|
 |
|
Karjalan luonnonsuojelijain järjestöjen edustajat saivat 27. elokuuta tavata moniin vuosiin ensimmäistä kertaa aluetasavallan johtajaa. keskustelun käymisen alullepanija on muuten ollut itse Andrei Nelidov. Hän ehdottikin konkreettisiin ongelmiin pureutumista, joten pikiä alustuksia ei pidettykään. Lyhyt johdantopuheenvuoro oli kuitenkin tarpeen. Karjalan tasavallan vihreiden yhdistyksen koordinaattori Dmitri Rybakov totesi nimittäin, että aluetasavallassa ei noudateta selkeää ympäristöpolitiikka, mikä alentaa aluetasavallan kansainvälistä suosiota ja huonontaa imagoa. Tämä epäympäristöystävällinen politiikka vahingoittaa välillisesti mutta silti tuntuvasti kansantaloutta. Tilannetta voitaisiin muuttaa jouduttamalla niin sanottua ekoliiketoimintaa. Niinpä on olemassa yrittäjä, joka olisi valmis rakennuttamaan Petroskoihin ajanmukaisen tehtaan, joka käsittelisi kiinteitä kotitalousjätteitä. Vanhoista autonrenkaista, säilykepurkeista, lasista ja muovikasseista sekä muovipakkausaineesta voitaisiin valmistaa laattoja kävelykatujen rakentamista varten, roska-astioita, penkkejä, kumirouhetta, jota lisättäisiin kestopäällysteeseen. Euroopan maissa menetellään näin ja saadaan hyviä tuloksia. Jätteiden uusiokäyttö on taloudellisesti kannattavaa ja ympäristöystävällistä. Jätteiden hävittäminen polttamalla rasittaa ympäristöä. Tehtaan rakentamiseksi tarvitaan ennen kaikkea tonttia ja jätteiden lajittelua ekopisteissä.
Karjalan johtaja ilmoitti, että tutkii asiaa ennen kaikkea rakennustontin löytämiseksi ja kysymys hoitunee. Jätteiden lajittelu on mutkikkaampi asia: Venäjän monissa kaupungeissa oli yritetty tällaista menetelmää, mutta laihoin tuloksin: erilaisten konttien asettaminen pihoihin on yksinkertaisempi tehtävä, kuin asukkaiden opettaminen lajittelemaan jätteitä ennen roskapusseihin sijoittamista. Andrei Nelidovin mielestä juuri tässä on kansalaisjärjestöjen jäsenille laaja toimintakenttä - kansalaisille on tehtävä sinnikkäästi selville, että kotitalousjätteiden lajittelu tuottaa konkreettista taloudellista hyötyä kaikille. Kaupunkilaisille on vakuutettava, että tällainen menettely on kannattavaa...
Metsäasioista vaihdettiin vilkkaasti mielipiteitä. Karjalan tasavallassa on erikoisesti suojeltavia luontoalueita pinta-alaltaan noin 350 tuhatta hehtaaria. Vuonna 2025 sellaisten pinta-ala käsittänee 1,5 miljoonaa hehtaaria. Miten hyödynnettäisiin näiden suojelumaiden metsiä? Tasavallan päämies oli aikoinaan väitellyt tohtoriksi metsäaiheesta. Hän sanoikin, että metsien oikea käyttö tuottaa hyötyä sekä metsien vuokraajille, että luonnollekin. "Yli satavuotias mänty on jo ylikypsä ja imee happea erittäen hiilidioksidia, - Andrei Nelidov sanoi. -Suomessa katsotaan männyt ehtineen kypsyysikään sen täytettyään 60 vuotta, meillä - 120 vuotta. Maassamme on kansainvälisen vertailun kestävä lainsäädäntö, mutta ongelmana on lakien tarkka noudattaminen. Kaikki kehuvat metsiä Suomessa - on puhdasta ja kaunista, mutta Suomessa ei (A. Nelidovin sanoman mukaan, suom. huom.) ole virallisesti olemassa metsiä - kyseessä ovat puistot. Tarvitsemmeko me tällaisia laajoja puistoa vaikkapa Laatokan rannikolla? Vaiko säilyttäisimme villiä metsää konkeloineen ja keloineen. Mikäli olemme ensimmäisellä kannalla, niin tarvitsemme sivistyneitä ja vastuunalaisia metsien hyödyntäjiä. Metsä tuottaa toki tuloja, mutta ennen kaikkea se on elämän lähde. Metsä on ainoa uusiutuva resurssi ja sitä voidaan käyttää ikuisesti, jos toimia toteutetaan järkevästi".
