|
Karjalan tasavallan hallitus yritti vuonna 2008 maailman epävakaiden finanssimarkkinoiden olosuhteissa tehdä kaiken voitavansa teollisuustuotannon jurkän supistumisen ehkäisemiseksi, tuotantopotentiaalin ja työyhteisöjen säilyttämiseksi sekä sosiaalilan laitosten toiminnan turvaamiseksi.
Tuotantoindeksi Karjalan tasavallassa käsitti vuoden 2008 tulosten mukaan 100,01% (VF:ssa - 102,1%).
Tuotannon kehitys sujui teollisuudessa viime vuonna eri kausina eri tahtiin. Joillakin aloilla jäätiin vuoden 2007 tuloksista jälkeen. Niinpä tuotantoindeksi teollisuustuotannossa käsitti vuonna 2008 99,3% (2007 - 119,3%).
Raaka-aineiden louhinnassa, jalostuksessa, sähkön, maakaasun ja veden tuotannossa ja jakelussa realisoitiin valmisteita ja tehtiin palveluita omin voimin ja varoin 89,2 miljardin ruplan arvosta - 113,5% vuoden 2007 tulokseen verrattuna.
Hyödyllisten kaivannaisten louhinta kasvoi viime vuonna 14,2% edellisvuodesta, elintarvikkeiden tuotanto - 14%, jalkineiden ja nahkatuotteiden valmistus - 13,3%, sellun ja puumassan tuotanto - 6,9%, kumi- ja muovituotteiden -31,1%, kuljetusvälineiden ja -välineiden - 22,9%, sähkön - 4,7%, metallurgisen tuotannon - 4,4%.
Viime vuonna tuotettiin enemmän kuin 2007 ei-malmirakennusaineita, mm. sepeliä ja soraa luonnonkivestä, kemiallistakalustoa ja varaosia siihen, sellua, tiiliä, meijerivoita, kalasäilykkeitä, konditoriatuotteita. Sahatavaran, puutavaran, liimatun vanerin, kartongin, voimapaperisäkkien, lastulevyjen, lihan ja makkaran, vodkan ja liköörivalmisteiden, jauhon tuotanto supistui vuonna 2008.
Investoinnit Karjalan tasavallan peruspääomaan käsittivät vuonna 2008 22,75 miljardia ruplaa - 106,7% vuoden 2007 tasosta.
Karjalan tasavallan suurten ja keskisuurten laitosten viime vuoden finanssitoiminnan tulos käsitti 8,3 miljardia ruplaa voittoja - 90,2% vuoden 2007 tuloksesta. Eniten tuloja - 13,2 miljardia ruplaa saatiin hyödyllisten kaivannaisten louhinnassa.
Tappiota aiheuttaneita laitoksia oli viime vuonna 44,2% kaikista tuotantolaitoksista aluetasavallassa.
Metsäteollisuus on tasavallan teollisuuden johtavia sektoreita. Alan tuotteet muodostavat melkoisen siivun Karjalan tasavallan viennistä. Metsäteollisuuden tuotteet käsittivät yli 29% tasavallan koko teollisuustuotannosta (2007 - 32%). Karjalassa tuotetaan koko maan valmisteista: noin 64% Venäjän voimapaperisäkeistä, 24,2% paperista, mm. 37,1% sanomalehtipaperista, 13% hakkeesta, 4,4% selusta, 3,2% sahatavarasta, 2,2% lastulevyistä.
Karjalan tasavallan alueella metsäteollisuudessa vuonna 2008 toteutettuihin investointihankkeisiin sijoitettiin 4 miljardia ruplaa. Sellu- ja paperiteollisuuteen sijoitettiin entistä enemmän - 2,2 miljardia ruplaa (115,4% vuoden 2007 tasosta), metsänkaatoon - lähes saman verran kuin edellisvuonna ja puunjalostukseen - 36% edellisvuotta vähemmän.
