 |
Karjalan tasavallan hallitus käsitteli 22 tammikuuta pidetyssä istunnossa luonnosta uudeksi regionaaliseksi täsmäohjelmaksi "Kansallisten ja konfessionaalisten suhteiden harmonisoiminen ja kansallissovun muovaaminen Karjalan tasavallassa vuosina 2007 - 2011" ("Karjala - sovun seutuna").
Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ja uskonnollisiin järjestöihin suhteiden ylläpitämisestä huolehtivan ministeriön johtaja Andrei Manin piti istunnossa alustuksen. Hän totesi, että vuonna 2002 tehdyn väestölaskennan tulosten mukaan asuu Karjalan aluetasavallassa yli 150 kansallisuuden edustajia: venäläisiä on eniten - 76,6%, karjalaisia - 9,2%, valkovenäläisiä - 5,3% ukrainalaisia - 2,7%, suomalaisia - 2,7% ja vepsäläisiä - 0,7%. Aluetasavallan väestön muodostusprosessin tuloksena oli XX vuosisadalla saatu aikaan melkoinen etninen kirjo. Talousuudistusten jatkuessa ja väestön elintason kohottamista tavoittelevien toimien toteuttamisen puitteissa on valtion tehtävänä taata kansalaisten oikeudet vapaaseen kansalliseen kehitykseen. Valtiovaltaelimet kantavat samalla vastuun maailmanyhteisön edessä itse kansojen (etenkin aluetasavallassa asuvien alkuperäisten ja vähälukuisten kantakansojen) säilyttämisestä. Valtion tehtävänä on myös taata valtakunnan kansallinen turvallisuus.
Täsmäöhjelma ulottuu vuoteen 2011. Sen laatimiseen osallistuivat Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ja uskonnollisiin järjestöihin suhteiden ylläpitämisestä huolehtivan ministeriö, KT:n opetusministeriö, KT:n urheilu- ja nuorisonasiain valtionkomitea, paikalliset itsehallintoelimet, aluetasavallan omatoimisten kansallisjärjestöjen edustajat. Ohjelman tavoitteena on luoda edellytykset etnopoliittiselle ja -sosiaaliselle vakaudelle tasavallassa, muovata suvaitsevuutta ja toleranttisuutta yhteiskunnassa, ennaltaehkäistä ääriainesten esiintymiset, etniset ja uskonnolliset konfliktit.
Viiden vuoden kuluessa on ohjelman toteuttamiseen käytettävä 43,4 miljoonaa ruplaa. Ohjelman toteuttaminen turvaa etnopoliittisten, - sosiaalisten ja -kulttuuristen prosessien tehokkaan johtamisjärjestelmän luomisen aluetasavaltaan, yhteiskunnallisesti tärkeiden kansallisten ja konfessionaalisten suhteiden alalla toteutettavien ohjelmien ja hankkeiden onnistumiseen kerättävien varojen ja resurssien kasvun.
Istunnossa puhuneet kansallisten kulttuuriyhdistysten edustajat ilmaisivat lämpimin sanoin tukensa ohjelmalle. Karjalaisten kerähmön valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja Viktor Bogdanov korosti, että ohjelman toteuttaminen jouduttaa eittämättä kansallisten kulttuurien ja kielten säilyttämistä tasavallan alueella. Tätä varten luodaan myös tarkka sekä yksiselitteinen lainsäädäntö ja hallituksen kansalliskulttuurien parissa harjoittama politiikka muuttuu samalla transparenttiseksi. Tätä ajatusta kannatti myös Shalom-nimisen juutalaisten kulttuuriseuran puheenjohtaja Aleksandr Modylevski. Hän totesi, että täsmäohjelman toteuttaminen tulee vaatimaan hallitukselta ja kansalaisjärjestöiltä valtavan paljon pienten ja suurten toimenpiteiden suorittamista. Puhuja korosti samalla, että koululaisten parissa on tehtävä tehokkaampaa kasvatus- ja valistustyötä. Hän sanoi, että useat kansalaisjärjestöt tarvitsevat uusia toimitiloja juhlien, konserttien ja tapaamisten järjestämiseksi. Nykyinen Tasavallan kansallisten kultturien keskus on tullut ahtaaksi.
Hallitus hyväksyi ohjelman, mutta ottaen huomioon kansallisten kulttuurijärjestöjen pyynnöt ja KT:n hallituksen apulaispääministeri Vladimir Sobinskin aloitteen päätettiin käsitellä tekniset ja organisatoriset mahdollisuudet perustaa Petroskoihin Ystävyystalo. On pikaisesti löydettävä sille tilat.
|
|
