|
Karjalan tasavallan pääkaupungissa käynnistettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamana "Kiinteiden kaatopaikkajätteiden lajittelu" -hanke. Petroskoin kaupunginhallituksen suojissa pidettiin 21. tammikuuta ensimmäinen tapaaminen hankkeen puitteissa. Siihen osallistuivat Suomen ympäristökoulun (Helsinki), Elsinorin kiinteiden kaatopaikkajätteiden käsittely-yksikön (Tanska), norjalaisen alan Avfall Norge -laitoksen edustajia. Petroskoista hankkeeseen osallistuvat kaupunginhallitus, kolme asuntojen omistajain yhdistystä, pilottitaloyhtiöitä, jätteitä kuljettava Avtospetstrans -laitos.
Kansainvälinen hanke tulee toteuttaa vuodessa. Tavoitteena on käynnistää Petroskoin muutamissa pilottikerrostaloissa uudenlainen kiinteiden kaatopaikkajätteiden lajittelu ja kerääminen. Näin saatetaan kuljetuttaa jalostettavaksi vielä kelpaavia kiinteitä jätteitä erikoispisteisiin eikä kaatopaikoille. Tätä varten pihoihin asennetaan erikoiskontit. Valistuskampanjaa tehdään tehokkaasti hankkeen puitteissa petroskoilaisten keskuudessa
.
Hankkeen ulkomaisen osanottajat kertoivat, että Euroopan monissa maissa asukkaat itse lajittelevat kiinteitä kaatopaikkajätteitä. Eri kontteihin päätyvät lasi, paperi, muovi, metalli. Tanskassa pulloja kierrätetään ja niiden uusiokäyttö on maan tapa. Joitakin kiinteitä aineita jalostetaan ja näin uusiokäytetään, loput kiinteät jätteet poltetaan ja saadaan lämpö- sekä sähköenergiaa. Kaatopaikoillekin toki jätteitä kertyy. Jätteiden lajittelu "alkuvaiheessa" säästää resursseja ja jouduttaa normaalin ekologisen tasapainon ylläpitämistä. Norjassa on nykyisin 50 suurta kaatopaikka, kun vielä muutama vuosi sitten niitä on ollut 400.
Nykytilanteen paremman hoitamisen versioita tarjotaan Petroskoille sen jälkeen kun asiantuntija ovat tutkineen kiinteiden kaatopaikkajätteiden käsittelyä Karjalan tasavallassa vanhojen menetelmien puitteissa.
Keväällä on määrä pitää Petroskoissa seminaareja kunnallisalan työntekijöille ja informatiivisia keskustelutilaisuuksia petroskoilaisten kanssa alaan liittyvistä asioista. Tämä on hankkeen vetäjäin mielestä tärkeintä - kansalaisten valveutuneisuudesta ja suhtautumisesta ympäristöön ja kaupunkiin riippuu luonnon puhtaus. Ihmisistä riippuu, ympäröivätkö Karjalan pääkaupunkia kaatopaikat, vaiko astumme eurooppalaisen kehityksen tielle.
|
