|
Karjalaisia ja vepsäläisiä asutuksia on ammoisista ajoista alken ollut enimmökseen jokien ja järvien rantamilla. Näin valloitettiin uusia asumaseutuja ja annettiin niille omia nimiä. Kylät ja asutukset saivat nimensä jokien ja vuorien, niemien tai paikkakunnan ensimmäisen asukkaan nimen mukaan. Paikannimet ja asutusten maantieteelliset nimitykset ovat omalaatuisia paikallisten asukkaiden ja alkuperiskansojen historian, kielen ja kulttuurin muistomerkkejä. Ne kielivät seudun fyysisistä ja maantieteellisistä erikoisuuksista, asutusten kehityksen vaiheista, asukkaiden elinoloista, elinkeinoista, ihmisten maailmankatsomuksesta ja uskomuksista.
Kuusiniemi, Kalevalan piiri
 |
Venäjänkielisiä paikannimiä syntyi myöhemmässä vaiheessa ja joissakin tapauksissa ne syrjäyttivät entisiä paikannimiä ja nimien sisältö eli sanoma oli jopa muuttunut aivan vääräksi. On koittanut aika saattaa järjestykseen paikannimien kirjoitusmuoto Karkalan tasavallassa. Tämä koskettelee venäjänkielisiä sekä karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi käytettäviä paikannimiä.
Karjalan tasavallan päämiehen alaisuuteen perustettiin vuonna 2005 termistö-ortografinen komissio, joka yhdessä Venäjän tiedeakatemian Karjaan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen onomastisen keskuksen asiantuntijain kanssa toimii tilanteen parantamiseksi. Niinpä karjalaisia ja vepsäläisiä paikannimiä palautettiin aluetasavallassa käyttöön erittelytyön tuloksena. Ensimmäistä kertaa julkaistiin aluetasavallassa sodanjälkeisinä vuosina Hakemisto nimeltään "Asutusten nimet venäjäksi, karjalaksi ja vepsäksi (kajalaisten ja vepsäläisten asumaseuduilla)".
Prääsä
 |
Paikannimien säilyttämiseksi ryhdyttiin tuottamaan kylttejä ja tieviittoja paikallisten asukkaiden kielillä. Vuonna 2006 kiinnitettiin ensimmäiset uusimalliset kyltit vepsänkilellä Äänisenrannan hallintopiirissä. Myöhemmin tätä toimintaa jatkettiin Louhen ja Mujejärven kuntapiireissä, Kostamuksen kaupunkipiirissä, Kalevalan, Pääsän ja Aunuksen kansallisissa hallintopiireissä: venäjänkielisten kylttien lisäksi tieviitoissa lukee paikannimen karjalaksi. Myös kulttuurivirastojen ja opetuslaitosten kylttejä uusittiin mainituissa halintopiireissä.
Petroskoissakin halutaan säilyttää joitakin nimityksiä suomeksi: rautatieasemarakennuksessa lukee edelleenkin "Petroskoi" "Petrozavodsk" -sanan rinnalla. On olemassa "Autoasema" ("Avtovokzal"). Uusi rakennustarvikkeita ja kodin remontissa tarvittavia aineita ja tuotteita myyvä supermarketti sai nimen "KODI" eli "Koti". Kljutshevaja -asumälähiön alueella avattiin taannoin elintavikemyymälä nimeltään "Onnela". Petroskoin monien apteekkien kylteissä on teksti venäjäksi ja suomeksi. Karjalan aluetasavallan muutamien yritysten nimissä on paikallista kansallista ainesta - "Seppo", "Ilves"; "Tukat" (viittaa ilmeisesti hiustenhoitoon -suom. Huom.).
Karjalan tasavallan päämies A. Nelidov ilmaisi tukensa moiselle menettelylle tavatessaan hiljattain karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edutajain Neuvoston jäseniä.
Karjalann tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriö ottaa vastaan hankkeeseen liittyviä ehdotuksia eli karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten nimitysten antamista Petroskoissa ja kuntapiireissä sijatseville kohteille. Ehdotuksia tullaan käsittelemään aluetasallan termistö-ortografisessa komissiossa.
|
