"Katsokaa nuorisoa! Nuoret eivat koe valtiovallan edessa samanlaista pelkoa kuin vanhempi polvi omassa nuoruudessaan. Nykynuoret haluavat elaa vapaan Venajan kansalaisina todellisessa kansalaisyhteiskunnassa. Niinpa he ovat kiinnostuneita siita, mita yhteiskunnassa todella tapahtuu."

Teksti ja kuvat: Yrjo Rouhe

Nain sanoo Karjalan tasavallan paamiehena runsaat kaksi vuotta toiminut Sergei Katanandov. Han uskoo, etta tasavallan taloudessa hanen toimiaikanaan tapahtunut nousu on paljolti parhaassa tyoiassa olevan vaestonosan yhteiskunnallisen aktiivisuuden ansiota.

- Suhtautuminen tyohon on muuttunut. Karjalassa ei enaa ajatella, etta me olisimme Venajan koyha sukulainen ja hyvaksikayttaja. Myos tasavallan hallitus noudattaa nyt omiin voimiin perustuvaa politiikkaa, jossa ei tukeuduta federaation varoihin.

- Samaan tapaan tasavallan sisalla on alettu uskoa omiin mahdollisuuksiin. Piireissa ja metsakylissa ei enaa istuta odottamassa, etta mannaa sataisi Petroskoista. Ensimmaisilla virkamatkoillani piireissa sain kuulla "anna, anna" -pyyntoja, mutta nyt ne ovat vaienneet, sanoo Katanandov.

Han toteaakin, etta ohsi aika erikoista, jos Karjalassa nahtaisiin jatkuvasti nalkaa, kun sen maapera on hedelmallinen ja vesistot kalaisia. Tata perusajatustaan Katanandov on toistanut kerta toisensa jalkeen liikkuessaan ahkerasti eri puolilla tasavaltaa.

Aika nayttaa, miten syvallisia ja ennen kaikkea pysyvia muutoksia asenteissa on tapahtunut, mutta joka tapauksessa muutoksen merkit ovat nahtavissa talouden roimana nousuna.

- Yhteisvoimin on alettu saada tuloksia erityisesti tarkeimmilla aloilla eli metsa-, paperikone- ja selluteollisuudessa. Kokonaistuotantomme kasvu on vuoden aikana ylittanyt 20 prosenttia, mika on nakynyt myos valittomasti kansalaisten elintason nousuna, sanoo Katanandov.

Suursaha tavoitteena

Karjalan tasavalta elaa metsasta. Niinpa metsateollisuuden vientituotteiden maaran kaksinkertaistuminen ja vanerintuotannon puolitoistakertaistuminen lyhyessa ajassa lupaavat hyvaa, kun sama suuntaus nayttaa yha jatkuvan.

- Tasavallan hallitus panostaa metsavarojen jalostukseen paikan paalla. Se lisaa niin tasavallan kuin federaation tuloja merkittavasti enemman kuin raakapuun vienti. Oma tuotanto edellyttaa mittavia investointeja, ja siksi me olemme kaantyneet Suomen hallituksen ja Stora Enson puoleen, kertoo Katanandov.

Tavoitteena on uuden suursahan perustaminen Laatokan rannalle Sortavalan tienoille, jossa Stora Ensolla on jo entuudestaan kokemuksia yhteisyritys Ladenson kautta. Ymparistojarjestojen huoli vanhojen metsien havittamisesta on tasavallan paamiehen mukaan turhaa.

- Metsien kaytossa noudatetaan Venajan Federaation metsalainsaadantoa. Metsien hakkuita ei edes suunnitella Venajan ja Karjalan Punaiseen kirjaan merkityilla alueilla, joista on loydetty harvinaisia elaimia ja kasveja.

- Tasavallan alueella sijaitsevien suojelualueiden pinta-aia on 977.000 hehtaaria eli 54 % tasavallan kokonaispinta-alasta. Nailla alueilla kasvaa myos vanhoja metsia, joiden inventointi on tehty Kostamuksen, Kalevalan, Mujejarven ja Suojarven piireissa.