Tasavallan metsäteollisuuskompleksin laitoksissa oli viime vuonna melkoisia ongelmia. Kuten Venäjän muissakin metsäisissä regiooneissa oli realisointivaikeuksia, sillä puu- ja sahatavaran kysyntä sisä- ja ulkomarkkinoilla supistui melkoisesti. Vaikeuksia lisäsivät mm. kasvaneet sahatukkien ja muiden alan tuotteiden vientitullit ja luottolainojen saannin mutkistuminen.
Hakkupalstoilta ajettiin käsittelypaikoille viime vuonna 5947 tuhatta kuutiometriä puutavaraa (89,6% vuoden 2007 tuloksesta). Monet metsäyhtiöt toimivat entistä vähemmällä teholla. Mutta oli sellaisiakin, jotka jopa lisäsivät finanssi- ja muista vaikeuksista huolimatta puutavaran tuotantoa, Niistä mainittakoon Zapkarelles Oy, Kontupohjan metsäteollisuuskeskus Oy, Porjajärven Oy, Shujales Oy.
Puulajimenetelmällä tuotettiin viimevuonna 77,9% koko tuotetusta puutavaramäärästä (2007 - 70,7%).
Raaka-ainevirtojen erittely osoittaa, että 63,4% käsittelyyn menevästä puutavarasta jää sisämarkkinoille. Viime vuonna tällaista raaka-ainetta jäi kotimaisten tuotantolaitosten käyttöön enemmän kuin edellisvuonna (lisäystä oli 6,1%). Aluetasavallan puun jalostuslaitokset hankkivat Karjalan ulkopuolelta noin 10% sahatukeista ja 40% havupaperipuuta (2007 - 53%).
Sahalaitokset sekä paperi- ja sellukombinaatit eivät tarvitse nykyisin suuria raaka-ainemääriä, joten puuta kertyy varastoihin ja paperipuun (mänty, kuusi, koivu) realisoinnissa on ongelmia.
Vientiin toimitetun sahatavaran määrä supistui vuonna 2008 edellisvuodesta 18,8%, jalostamattoman puutavaran - 22,9%.
Tasavallan metsäteollisuuskompleksin yritysten finanssitila huononi viime vuonna. Sellu- ja paperiteollisuudessakin oli ensimmäistä kertaa viime vuosiin jääty miinuksen puolelle.
Negatiiviseen finanssitilaan johtivat tuotannon omakustannushinnan kasvu, tuotteiden myynnin supistuminen, käyttövarojen puute, pankki- ja luottolainojen saantiongelmat, lehtipuun ja havupaperipuun heikonlainen jopa lähes olematon kysyntä markkinoilla.
Alan yritykset tuottivat tappioita. Sellu- ja paperiteollisuuden osalta tappiot käsittivät viime vuonna 3187 miljoonaa ruplaa, puunjalostuksessa - 1677 miljoonaa ruplaa, metsänkaadossa - 1381 miljoonaa ruplaa. Vuonna 2007 puunjalostus, sellu- ja paperiteollisuus tuottivat kylläkin voittoja
Vuonna 2008 toimittivat tilaajille puunjalostuslaitoksen valmisteita 5116 miljoonan ruplan arvosta (79,6% vuoden 2007 tuloksesta).
Suhdanteiden muuttuminen kansainvälisillä markkinoilla sekä tuottajain hitaanlainen toiminta uusien myyntimarkkinoiden löytämiseksi johtivat muutamien yritysten pysähtymiseen. Työnsä lopettivat viime vuonna kokonaan Auer ja Varlen tehdas Oyj, Pegas International Oyj, Kemin saha Oyj, Laatokan saha Oy, Kontupohjan saha, Belomorskin puunjalostusyritys, Pjalman saha Oyj. Vuonna 2008 sahatavaran tuotanto supistui 660 tuhatnteen kuutiometriin eli 23,7% edellisvuoden tasosta. Liimatun vanerinkin tuotanto supistui 30% ja lastulevyjen - 7%.
Muutamat yritykset - Setles Oyj, Solomannin saha Oy, Karlisprom Oy, DOK Oy - onnistuivat kuitenkin lisäämään tuotantoaan entisestään.
