Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalistaloudellinen kehitys 2010

  Talouden modernisoiminen

    Investoinnit
    ja rakennustoiminta


    Pk-yritäjyys

    Teollinen politiikka

    Agroteollinen kompleksi

    Palvelut

    Kulkulaitos

    Matkailu

    Luonnonresurssit
    ja ympäristö


  Yhteistyö

  Valtiollinen
  hallinta


Infrastruktuurin ja palvelualan kehittäminen

Nykyisin lisääntyy alinomaa palvelualajoen merkitys ja vaikutus tuotannon tehoon. Tasavallan regionaalisen kansantuoton rakenteessa tämä sektori käsittää yli 50%. Infrastruktuurin tilasta riippuu suuresti regioonin sosiaalistaloudellisen kehityksen, ihmisten elämän laadun parantamisen edellytysten luominen. Siksi tasavallan hallitus kiinnittää tähän poikkeuksellisen suurta huomiota.

Kulkulaitos ja tiestö

Karjalan tasavallan hallituksen tavoitteena on turvata rahtien ja matkustajain rytmilliset kuljetukset aluetasavallassa.

Rautatiekuljetusten sektorissa jatkettiin "Venäjän rautatiet" Oy:n ja Karjalan tasavallan hallituksen välisen vuosille 2009 - 2011 vuosille solmitun yhteistyösopimuksen toteuttamista.

Osapuolten sitoumukset toteutettiin pääpirteissään. Rautatievaunuja saatiin tuotteiden kuljettamiseksi ajoissa. Valitusten määrä supistui viime vuonna.

Petroskoin ratajakson asemilla lastattiin vaunuihin vuonna 2010 18,66 miljoonaa tonnia rahtia - se on 1 miljoonaa 415 tuhatta tonnia enemmän (8%) edellisvuotta enemmän.

Investointiohjelman puitteissa tehtiin töitä Lokakuun rautateiden Petroskoin ratajakson 21 kohteessa. Oli määrä suoritta töitä 1,4 miljardin arvosta. Vuoden 2010 suunnite täytettiin 94,4%.

Yhteisin ponnistuksin onnistuttiin tehostamaan kuljetuksia aikaisemmin vähäliikenteisillä asemaväleillä. Niinpä Jyskyjärvi - Suojärvi -asemavälin tuntumassa sijaitsevien luonnonvarojen hyödyntämiseen myönnettiin 18 toimilupaa, mm. 16 - sepelin tuottamiseksi Suojärven Mujejärven hallintopiireissä. Uusien avolouhosten perustaminen kuormitti olennaisesti rautatietä. Tämän seurauksena Lokakuun rautatien Petroskoin rataosuuden mainitun ja muidenkin aikaisemmin vähemmällä teholla hyödynnettyjen asemavälien liikennettä lisättiin ja saatiin tuloja 230 miljoonaa ruplaa.

Tasavallan hallitus ja Lokakuun rautatien johtokunta ratkaisivat myös lähiliikenteen matkustajajunien ongelmia.

Karjalan tasavallan budjetista käytetään vuosittain raitatieliikenteen tukemiseen melkoisia määrärahoja. Vuonna 2010 määrättiin näihin tarkoituksiin 5,5 miljoonaa ruplaa.

Kuljetuslaitosten kuluja korvattiin osittain mm. alentamalla hallituksen toimesta sähkötariffeja. Lähiliikenteessä nostettiin lipunhintaa noin 26%. Karjalan tasavallan omistamia vetureita ja matkustajain vaunuja vuokrataan alennetuin tariffein. Rautatie maksoi vuonna 2010 (kuten aikaisemmin) tavallista pienempää tuloveroa Karjalan tasavallan budjettiin.

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet lähiliikenteen kannattavuuden ylläpitämisen. Siksi vuoden 2010 tammikuun 1. päivästä alkaen supistettiin lähiliikenteessä liikennöivien junaparien lukumäärää 13:sta 10:een. Vuorokausittain liikennöi viime vuonna keskimäärän 3 eikä viisi kuten vuonna 2009 matkustajajunaparia.

Junalippujen hinnan kasvaessa korvattiin niiden hankkimisesta korkeakouluopiskelijoille ja koululaisille tiettyjä rahasummia VF:n valtionvaroista ja Karjalan tasavallan budjetista. Tätä varten hyväksyttiin Karjalan tasavallan hallituksen päätös ja solmittiin sopimuksia Lokakuun rautatien kanssa sekä Venäjän rautateiden Luoteisen aluehallinnon kanssa. Jälkimmäisen sopimuksen mukaisesti saatiin tukiaisia valtakunnan budjetista. mainittuihin tarkoituksiin.

