvalmistuskoneen käynnistämistä, siirtymistä ajanmukaisiin teknologioihin uusien pakkausainenimikkeiden tuottamiseksi sisämarkkinoiden tarpeisiin ja ulkomaisten yritysten tilausten täyttämiseksi.
Tuotannon fyysinen määrä on siis lisääntynyt KTK:n laitoksissa, mutta finanssitoiminnan saldo oli kuitenkin miinuspuolella (217,1 miljoonaa ruplaa). Metsänkaato ja puunjalostus eivät vieläkään kannata. Heikko kannattavuus selittyy sillä, että metsäkoneet ja muu kalusto ovat kuluneita käytöstä, energiamaksut ja uusien koneiden hinnat kasvavat alinomaa, metsien käytöstä on kannettava jatkuvasti lisääntyviä vuokramaksuja.
Tilanteen erittelyn seurauksen päätti Karjalan tasavallan hallitus vuoden 2004 lopulla vähentää mainittuja vuokria niiltä osin, jotka koskettelevat tasavallan budjettiin suoritettavien maksujen kertoimen kohottamista.
| 