Tasavallan sellu- ja paperikombinaatit ja tehtaan kompastelivat viime vuonna tuon tuosta. Päätilaajain vähentäessä kiinnostustaan joutuivat kartongin valmistajat supistamaan tuotantoaan vuonna 2008 18,3% edellisvuoden tasosta, voimapaperisäkkien - 10,6%. Holding Investlesprom Oy:n ja Segezhan sellu- ja paperikombinaatin johtajat laativat vuoden 2008 lopulla toimintaohjelman tuotannon optimoimiseksi, valmisteiden omakustannushinnan vähentämiseksi, tappiota tuottavien aktiivojen myymiseksi, uusiin teknologioihin siirtymiseksi, työyhteisöjen jäsenmäärän vähentämiseksi. Ohjelman mukaisesti pysäytetään kokonaan ja puretaan paperinvalmistuskone numero 11. Pitkärannan sellutehtaalla lisättiin viime vuonna myyntiin menevän selluloosan tuotantoa 6,9% (101,4 tuhatta tonnia). Täällä käynnistettiin viime vuonna modernisointihankkeen toinen vaihe. Uudistustyöt sallivat vastaisuudessa tuottaa vuosittain 120 tuhatta tonnia sellua. Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti - Kondopoga Oyj tuotti vuonna 2008 paperia saman verran kuin edellisvuonna 2007 - 964,5 tuhatta tonnia.
Sellua, puumassaa, paperia, kartonkia ja valmisteita niistä tuotettiin tasavallassa yhteensä 1,9% vähemmän kuin vuonna 2007.
Hyödyllisiä kaivannaisia toimitettiin tilaajille viime vuonna rahassa mitattuna vuonna 2008 23% enemmän kuin edellisvuonna ja metallimalmeja 20% enemmän. Fyysisesti louhittiin ja luotettiin hyödyllisiä kaivannaisia 96,7% edellisvuoteen verrattuna (metallimalmeja - 92,6%).
Karjalan pelletti Oyj kuuluu holding Severstalj-Resurs Oy:n kokoonpanoon. Kostamuksessa tuotetaan nykyisin 26,9% kotimaisesta masuunipelletistä. Karjalan pelletti vie tuotteitaan ulkomaille. Sen osuus Venäjän masuunipelletin kaukoulkomaihin menevästä viennistä käsittää 40%.
Suuryritys toimii vuosille 2006 - 2016 vahvistetun ohjelman mukaan. Toimintaohjelma on laadittu Severstalj-Resursin johtokunnan myötävaikutuksella.
Karjalan pelletti Oyj tuotti vuonna 2008 9305 tuhatta tonnia masuunipellettiä (93% vuoden 2007 tuloksesta). Maailman finanssikriisin negatiivisen vaikutuksen seurauksena terästeollisuuden tuotteiden kysyntä väheni, teräksen kysyntä supistui ja alan tuotteiden hinkin aleni markkinoilla. Kostamuksen kombinaatti joutui supistamaan tuotantoaan.
Sepelin tuotantosuunnitteet ylitettiin viime vuonna. Tämän seurauksena tilastollisesti raaka-aineiden louhinnassa ylitettiin vuoden 2007 taso 14,2%. Sortavalan ja Belomorskin hallintopiireissä käynnistettiin viime vuonna uusia avolouhoksia ja sepelin tuotantoyksiköitä. Tämän lisäksi aikaisemmin käynnistetyt louhokset saavuttivat vähitellen viime vuonna suunnitellun tehon.
Ei-malmiaineista tuotettuja rakennusaineita valmistettiin vuonna 2008 tasavallassa 8% enemmän kuin edellisvuonna.
Muiden hyödyllisten kaivannaisten louhinnan kasvuun vaikutti sepelin tuotannon lisääminen Äänisrannan gabbro-diabaz Oyj:ssä - 407 tuhatta kuutiometriä (kasvua edellisvuodesta 44,5%), Mosavtodor -avolouhos Oy:ssä - 881,2 tuhatta kuutiometriä (121,7%). Golodai gora -louhoksessa käynnistettiin uusi tehokas tuotantokalusto, minä seurauksena realisoitiin 604,5 tuhatta kuutiometriä sepeliä (kasvua 3,9 kertaa edellisvuodesta).
