|
Sunnuntaina Pietarissa pidettyyn kahden naapurimaan metsäalan huippukokoukseen osallistunut Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov kommentoi Venäjän ja Suomen hallitusten pääministereiden tapaamisessa vahvistettuja ratkaisuja. Hän pitää niitä aluetasavallan metsäteollisuuden toimintaa elvyttävinä.
Puutullien korotukset lykätään tuonnemmaksi. Seuraavana vuonna niitä ei siis nosteta. Korotuksia ei toteuteta jopa vuonna 2011, mikäli käytäntö vaatii sitä. Venäjän hallituksen pääministeri Vladimir Putin puhui tästä Venäjän ja Suomen metsäalan huippukokouksessa. Tällä hetkellä puutavaran yhdestä ulkomaille toimitettavasta kuutiometristä peritään vientitullimaksuna 15 euroa. Suunnitelmissa on ollut tämän vientitullin korottaminen vuoden 2010 tammikuun 1. päivästä lähtien viiteenkymmeneen euroon. Tämä olisi johtanut useiden kotimaisten metsäyritysten konkurssiin ja asettanut koko sektorin toiminnan uhanalaiseksi.
Päätös on tärkeä Suomen teollisuudellekin, sillä monet naapurimaan sahat käsittelevät Venäjän markkinoilta hankittavia sahatukkeja. Ratkaisu vaikuttaa myönteisesti, kuten asiantuntijat väittävät, Venäjän ja Suomen neuvotteluihin, jotka koskettelevat Itämeren kautta rakennettavaa kaasujohtoa. Samalla korkean tahon päätös vaikuttaa tervehdyttävästi Venäjän ja EU:n vuorokeskusteluun VF:n mahdollisesta liittymisestä Maailman kauppajärjestöön - WTO:hon.
Vladimir Putin totesi samalla Pietarissa sunnuntaina, että mm. sahatukkien vientitullien lykkääminen tuonnemmaksi on väliaikainen ratkaisu, sillä "Venäjä ei voi tyytyä raaka-aineita vievän maan osaan, joten tullien jäädyttämistä koskeva päätös ei saa olla voimassa loputtomasti".
Pietarin huippukokouksen päätökset vaikuttavat välittömästi Karjalan tasavallan metsäteollisuuden toimintaan. Aluetasavallan ja Suomen välinen raja on sangen pitkä. Karjalan tasavallan päämiehen osallistuminen huippukokoukseen oli tärkeää. Sergei Katanandov kertoi:
- Olimme valmistautuneet todella vakavin mielin huippukokoukseen. Olen osallistunut itsekin Venäjän "Metsäneuvoston" istuntoihin. Venäjä ja Suomi ylläpitävät asiallisia naapurisuhteita ja me olemme tärkeitä toistemme kauppakumppaneita. Kauppa- ja yhteitoimintasuhteisiimme oli syntynyt talouskriisistä johtuvia ongelmia, joten Pietarin neuvottelut pidettiinkin talousvaikeuksien poistamiseksi. Pohjolan puutavaran laatutasoa tulisi hyödyntää tehokkaammin.Kansainvälisillä puumarkkinoilla dominoi Etelä - Latinalaisen Amerikan ja Afrikan valtiot. Se huolestuttaa Venäjää, sillä meillä on valtavia metsävaroja ja me haluamme olla edustettuina markkinoilla tehokkaasti. Venäjän luoteisalueella on metsäteollisuus tärkeä kansantalouden sektori. Olimme kääntyneet maamme hallituksen puoleen ja pyytäneet puutullien lykkäämistä. Venäjän kaikki kuvernöörit kannattavat samalla ehdotuksia raaka-aineen syväjalostuksen tehostamiseksi maassamme. Kaikki kuitenkin käsitävät, että ongelmien ratkaiseminen vaatii aikaa. Venäjällä ei ole riittävästi tehtaita lehtipuiden jalostamiseksi. Haapaa ja koivua ei meillä vielä käytetä sellun tuotannossa. Toivottavasti valtio pystyy tekemään päätöksen ongelman ratkaisemiseksi. Meillä on sellu- ja paperikombinaatteja Segezhassa ja Kontupohjassa, satoja metsureita työskentelee Mujejärven hallintopiirissä ja tasavallan muissa pohjoisosissa. Alan yritysten toiminnasta riippuu suorastaan miljoonien ihmisten, Karjalan ja Komin aluetasavalloissa, Arkangelin ja Vologdan hallintopiireissä elävien ihmisten elintaso. Jos hakattua puutavaraa ei myydä, jos se mätänee hakkuupalstoilla ja alavarastoissa, niin se näkyy välittömästi ihmisten elämässä. Tilannetta on säädeltävä manuaalisesti, sillä automaattinen ohjailu on toistaiseksi unohdettava. Ei ole sattumanvaraista se, että ongelmia käsitellään maamme hallituksen johtajain tasolla.
Kommentoidessaan VF:n hallituksen pääministerin julistamaa puutullipäätöstä sanoi Sergei Katananadov mm. seuraavaa:
- Vladimir Putin päätyi pakon edessä ratkaisuun,joka on tässä tilanteessa ainoa mahdollinen ja ajankohtainen. Kriisin vallitessa on osattava toimia notkeasti ottaen huomioon suhdanteet. On hyvä, että valtiomme on oppinut taipumaan ratkaisuihin neuvottelujen jälkeen periaatekysymyksissä. Ulkomaille Karjalan aluetasavallasta vietävän koivun ja haapapuun vapauttaminen tullimaksuista suorastaan pelastaisi monen tasavaltamme metsäyrityksen. Tällainen ratkaisu jouduttaisi lehtipuun hankintoja ja parantaisi alan yritysten finassitilaa, sillä lehtipuutavaraa on tuotettu melkoiet määrät, muttei sillä ole ostajia...
Kysymykseen siitä, miten suomalaiset partnerimme olivat reagoineet huippukokouksen ratkaisuihin vastasi Sergei Katanandov näin:
- Neuvotteluja suomalaisten partnereiden kanssa jatketiin takouamatta. Kontakteja ylläpidetään lähialueyhteitoiminnan puitteissa. Suomalaiset olivat odottaneetkin Venäjän johtajain joitakin tämäntyyppisiä päätöksiä, joten ne otettiin vastaan tyydytyksellä. Suomalaiset saattavat satsata aktiivisemmin Venäjän metsäteolisuuteen, etenkin sen tuotantolaistoksiin. Vologdan ja Nizhni Novgorodin hallintoalueille saatetaan pystyttää muutama kombinaatti. Karjalan tasavallankin tulisi toimia tehokkaammin invetointien saamiseksi ulkomailta metsäalan kehittämiseksi.
Karjalan tasavallan päämiehen lehdistösihteeri Maksim Tihonov
|