- Niihin on tarkoitus perustaa 200.000 hehtaarin laajuiset Kalevalan, Tuuloksen ja Koitajoen kansallispuistot, joissa on etupaassa vanhoja metsia, muistuttaa Katanandov. Hanen mielestaan kaikkia metsia ei voida sulkea taloudellisen kayton ulkopuolelle ja siksi uusia siihen tahtaavia investointejakaan ei tarvita.

Maataloutta tuetaan

Karjalan tasavallan maataloustuotanto joutui Neuvostoliiton hajoamisen jalkeen retuperalle.

- Valtaosa vaestosta suhtautuu yha suopeammin maatalouden tuotantolaitosten yhteiseen omistukseen, mutta sen rinnalle on nyt luotu tasavertaiset edellytykset myos yksityistuotannolle. Kaikkea jarkevaa on syyta kokeilla, uskoo Katanandov.

- Maataloustuotteiden hintataso suhteessa tuotantokustannuksiin on alhainen. Markkinatalous on meilla yha muotoutumassa ja vaeston ostokyky vasta vakiintumassa. Naissa oloissa investointeja maataloustuotantoon pitaa saada federaation, tasavallan ja piirien paikallisista hudjeteista.

- Vahitellen tuottajille annetaan lisaa vastuuta huolehtia investoinneistaan, mika edellyttaa kohtuulliset lainaehdot sisaltavan luottojarjestelman kehittamista, sanoo Katanandov. Hanen ohjelmissaan maataloustuotanto omistusmuodosta riippumatta voi saada julkista rahoitusta karjankasvatukseen, maaperan perusparannukseen, lannoitukseen jne. Maata annetaan vuokralle ja metsia hakattavaksi. Aloittelevat yksityisviljelijat eli fermerit saavat pesamunakseen myos puhdasta starttirahaa.

Lahialueille uusia hankkeita

Niin maatalouden kuin muidenkin alojen ongelmien ratkaisemiseksi Karjala aikoo osallistua entista oma-aloitteisemmin lahialueyhteistyon tiivistamiseen. Pohjoinen ulottuvuus ja sita suppeampi alueellinen yhteistyomuoto Euregio Karelia vilahtelevat yha tiuhempaan tasavallan suunnitelmissa.

- Pidan tarkeana laajan demokraattisen alueen muodostamista siten, etteivat rajat erottele ihmisia. Olemme esittaneet Venajan sisaministerioon Karjalan ja Suomen kolmen maakuntaliiton yhteishankkeeseen Euregio Kareliaan liittyvia talouteen, kulttuuriin, matkailuun ja luonnonsuojeluun liittyvia hankkeita.

- Luonnonsuojelussa panostetaan erityisesti metsaluonnon suojeluun, tahdentaa Katanandov.

Karjalan tasavallan tavoitteena on myos uusien rajanylityspaikkojen avaaminen ja tyollisyyden lisaaminen koko Euroregio Karelian alueella.

- Jos Euregio Karelia menestyy alueellisen yhteistyon mallihankkeena, en epaile, etteiko vastaavia alueita voitaisi muodostaa Murmanskiin, Lappiin seka Leningradin ja Pihkovan alueille, uskoo Katanandov.

Uusin asein huumeita vastaan

Euregio Kareliaa ja muita pienimuotoisempia hankkeita laaja-alaisemman Pohjoisen ulottuvuuden tehtaviksi ovat nousemassa erifyisesti jarjestaytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden salakuljetuksen samoin kuin valuutan, ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton estaminen.

- Olemme tehneet federaatiolle ja myos Suomen ulkoministeriolle omat ehdotuksemme huumeiden leviamisen torjumiseksi. Vireilla on hankkeita tiivistaa ennaltaehkaisevaa tyota ja lisata hoitohenkilokunnan koulutusta, sanoo Katanandov.

Suomen ja Karjalan tasavallan raja-alueelle muodostettava ja runsaasti koskemattomia vanhoja metsia sisaltava ns. vihrea vyohyke ei hanen mukaansa ole metsien kayton tehostamisesta huolimatta uhattuna.