Viime vuonna aloitettiin sepelin tuotanto Äänisen louhokset Oy:n osastoissa (Äänisrannan hallintopiiri), Äänisrannan vuoriteollisuusyritys Oy:ssä (Äänisrannan hallintopiiri), KarelStoiNerud Oy:ssä (Pitkärannan hallintopiiri), Eurostroigrupp-Diabaz Oyj:ssä (Kontupohjan hallintopiiri), Granitdomdorstroi Oyj:ssä (Suojärven hallintopiiri).
Jo tilatuista ja saaduista tuotteista monille yrityksille maksettiin viime vuonna sovittua myöhemmin. Tämä ja käyttövarojen niukkuus johtivat sepelin tuotannon supistumiseen Sortavalan DSZ Oyj:ssa, Karelinvest Oy:ssä, Karelprirodresurs Oy:ssä, Porfirit OY:ssä. Shoksun kvartsiitti Oy jouduttiin sulkemaan kokonaan marraskuussa 2008 - tilauksia kun ei saatu ollenkaan
Shungiittisepeliä tuotettiin samalla vuonna 2008 Karbon-Shungit Oyj:n toimesta 137 tuhatta tonnia (6% edellisvuotta enemmän).
Niin kutsuttua blokkikiveä tarvitaan yhä - siitä kun valmistetaan hautakiviä ja
-muistomerkkejä. Eniten kysyttyä ovat Toisen Joen (Äänisrannan hallintopiiri) esiintymän mustat gabbro-diabaasit. Musta kivi käsittikin vuonna 2008 yli 80% tasavallassa louhitusta rakennus(blokki)kivestä.
Blokkikiveä tuotettiin viime vuonna tasavallassa 26 tuhatta kuutiometriä (105%). Sitä tuotetaan Pitkärannan, Kemin, Lahdenpohjan, Puutosin hallintopiireissä ja poikkeuksellisen tehokkaasti Äänisrannan hallintopiirissä Petroskoin tuntumassa.
Muita tehokkaammin toimii Toinen Joki Oy - (25% kaikista tasavallassa tuotetuista blokkikivistä) ja Kara-Tau Oyj (18%).
Vuonna 2008 toimitettiin tilaajille metallurgian ja valmiiden metallituotteiden alalla 8593 miljoonan ruplan arvosta - 7% enemmän kuin edellisvuonna. Tuotantoindeksi käsitti tässä sektorissa 96,9%, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että Petrozavodskmash - Valimo Oy on supistanut tuotantoaan.
Petrozavodskmash Oy:stä tavallaan irrotettiin valimo ja perustettiin 1 tammikuuta 2008 uusi itsenäinen yksikkö - Petrozavodskmash - Valimo Oy. Se tuotti valmisteita 30,6 tuhatta tonnia - 88% vuoden 2007 saavutuksesta. Takkirautavalmisteiden rahallinen arvo oli viime vuonna 815,6 miljoonaa ruplaa (125% edellisvuodesta). Lisäys selittyy sillä, että vuonna 2008 tilatut valutuotteet ovat ominaisuuksiltaan entistä mutkikkaampia ja siksi kalliimpia.
Värtsilän metallituotetehdas ja NAZ-SUAL -konsernin osastossa. Nadvoitsassa jatkettiin viime vuonna rytmillistä toimintaa.
Värtsilän metallituotetehdas Oy lisäsi viime vuonna tuotantoaan 92,3 tuhanteen tonniin (112% vuoden 2007 tasosta). Tulokseen vaikutti saksalaisen KOH -toiminimen tuottamien vetokoneiden hankinta ja käynnistäminen.
Alumiinia tuotettiin lähes sama määrä kuin edellisvuonna, mutta alumiinitonnin hinnan tuntuva muutos Lontoon pörssissä 3200 dollarista 1500 dollarin ja sähkötariffien jyrkkä kasvu vaikuttivat realisointiin kielteisesti: omakustannushinta kasvoi, tulot pienenivät. Veroja maksettiin entistä vähemmän.