Karjalan regionaalisen "SPOK" -järjestön hallituksen puheenjohtaja Aleksandr Markovski teki ehdotuksen perustaa laitos, joka käsittelisi ympäristöongelmia. Karjalan tasavallan hallituksessa on nykyisin vain kolme viranhaltijaa, joiden vastuulla ovat ekologiset asiat. Tasavallan päämies totesi, että aluetasavallan hallituksen uudessa versiossa tulee olemaan instituutio, joka huolehtii luonnonresursseista ja ympäristön suojelemisesta.
Virkailijain lukumäärä uudessa valtionelimessä on vielä avoin kysymys.
Tilaisuudessa pohdittiin eläinsuojeluakin. Petroskoihin pitäisi perustaa isännättömille kotieläimille eräänlainen suojakoti. Sen avaamista odotellaan, mutta jo kahden kuluneen vuoden kuluessa ei ole löytynyt määrärahoja tällaisen laitoksen rakentamiseen. Karjalan eläinsuojeluyhdistyksen johtaja Maksim Olenitshev korosti, että ikiaikainen menettely - irtokoirien ja -kissojen hävittäminen - ei ole tehokas keino: irtoeläimiä on kaupungissa yhä. Suunnitteilla oleva laitos täyttäisi kolme tehtävää: ei-aggressiivisille eläimille löytyisi hoitaja eli uusi isäntä/emäntä/omistaja eläinten steriloimisen jälkeen tai eläimet päästätettäisiin toimituksen suorittamisen jälkeen vapaalle. Aggressiiviset elukat lopetettaisiin nukuttamalla kivuttomasti. Eurooppalainen kokemus osoittaa, että steriloiminen vähentää 70-80 prosenttia populaation eläinkannasta 5 vuodessa viisinkertaisesti.
Karjalan päämies ilmoitti tähän, että aloitteesta hän on tietoinen, mutta budjetin tukeen ei ole luottaminen - määrärahoja hankkeeseen ei liikene, sillä varoja tarvitaan monien kuiden tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Hän ymmärtää hyvin Petroskoin isäntien haluttomuuden tukea hanketta. Kuitenkin valtiovalta tulee seuraamaan tilanteen kehittymistä.
Tapaamisessa vaihdettiin mielipiteitä ympärivuorokautisen palvelun mahdollisesta perustamisesta natamaan eläinlääkärin apua lemmikeille. Myös vesistöjen suojelemisesta kuultiin mielipiteitä. "On olemassa ongelmia, joiden ratkaisemista varten riittäisi hallinnollinen toimenpide: viranomaisten tulisi vain tarkoin ja tunnollisesti hoitaa tehtäviään. Mutta on sellaisiakin, joiden poistaminen riippuu valtiovallan ja yhteiskuntapiirien ponnistusten yhdistämisestä", - Andrei Nelidov sanoi. Hän lupautui tutkimaan syvällisesti kansalaisjärjestöjen aloitteita ja ehdotuksia. Monet ehdotukset muodostavat epäilemättä niiden ratkaisujen rungon, joihin ekologinen politiikka nojautuu. Ja ympäristöpolitiikan laatimista lähiaikoina Karjalan tasavaltaa varten tarvitaan tapaamiseen osallistuneiden mielestä ehdottomasti.
|
|