Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kulttuurin tunnetuimpia toimihenkilöitä

Helmer-Rainer Sinisalo (1920-1989)

Säveltäjä, VSFNT:n kansantaiteilija (1959) ja Neuvostoliiton kansantaiteilija (1975). Ensimmäisen kansallisen sinfonian (1949) ensimmäisen kansallisen "Kalevala" - eepoksen aiheisiin perustuvan "Sampo" - baletin ynnä muiden eri musiikkilajeihin kuuluvien maassamme ja sen ulkopuolella tunnettujen luomusten tekijä.

Leo Lankinen (1926-1996)

Kuvanveistäjä. VSFNT:n kansantaiteilija (1968), VSFNT:n valtion Repin-palkinnon saaja (1969), Venäjän taideakatemian akateemikko. Mestarin luomuksia esiteltiin laajasti näyttelyissä maassamme ja ulkomailla. Niitä on Venäjän johtavimpien taidemuseoiden - Valtion Tretjakovin gallerian ja Venäläisen museon kokoelmissa.

Sulo Juntunen (1915-1980)

Taidemaalari. VSFNT:n kansantaiteilija(1970) ja neuvostoliiton kansantaiteilija (1980). Karjalan tasavallan suurin maisemamaalari. Juntusen luomia tauluja esiteltiin laajoissa näyttelyissä Neuvostoliitossa ja Euroopan useissa maissa.

Dmitrii Gusarov (1924-1995)

Karjalan kansankirjailija. Karjalan valtionpalkinnon saaja. VSFNT:n kulttuurin ansioitunut toimihenkilö. Kirjoitti venäjän kielellä etupäässä kansan sankaruudesta Suuren isänmaallisen sodan vuosina. "Taistelukutsu" -, "Ihmisen arvo" -, "Laupeuden rajan tuolla puolen" -romanien tekijä. Hänen teoksiaan julkaistiin moneen otteeseen Venäjän keskuskustantamojen toimesta, niitä on käännetty useille eurooppalaiskielille.

Jaakko Rugojev (1918-1993)

Runoilija ja prosaisti. Karjalan kansankirjailija. Karjalan valtionpalkinnon saaja. VSFNT:n kulttuurin ansioitunut toimihenkilö. Kirjoitti suomen kielellä. "Taru karjalaisista" -, "Järviä" - ja "Poronhoitajia" - runoelmien sepittäjä, usean runokokoelman ja "Ruokoranta" - romaanin tekijä. Hän kuvasi luomuksissaan karjalaiskansan historiallisia ja kansallisia juuria, pohti ajankohtaisia kärkeviä moraalis-eettisiä ongelmia. Rugojevin runoja ja proosateoksia julkaistiin laajasti Venäjän keskuskustantamoiden toimesta, käännettiin eri kielille.

Ortjo Stepanov (1920-1998)

Karjalan kansankirjailija. Karjalan Arhippa Perttusen muistolle omistetun valtionpalkinnon saaja. Kirjoitti suomen kielellä. Käsitteli luomuksissaan karjalaisen talonpojiston kohtaloita. "Saku Jaakko - kansanmies" -, "Kuuma kesä" -, "Lesket" -, "Prokon Maksima" -, "Käki kukkui jäihin" - romanit julkaistiin Venäjällä, Suomessa, USA:ssa.

Taisto Summanen (1931-1988)

Runoilija. Karjalan Arhippa Perttusen muistolle omistetun valtionpalkinnon saaja. VSFNT:n kulttuurin ansioitunut toimihenkilö. Karjalan tunnetuin runoilija-lyyrikko. Yli 20 runokokoelman tekijä. Suurin osa runoistaan on venäjännetty. Summasen runoja on julkaistu Venäjän monissa kirjallisissa aikakauslehdissä, erillisinä kirjoina maan keskuskustantamoiden toimesta. Niitä on julkaistu Unkarissa, Saksassa, USA:ssa ja Suomessa. Eräät suomalaiset muusikot ovat käyttäneet Summasen tekstejä säveltäessään lauluja, joita on myös levytetty.

Antti Timonen (1915-1990)

Prosaisti, dramaturgi. Karjalan kansankirjailija. Karjalan valtionpalkinnon saaja. "Me karjalaiset" -, "Hylätyn kylän asukkaita" -, "Yksi aurinko kaikilla" - romaanit, "Mirja" - dilogia, "Otatko miut Karjalan mua?" - ja "Syntymäpäivä" - näytelmät ovat Timosen tärkeimpiä luomuksia. Antti Timonen sai vuonna 1972 VSFNT:n Stanislavskin muistolle omistetun valtionpalkinnon näytelmästä , "Otatko miut Karjalan mua?", joka pohjautuu "Me karjalaiset" - romaanin juoneen ja kertoo karjalaisten talonpoikien traagisista kohtaloista kansalaissodan vuosina.

Tekninen tuki
Luotu 21 marraskuuta 2004. Toimitettu 5 toukokuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018