Koneiden ja kaluston tuotanto käsitti vuonna 2008 aluetasavallan teollisuussektorissa 3,8%. Koneiden ja kaluston tuotannon indeksi oli viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 106,8% , mutta viimeisellä vuosineljänneksellä - 98,2%. Tähän vaikutti Stankozavod-Deko Oy:n pysähtyminen marraskuussa 2008 ja Onegan traktoritehtaan siirtyminen pääkaupungin keskustasta Petroskoin ulkopuolella olevalle teollisuusalueelle eli uusiin toimitiloihin. Traktoreiden tuotanto on määrä käynnistää uudelleen keväällä 2009.
Tasavallan suurin koneenrakennusyritys Petrozavodskmash Oy aloitti vuonna 2008 jättimäisten kolonnien tuottamisen Nizhnekamskin öljynjalostamon tilauksesta. Niitä käytetään polttoaineen tuotannossa. Yritys tuotti Kuolan atomivoimalan tilauksesta kontteja käytetyn polttoaineen pitkäaikaista säilyttämistä varten. Yritys tuotti valmisteita viime vuonna 1,3 miljardin ruplan arvosta (128% vuoden 2007 tasosta).
Onegan traktoritehdas realisoi vuonna 2008 tuotteitaan 406 miljoonan ruplan arvosta (64% vuoden 2007 tuloksesta). Tehdas tuotti 246 traktoria ja konetta (76,1%).
Kuljetusvälineiden ja kaluston tuotantoindeksi käsitti viime vuonna 122,9%.
Äänisen telakka Oy vei viime vuonna päätökseen kahden "Karelia"- tyypin kuivarahtialuksen ja uusityyppisen meriluokan eestitäisen laivanvarustamon tilaaman rahtilaivan rakentamisen.
Avangard -telakka realisoi tuotteitaan vuonna 2008 70,9 miljoonan ruplan arvosta (80% edellisvuoden tuloksesta). Epävakaan finanssitilan takia oli telakka marraskuussa 2008 konkurssin partaalla.
Sähkökaluston, sähkölaitteiden ja optisten kojeiden tuotanto supistui viime vuonna edellisvuodesta 4% ulkomaisten yritysten vähentäessä tilauksia.
Tässä sektorissa toimivien yritysten ryhmässä suurimpiin kuuluvat AEK Oy, joka tuottaa sähkökaapelisarjoja Scania- ja Volvo-kuormureita varten, sekä Karhakos Oy:n tytäryhtiö Elektrokos Oy, joka tuottaa elektroniikkakojeita autoja varten.
Kemiallisen tuotannon sektorissakin tuotanto väheni vuonna 2008 (96,6% edellisvuoden tuloksesta).
Puolet tämän sektorin valmisteista tuottaa Sibirit-3 Oy (Kostamus), joka valmistaa emulsioräjähdysaineita. Viime vuonna tehdas tuotti näitä aineita 635 miljoonan ruplan arvosta (110,6% edellisvuoden tasosta). Yrityksessä ollaan toteuttamassa viiden vaiheen hanketta "Räjähdysaineiden mobiilit/siirrettävät tuotantoteknologiat". Nykyisin ollaan hankkeen jo neljännessä vaiheessa - käyttöön ollaan ottamassa "koneistettua tehdasta" MSZ-14MT.
Tekstiilitehtaat ja ompelimot toimittivat tilaajille tuotteita 118 miljoonan ruplan arvosta. Tuotantoindeksi käsitti tässä sektorissa viime vuonna 96,3% tilausten vähenemisen seurauksena.
Vega+ Oy ja Lahti Oy sen sijaan lisäsivät tuotantoaan viime vuonna. Trikoovaatekappaleita tuotettiin vuonna 2008 yhteensä 451 tuhatta (109,7% edellisvuoden tasosta) ja 182,4 tuhatta kappaletta työasuja (116,8%).
