Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kivatshun vesiputous

Kivatshun vesiputous on Euroopan alankomaastossa virtaavissa joissa tavattavista koskista toiseksi suurin Reininjoella olevan putouden jälkeen. Korkeus 10,7 m. Sijaitsee Suunujoella Karjalan keskiosassa. Sitä ympäröi samanniminen luontainen rauhoitusalue.

Koski on tavattoman kaunis ja ylevä. Basalttikalliot puristavat Sunu -joen vedet kapeikkoon ja se putoaa kuohuen kahdeksan metrin korkeudesta. Vesi pauhaa ja vaahtoaa, pisarat lentävät korkealle eri suuntiin. Karjalainen taru kertoo: koski on syntynyt kahden sisarjoen - Suojun ja Sunun - rinnakkaisesta virtaamisesta, sillä sisarukset eivät halunneet erota toisistaan. Väsähtänyt Sunu jäi kuitenkin lepäilemään ja luovutti uomansa sisarelleen. Herättyään huomasi Sunu, että Suoju -sisar oli rientänyt kauas eteenpäin ja niin Sunu otti loppukirin tavoittaakseen sisarensa. Levännyt joki riensi paikkoja paremmin etsimättä aikapulan vuoksi ja pyyhkäisi kaiken esteenä olleen. Paikka, jossa Sunu läpäisi kallion ja murensi lohkareita, tunnetaankin nykyisin Kivatshun koskena.

Karjalan kuuluisin vesiputous. Aunuksen läänin ensimmäisen maaherran runoilija G.Derzhavin oodissa ikuistama. "Vesiputous"-oodissa (1791) mm. todetaan: "Timanttinen vuori vyörii...". Kivatsua on kuvattu monen runoilijan ja kirjailijan sekä taiteilijan luomuksissa. Viime vuosisadan 30-luvulla Suunujoen vesiä suunnttiin uutta uomaa pitkin pyörittämään Kontupohjan voimalan turbiineja ja koski menetti villin voimansa, ikään kuin lannistui. Keväisin saa kyllä seurata sen pauhua ja taas nousuveden jälkeen se rauhoittuu... Mutta nykyisinkin putous on lumoava. Basalttikallioitten keskeltä vesi putoaa lähes pystysuoraan 8 metrin korkeudesta: pauhua, miljardeja pisaroita, vaahtoa...

Äänisenlohta oli putouden tuntumasa vielä 20-30 vuotta sitten. Sammakkomiesten kertoman mukaan vedessä on nykyisin lahnaa, haukea, ahvenia. Putous on "Kivatsh"-luonnonsuojelualueella 60 km päässä Petroskoista. Koskella käy vuosittain noin 30-40 tuhatta matkailijaa. Kuuluisin täällä vieraillut henkilä - imperaattori Aleksanteri II. Vuonna 1868 tapahtuneen vierailun yhteydessä metsän halki rakennettiin uusi kaunis tasainen tie, rakennettiin kutsuvieraille yöpymistilat, vierasmaja ja kosken alla silta Suunujoen ylle. Niinä vuosina koskella kävi vuosittain vain enintaan 200 ihmistä.

Tekninen tuki
Luotu 3 lokakuuta 2001. Toimitettu 6 lokakuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015