|
Karjalan aluetasavallan hallituksen 9. marraskuuta pidetyssä operatiivisessa neuvottelussa käsiteltiin aluetasavallan alkuperäiskansojen perusoikeuksien noudattamista koskettelevia kysymyksiä. Sellaisten joukkoon kuuluvat paikalliset karjalaiset, vepsäläiset ja venäläiset.
Tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeri Andrei Manin piti selostuksen istunnossa. Hän mainitsi, että Karjalan aluetasavallassa toimii tällä hetkellä 46 kansallista yhdistystä ja kulttuuriautonomiaa, mm. 25 omatoimista alkuperäiskansojen järjestöä. Niiden etuja puolustavat 10 kollegiaalista toimintaelintä, joihin kuuluu valtiovaltaelinten ja kuntien virkailijoita, kansallisten ja uskonnollisten yhdistysten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen edustajia. Karjalan tasavallan alkuperäiskansojen edustajat osallistuvat näin ollen Venäjän federation kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien turvaamista kosketteleviin päätöksentekoprosesseihin.
Vepsäläiset kirjattiin aikoinaan Venäjän federation Pohjolan, Siperian ja Kauko-Idän alueilla asuvien alkuperäiskansojen luetteloihin, mikä joudutti heidän osallistumista hankkeisiin, joita toteutettiin valtakunnallisen "Venäjän Pohjolan vähälukuisten alkuperäiskansojen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2008" -tavoiteohjelman puitteissa. Se rahoituksen päätyttyä Pohjolan vähälukuisten alkuperäiskansojen taloudellista ja sosiaalista kehitystä pönkitetään vuodesta 2009 myöntämällä korvamerkittyjä määrärahoja valtakunnan budjetista maan subjektien käyttöön. Valtiontukiaisilla (VF:n ja Karjalan tasavallan budjettirahoituksella) rakennettiin etupäässä vepsäläisten asuttamaan Shoutjärven taajamaan keskikoulun ensimmäinen vaihe. rakennuksessa toimivat ruokala, voimistelusali, käsityöverstaita.
Tasavallassa laadittiin vuonna 2008 toimintasuunnitelma maailman alkuperäiskansojen YK:n julistaman toisen vuosikymmenen merkeissä. Sitä toteutetaan aikataulujen puitteissa. Tämä jouduttaa kansainvälistä yhteistoimintaa koulutuksen, kulttuurin, terveydenhuollon, ihmisoikeuksien suojelun, sosiaalisen ja talouskehityksen aloilla. Valtion määrärahoilla julkaistaan tasavallassa kuutta sanoma- ja aikakauslehteä karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi. Julkaisujen kansalliset toimittajavoimat onnistuttiin säilyttämään. Uutta toimittajasukupolvea jatkokoulutetaan. Venäjänkielisten yhteiskunnallis-poliittisten Karelia -lehden ja "Karjalan yleiskansallinen lehti" -julkaisun liitteenä julkaistaan säännöllisin väliajoin "Marjalan maa" -koostetta. Aluetasavallan Karelia -nimisen TV- ja radioyhtiön toimesta välitetään eetteriin radio- ja televisio-ohjelmia karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi. Itämerensuomalaisia kieliä hyödynnetään entistä laajemmin sähköisissäkin tiedotusvälineissä.
Viime 20 vuoden kuluessa on jatkettu kirjojen julkaisemista karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi. Yhteensä on ilmestynyt noin 150 kirjanimikettä mainituilla kielillä. Niiden yhteinen painosmäärä käsittää yli 200 tuhatta. Tasavallan 37 koulussa luetaan karjalaa ja kolmessa - vepsää.
Ministeri Manin mainitsi suunnitelmista puhuessaan, että Venäjän federation itämerensuomalaisten kansojen regioonien välisen keskuksen toimintaa Aunuksessa ja Puutosissa toimivaa regioonien välistä perinteellisen venäläiskulttuurin vaalimiskeskuksen työskentelyä tullaan tukemaan. Karjalan tasavallan alueella pidetään vuoden 2010 syyskuussa regioonien välinen pomorjelaisten (Vienanmeren rannikkoseudun alkuperäisten asukkaiden) edustajakokous. Sosiologisten tutkimusten suorittamista alkuperäiskansojen keskuudessa rahoitetaan vastakin.
Ministerin sanoman mukaan vuonna 2008 toteutetun mielipidetutkimuksen tulosten valossa tasavallan asukkaista 76% olivat viime vuonna tyytyväisiä etnososiaalisten ja -kulttuuristen oikeuksiensa tarjolla olleisiin toteuttamismahdollisuuksiin.
|