"Sähkön, maakaasun ja veden tuotanto ja jakelu" -sektorissa kasvatettiin fyysisiä määriä vuoteen 2007 verrattuna 4,7%. Tähän tulokseen johti sähkön tuotannon lisäys TGK-1 Oy:n Karjalan filiaalin vesivoimaloissa 6,8% - 5291 miljoonaan kWt:iin vesimäärien kasvaessa viime vuonna vesialtaissa ja tekojärvissä.
Sähkön kulutus supistui Karjalan aluetasavallassa vuonna 2008 edellisvuodesta 0,9%. Teollisuuslaitosten kohdalla sähkön käyttö väheni 4,2%. Sähkön kulutuksen rakenteessa ei ole Karjalan tasavallassa tapahtunut viime vuosina olennaisia muutoksia: teollisuus kuluttaa 68,3%, asukkaat (kotitaloudet) - 10,3%, muut - 20,5 %, maataloustuottajat - 0,9%.
TGK-1 Oy:n Karjalan filiaalin laitokset lisäsivät tuotantoa vuonna 2008 9,4%, Karjalan tasavallan sähkölaitokset supistivat samalla sähkön tuotantoa 6% sen takia, että vuoden 3. ja viimeisimmällä neljänneksellä voimaloilla tehtiin huolto- ja korjaustöitä.
Elintarvikkeiden ja juomien tuotanto kasvoi vuonna 2008 20,3% (arvo 4208 miljoonaa ruplaa). Tuotantoindeksi käsitti tässä sektorissa koko vuoden tulosten perusteella 114%. Kaskuun vaikutti lihapuolivalmisteiden, meijerivoin, konditoriatuotteiden valmistuksen kasvu. Lihavalmisteiden, makkaran, maito- ja leipomotuotteiden, vodkan ja liköörien, jauhojen ja rehutiivisteiden tuotanto kuitenkin supistui.
Viime vuonna tuotettiin 2770 tonnia makkaraa (93,2% vuoden 2007 tasosta). Karjalan lihakombinaatin osastoissa kun siirryttiin lihapuolivalmisteiden tuotantoon ja supistettiin makkaraosaston tehoa. Makkaraa tuodaan tasavallan myymälöihin melkoiset määrät aluetasavallan ulkopuolelta. Lihapuolivalmisteita tuotettiinkin 16,6% enemmän kuin edellisvuonna. Linnunlihaa saatiin käsiteltäväksi yhä enemmän Korm Oy:ltä. Elintarvikevalikoimaa laajennetaan Karjalan lihakombinaatilla ja käytettään laajemmin ajanmukaisia lihavalmisteiden pakkausaineita.
Paikallisia meijerituotteita realisoitiin 1,2% vähemmän. Slavmo Oy on supistanut tuotantoaan. Meijerivoin tuotanto kasvoi samalla 21,3%.
Rosspirtprom -valtinlaitoksen Petroskoin Petrovski-niminen likööri- ja vodkatehdas sekä Aalto Oy supistivat viime vuonna tuotantoaan edellisvuoden tasosta tuntuvasti - 51,4% sen takia, että Petrovski-tehdas pysähtyi kokonaan 24 huhtikuuta 2008 valtakunnallisen emäyrityksen rakennemuutosten ja optimointitoimien seurauksena.
Leipomotuotteiden valmistus supistui 0,6%: tasavaltaan tuodaan viljatuotteita sen ulkopuolelta suuret määrät. Paikallisten konditoriatuotteiden realisointi kasvoi kuitenkin 12,5%.
Jauhoja tuotettiin aluetasavallassa viime vuonna 42,3 tuhatta tonnia (82,9% vuoden 2007 tuloksesta), rehutiivistettä - 42 tuhatta tonnia (87,5%). Kontupohjan mylly Oy:n osastot seisoivat pitkään huoltotöiden takia. Osastoihin asennettiin myös uutta kalustoa rehutiivisteet tuotannon tehostamiseksi.
Kalatuotteita, kalasäilykkeet mukaan luettuina, tuotettiin tasavallassa 59 tuhatta tonnia (106,7% edellisvuoden tasosta)..
