 |
Karjalan tasavallan hallituksen tiloissa pidettiin 25 tammikuuta Suuren isänmaallisen sodan vuosina miehitettyjen Karjalan tasavallan eräiden alueiden määrittämistä paikoiksi, joille jäämään joutuneilta siviiliasukkailta oli riistetty vapaasti liikkumisen oikeus, pohtineen työryhmän seitsemäs ja viimeisin istunto. Työryhmä käsitteli 3,5 kuukauden kuluessa yli 1600 asiakirjaa Karjalan ja Suomen arkistoista. On saatu selville yli 50 keskitys- ja siirtoleirin (sotavankileirit eivät kuulu tähän lukuun) toiminta sodan vuosina. Kokonaisia kyläkuntia Äänisenrannan, Karhumäen ja Kontupohjan hallintopiireissä kuuluu niiden seutujen joukkoon, joiden asukkailta riistettiin liikkumisvapaus miehitysvallan virkailijain toimesta. Tätä kysymystä ei oltu aikaisemmin käsitelty tällaisesta näkökulmasta.
Ryhmän keräämien tietojen perusteella on päätetty, että Karjalan tasavallan terveys- ja sosiaaliministeriö yhdessä Eläkerahaston kanssa käsittelevät uudelleen niiden eläkeläisten nimiluettelot, joilta on evätty lapsivankien status. Tällaiset iäkkäät kansalaiset saavat mainitun statuksen uudelleen. Kansalaisille annetaan virka-apua tarvittavien todistusten hankkimisessa ja asiakirjatekstien kääntämisessä suomesta venäjäksi. On nimittäin olemassa nimiluetteloita ihmisistä, jotka pakkosiirrettiin paikasta toiseen miehitetyllä alueella.
Työryhmän toiminnan tuloksista kerrottiin Karjalan tasavallan päämiehelle. Työryhmän puheenjohtaja, Valtakunnan Duuman jäsen Valentina Pivnenko kääntyi Venäjän terveysministeriön puoleen ja kehotti myöntämään Karjalan tasavallalle luvan vahvista itsenäisesti siirtoleirien luettelo. Hän pyysi tukea asian käsittelyn nopeuttamiseksi Venäjän presidentin Luoteisessa piirikunnassa toimivalta täysivaltaiselta edustajalta Ilja Klebanovilta.
Kansanedustaja Valentina Pivnenko korosti, että työryhmän jäsenten tehtävänä oli alussa ollut asiakirjaston luominen auttamaan niitä kansalaisia, joilta oli evätty aikaisemmin myönnetty lapsivangin status federaalisen lainsäädännön muututtua vuonna1998. Karjalan tasavallan päämiehen antamalla asetuksella perustettuun työryhmään kuului Karjalan tasavallan lakiasäätävän kokouksen jäseniä, aluetasavallan terveys- ja sosiaaliministeriön, regionaalisen sotaveteraanijärjestön, sisäasianministeriön ja FSB:n edustajia, historioitsijoita, lakimiehiä, Karjalan kansallisarkiston työntekijöitä.
Työryhmän jäsenten kesken ei ollut erimielisyyksiä, sillä luettelo niistä paikkakunnista, joiden asukkaat olivat joutuneet pakkosiirretyiksi tai heiltä oli evätty liikkumavapaus, vahvistettiin nojautuen arkistoaineistoon. Niinpä työryhmät kaksi jäsentä - historioitsija Eino Laidinen ja Karjalan kansallisarkiston osastopäällikkö Jelena Usatshova - olivat tasavallan päämiehen toimeksiannosta työskennelleet Suomen sota-arkistossa. He toivat mukanaan yli 1,5 tuhannen asiakirjan kopiot.
Valentina Pivnenko totesi tehdessään yhteenvetoja työryhmän toiminnasta, että Karjalan aluetasavallan kokemus kiinnostaa Venäjän muitakin regiooneja ja hallintoalueita, joilla on edelleenkin vaikeuksia entisten lapsivankien statukseen vaikuttavien asiakirjojen saamisen kanssa.
|
|