Vuonna 2011 käytetään edellä mainittuihin tarkoituksiin valtakunnan budjetista kompensaatiorahoja. Karjalan tasavallan hallitus on pyytänyt tähän Moskovalta 131,8 miljoonaa ruplaa.

Maantiekuljetukset toteutettiin vuonna 2010 enimmäkseen pk-yritysten voimin. Suurilla tuotanto- ja kauppajärjestöillä on omia kuorma-autoja.

Julkisen liikenteen turvaamiseen kiinnitetään melkoista huomiota.

Matkustajien kuljetuksista aluetasavallassa esikaupunkialueella ja asutusten välillä sekä VF:n naapurisubjekteihin huolehtii valtio Karjalan tasavallan "Väestön kuljetukset maa-, rauta- ja vesi- sekä ilmateitse" -lain puitteissa.

Kuljetusten tehostamiseksi laaditaan uusia kaavoja, uusia reittejä avataan, joitakin lopetetaan. Kaupunkien ja piirien keskustaajamien välisen matkustajaliikenteen järjestämiseksi taloudellisemmin pidetään säännöllisin väliajoin tarjouskilpailuja pk-yritysten kesken. Kilpailujen formaattia täydellistetään alinomaa.

Petroskoi - Suojärvi -lähijunan liikenne lakkautettiin. Matkustajia kuljetetaan busseilla. Taannoin hankittiin uusia tilabusseja. Päivittäin toteutetaan yli 11 vuoroa. Tämä tyydyttää ainakin Suojärven hallintopiirin asukkaiden kuljetustarpeet.

Tarjouskilpailujen voittajiksi tunnustetut 39 kuljetusalan yritystä, mm. 2 valtionyritystä, harjoittivat vuonna 2010 julkista liikennettä eli matkustajain kuljettamista aluetasavallassa.

Tasavallan bussikantaa uusittiin. Vuonna 2010 hankittiin 14 bussia. mm. yksi LIAZ -merkkinen kulkuväline hankittiin VF:n ja Karjalan tasavallan budjetin varoilla. 13 bussia hankittiin yksityisyrittäjäin ja laitosten omilla varoilla.

Liikenneturvallisuuden takaamiseksi toteutetaan säännöllisiä tarkastuksia sisäasiainministeriön GIBDD:n Karjalan hallinnon ja valtiollisen autoliikenneturvallisuuden aluehallinnon virkailijan toimesta lakien ja säädösten rikkomusten ehkäisemiseksi ennalta. Hallitus jatkaa toimia kulkulaitoskompleksin kehittämiseksi aluetasavallassa.

Toteutettujen toimien vuoksi matkustajain valitusten määrä väheni tuntuvasti. Viime vuonna toimi yli 120 kuntien välistä bussireittiä ja 15 -regioonien välistä. Avattiin uusi bussireitti Petroskoi - Murmansk - Petroskoi.

Teiden ja siltojen kunto jarruttaa bussiliikenteen kehittämistä. Teiden kunnossapitoon ja tieverkoston kehittämiseen satsataan.

Regionaalisen luokan teiden pituus käsitti vuonna 2010 aluetasavallassa 6755 km ja oli 3 km pienempi, kuin vuonna 2009. Jatkettiin toimia Vologda - Karhumäki -tien, Valamon saariston tiestön ja Värtsilän tuntumassa olevan tieosuuden luovuttamiseksi federaaliseen omistukseen.

Tiekoneiden hankkimiseen saatiin VF:n budjetista 5,8 miljoonaa ruplaa sekä aluetasavallan budjetista 2,5 miljoonaa ruplaa. Näillä varoilla ostettiin 5 teinkunnostus- ja kunnossapitokonetta. Teiden kunnossapitolaitokset soveltavat GPS -laitteiden käyttöä koneiden hyödyntämisen tehon valvomiseksi.

Kotshkoma - Tiiksi - Lietmajärvi - Kostamus - valtakunnanraja -tien osuuden (44 km - 66 km) rakentamisen jatkamiseen määrättiin vuonna 2010 tasavallan budjetista 322,2 miljoonaa ruplaa.