Kalatuotteita valmistivat edellisvuotta enemmän sellaiset yritykset kuten Alternativa Oy, Kemskije promysly Oy, Virma Oy, SZRK-2 Oy, Kapitan-2" Oy, Markab Oy, Keretj -laitos, Pobeda-yritys, Raiguba Oy, Firma Mir Oy:n ja Ryboprodukty Oy:n kiinteät rantamilla toimivat jalostamot.
Jäädytetyn kalan tuotanto kasvoi 1,3 kertaa, merituotteiden 5,5 kertaa, eri käsittelyryhmän sillin - 1,4 kertaa. Kalasäilykkeiden tuotanto kasvoi 20,6%.
Teollisuutuotteiden hintaindeksi käsitti tasavallassa vuonna 2008 102% (vuoden 2007 joulukuun hintatasosta). Raaka-aine ryhmässä oli indeksi 97,3%, käsittely- ja jalostustuotannossa - 102,3%, sähkön, maakaasun ja veden tuotannossa ja jakelussa - 109,1%.
Raaka-aineiden hintaindeksin muuttuminen johtuu ennen kaikkea siitä, että masuunipelletin hinta on alentunut tuntuvasti vuoden 2008 loppusuoralla. (Loka-marraskuussa - jopa 26%). Metallurgian alalla vähenivät tämän sektorin yritysten tuotteiden myyntihinnat (yksistään marraskuussa 2008 27,8% ja joulukuussa - vielä 16,4%).
Vuoden 2008 huhtikuusta alkanut puunjalostusteollisuuden tuotteiden hintojen aleneminen markkinoilla johtikin koko vuoden tulokset huomioon ottaen siihen, että hintaindeksi käsitti 91,2% vuoden 2007 joulukuun tasosta.
Vuonna 2008 ryhdyttiin toteuttamaan Karjalan tasavallan hallituksen toimia vv. 2007 - 2010 suunnitellun investointipolitiikan pääsuuntausten puitteissa. Sijoitukset peruspääomaan ylittivätkin viime vuonna 22,7 miljardia ruplaa (106,7% vuoden 2007 tasosta). Karjalan tasavallan yhtä asukasta kohden käsittivät investoinnit peruspääomaan (budjeteista saadut satsaukset ovat pissa laskelmista) 32,4 tuhatta ruplaa (vuonna 2007 - 23,3). Ulkomaisten investointien määrä käsitti 110,5 miljoonaa dollaria eli 70,2% vuoden 2007 tuloksesta.
Tuotantoon sijoitettiin entistä enemmän varoja. Näihin tarkoituksiin käytettiin viime vuonna yli 51% kaikista investointisummista. Sähkön, maakaasun ja veden tuotantoon ja jakeluun sijoitettiin investointeja 2,7 kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Yksityistä pääomaa saatiin investointiohjelmien puitteissa entistä enemmän - 64,4% koko sijoituksista (2007 - 55,9%).
Yli 20 suurta sijoitushanketta toteutettiin viime vuonna metsä- ja vuoriteollisuudessa, voima- ja maataloudessa: Kondopoga Oy:n, Segezan sellu- ja paperikombinaatti Oy:n, Pitkärannan sellutehdas Oy:n tuotantoyksiköitä modernisoitiin; viilulinjaa rakennettiin Bumeks LFK Oy:n tarpeisiin; Ujutnyi dom Oy:n toimesta rakennettiin puutalorakennuslinjaa; Mujejärven metsäteollisuuskeskuksen sahalaitosta modernisoitiin; sepelin tuotanto- ja lajittelulinjoja asennettiin Karjer Kokkomäki Oy:n ja Golodai Gora -louhos Oy:n tilauksesta; Karelmineral Oy:n kiilleliuske- ja gabbro-diabaasimurskaamo rakennettiin; Karelenergo Oy:n muuntamo rakennettiin Shuoju -taajamaan; suurnavetat pystytettiin Rotukarjatila Megrega Oy:n ja Alavoisen rotukarjatilan tarpeisiin.