- Pidan vihreaa vyohyketta hyvinkin tarkeana lahialueyhteistyohankkeena. Sen tavoitteena on perustaa luonnonpuistoja, mutta myos luoda edellytyksia ekomatkailulle siten, etteivat metsat ja muu luonto siita karsi.

Ulkomainen raha virtaa Karjalaan

Ulkomaisten investointien houkuttelu Karjalaan aloitettiin jo Katanandovin uran alkaessa.

- Karjalan tasavallassa hyvaksytty laki valtion takuiden myontamisesta ulkomaisille investoinneille maarittelee myos menettelytavat oikeustapauksissa. Takuiden lisaksi valmisteilla on verohelpotuksia ja muita etuuksia.

Karjalassa on rekisteroity yli nelja sataa yhteisyritysta, joissa on mukana ulkomaisia investoijia. Suurimpia investoijia ovat mm. Stora Enson yhteisyritys Ladensossa, yhdysvaltalainen Intereonrinental Lumher Sales, kanadalainen Jeseo Star Group ja britrilainen Illingworth Morris.

Yhteisyritysten lisaksi ulkomaiset sijoittajat ovat hankkineet osakkeita mm. Segezhsky LDK:sta, Segezhabumpromista, Kondopogasta ja Elektrosvjazista. Viime vuonna Karjalan tasavallan elinkeinot saivat ulkomaisia sijoituksia 15,2 miljoonaa dollaria eli kahdeksan kertaa enemman kuin edellisvuonna.

Ulkomaisen paaoman arvo tasavallan elinkeinossa on jo noin 35 miljoonaa dollaria ja runsaat 150 miljoonaa ruplaa. Suomalaisten investointien osuus kaikista kertyneista investoinneista on 19,6 %.

Avun tarvitsijoita viela riittaa

Yritykset, joissa on mukana ulkomaisia investoijia ja paaomaa, tyollistavat jo runsaat 22.000 tasavallan asukasta.

Taloudellisesta noususta huolimatta Karjala toivottaa Katanandovin mukaan humanitaarisen avun yha tervetulleeksi.

Siita ei ole viela varaa luopua ennen kuin tuotannon nousun hedelmat saadaan ulotettua yhteiskunnan alimmillekin portaille eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevalle vaestonosalle. Valtaosa humanitaarisesta avusta tulee Suomesta. Se pitaa sisallaan paaosin vaate- ja jalkinetoimituksia, mutta myos elintarvikkeita, laakkeita ja sairaalalaitteita.

Avun kohderyhmia ovat lastenkodit, sisaoppilaitokset, vanhukset, monilapsiset perheet, sairaalat ja terveyskeskukset.

"Yhteisvoimin on alettu saada tuloksia erityisesti tarkeimmilla aloilla eli metsa-, paperikone- ja selluteollisuudessa. Kokonaistuotantomme kasvu on vuoden aikana ylittanyt 20 prosenttia, mika on nakynyt myos valittomasti kansalaisten elintason nousuna".

Pic 1. Sergei Katanandov uskoo, etta Karjala nousee vaakunaelaimensa karhun tavoin lahivuosina yha tukevammin omille jaloilleen.
Pic 2. Karjala ei ela pelkassa kurjuudessa, joskin lahes kaikilla elaman alueilla on parantamisen varaa. Siihen nuoriso ja nouseva polvi varmasti myos kykenevat, uskoo Sergei Katanandov.
Pic 3. Katanandovin ajama alueellinen yhteistyo tuotti hedelmaa vuosi sitten, kun Karjalan maatalouskonetuotanto kaynnistettiin suomalais-venalaisena yhteistyona. Sen ensimmaista hedelmaa, lapiorullaaesta, esittelevat ylpeina Karelagroservicen insinoori Sergei Glazov ja osastopaallikko Petr Nazarov.

Venajan Aika

Karjalan Tasavallan hallituksen puheenjohtaja: Katsantokanta