"Karjalan tasavallan tiestön kehittäminen vuoteen 2015" -tavoiteohjelman puitteissa käytettiin 101,5 miljoonaa ruplaa Kemi - Lonka (Kalevalan taajaman kautta) maantien (75 km - 86 km osuuden) korjaamiseen perusteellisesti sekä Valamon saaren Luostarinlahden tuntimassa sijaitsevan Valamon munkkiluostarin päätien (osuus pituudeltaan 0,520 km) remonttiin ja Aunus - Sortavala -maantien osuudella (65 km - 124 km) osittaiseen korjaukseen (yhteensä 3,7 km).

Vastoin edellisten vuosien käytäntöä ei vuonna 2010 saatu VF:n budjetista varoja valtakunnan subjekteissa regionaalisen merkityksen omaavien maanteiden rakentamiseen, rekonstruoimiseen ja remonttiin. Tämän vuoksi ei aluetasavallalla ollut riittävästi varoja tiestön ylläpitämiseen.

Petroskoin teiden ja katujen kunnostamiseksi saatiin määrärahoja VF:n budjetista. Vuonna 2010 solmi tasavallan hallitus sopimuksen federaalisen tieviraston kanssa, jonka puitteissa Karjalan aluetasavallan budjetti sai mainittuun tarkoitukseen 264.4 miljoonaa ruplaa. Ne käytettiin täydellisesti ja Petroskoissa on uusia kestopäällysteisiä teitä ja katuja pinta-alaltaan 21, 9 tuhatta neliömetriä. Petroskoin asumalähiöiden välistä Kukonmäki - Drevljanka -väylää rekonstruoitiin.

Sisävesiliikenne. Vuoden 2010 vesiliikennekauden lähetessä pidettiin avoin tarjouskilpailu. Tavoitteena oli saada sopivia liikenneyrityksiä toimimaan Äänisellä reiteillä Petroskoi - Shala - Petroskoi ja Petroskoi - Heinälahti - Suurlahti - Kizhi - Petroskoi. Sopimus solmittiin "Kizhin helminauha" -matkatoimisto Oy:n kanssa. Karjalan tasavallan hallitus määräsi liikenteen tukemiseen näillä vesireiteillä 1,1 miljoonaa ruplaa. Hallituksella oli näin ollen mahdollisuus vaikutta lippujen hintoihin ja laivaliikenteen aikatauluihinkin.

Vuoden 2010 heinäkuun 10. päivästä lähtien lisättiin matkustusvuoroja reitillä Petroskoi - Shala. Laivat liikennöivät joka päivä, Tämä oli vaatinut hallitukselta ylimääräisiä sijoituksia - 4,5 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavallan hallitus jatkoi työskentelyä federaalisten virastojen parissa rahoituksen saamiseksi Vienanmeren - Itämeren kanavan vesirakennelmien rekonstruoimiseksi. Vuonna 2010 näihin tarkoituksiin oli määrätty VF:n budjetista 318,2 miljoonaa ruplaa.

Lentoliikenne. Karjalan tasavallan hallitus ponnisteli vuonna 2010 ilmaliikenteen tukemiseksi. Karjalan tasavallan omistaman "Petroskoin lentoasema" -laitoksen finanssitila oli vaikea. Hallitus myönsi tukiaisia.

Lentoturvallisuuden tukemiseksi ja lentokoneiden huoltamiseksi ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden venäläisten ja kansainvälisten normien ja vaatimusten puitteissa vaihdettiin kiitoradan valaisu- ja viestintälaitteet. Lentokentän siviilialueen aitaus varmistettiin. Lentoaseman kohteiden pitämiseksi kunnossa talvisin hankittiin tarvittavaa kalustoa ja koneita.

Ilmaliikenteen tukemiseksi hyväksyttiin aluetasavallan verolainsäädäntöön muutos, jonka vuoksi vuonna 2011 budjettiin peritään alennettua Karjalan tasavallan lentoasemien visuaalisen ja äänentoistolaitteiston sekä muun vastaavan viestintäkaluston kiinteistöveroa.

Tasavaltaan houkuteltiin lentoyhtiöitä, käytiin neuvotteluja uusien lentoreittien perustamisesta sekä aluetasavaltaan että laajemminkin - regioonien kesken.

Tämän työn tuloksena aloitettiin jälleen 2. marraskuuta 2010 hyvin pitkäksi venyneen tauon jälkeen lentoliikenne Moskovan ja Petroskoin välillä.

Tekninen tuki
Luotu 23 toukokuuta 2011. Toimitettu 23 toukokuuta 2011.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018