Investointihankkeiden toteuttaminen antoi mahdollisuuden perustaa 2,8 tuhatta uutta työpaikkaa - se on 1,5 kertaa suunniteltua suurempi lukumäärä.
Vuonna 2008 jatkettiin toimia valtiovallan federation ja aluetasavallan toimeenpanevien elinten työskentelyn koordinoimiseksi valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiseksi Karjalan tasavalassa ja valtion sijoitusten saamiseksi regioonin kansantalouden kehityksen tarpeisiin.
Valtakunnallisten osoitteellisten hankkeiden ja federaalisten osoitteellisten (korvamerkittyjen) investointihankkeiden toteuttamiseen saatiin viime vuonna kaikista rahoituslähteistä 4858 miljoonaa ruplaa - 33,9% enemmän kuin vuonna 2007 (Venäjän budjetista - 3270 miljoonaa ruplaa. Se on 132% vuoden 2007 tasosta). Valtakunnallisten hankkeiden rahoituksesta federaation antamat sijoitukset käsittivät 59%.
Valtion pääomasijoitusten varoin toteutettiin federaalisten sijoitushankkeiden puitteissa viime vuonna 21 rakennushanketta (valtakunnallisia suunniteltuja korvamerkittyjä käyttövaroja - 1282 miljoonaa ruplaa; 111,3% vuoden 2007 tasosta). Reaalisuudessa saatiin Venäjän budjetista 1270 miljoonaa ruplaa (99,1% suunnitellusta federaation määrärahasta) ja käytettiin 1261 miljoonaa ruplaa (98%).
Venäjän budjetista saaduilla varoilla otettiin käyttöön rekonstruoinnin ja rakennustöiden päätyttyä seuraavat kohteet Karjalan tasavallassa: Petroskoi - Suojärvi -tien osuus (63. - 65. kilometri), Kotshkoma - Tiksha - Lietmajärvi - Kostamus -valtakunnan raja -tien osuus (64. - 70. kilometri), silta Uksu-joen yli (57. kilometri Suojärvi - Koirinoja -tiellä), VF:n sisäasiainministeriön erikoisjoukkojen Karjalan osaston rakennus Petroskoissa, VF:n sisäasiainministeriön Karjalan osaston autotalli Petroskoissa 150 autolle ja 125 moottoripyörälle, joitakin osuuksia federaalisella Kola -moottoritiellä (Pietari - Murmansk), parannettuja peltomaita Vilgan koetalousyksikössä.
Federaalisten hankkeiden varoin ostettiin kalustoa Petroskoin Besovetsin lentoaseman tarpeisiin, korjattiin Vienanmeren - Itämeren kanavaa, hankittiin ensiasunoja nuorille perheille ja maaseudulla työskenteleville spesialisteille, evp upseereille, teknogeenisten onnettomuuksien seurausten jälkihoitoon osallistuneille ja muille etuoikeutetuille tasavallan asukkaille.
Aluetasavallassa on viime kolmen vuoden kuluessa lisätty tuntuvasti rakennustoimintaa. Tässä sektorissa suoritettujen töiden arvo käsitti viime vuonna 10,3 miljardia ruplaa (124% edellisvuoden tuloksesta).
Tasavallassa toimivat viime vuonna hyvin Karelstoimehanizatsija Oy, Vek -rakennusyritys Oyj, Rakennusjärjestö N1 Oy, PMK N117 Oy (Sortavala), Sana Oy.
Rakennustoiminnan vilkastuminen joudutti rakennusaineteollisuuden nousua. Teräsbetonielementtien ja betonivalmisteita tuotettiin viime vuonna yhtä paljon kuin 2007. Suurpaneelituotanto kasvoi. Tuotettiin tiiliä 19,2 miljoonaa kappaletta (2,1% enemmän kuin 2007). Tuntuvan osan tästä määrästä tuotti Kondopoga Oy (sen suunniteltu teho 30 miljoonaa tiiliä vuodessa).
Rakennusaineita tuottava uusi Izotek -yritys käynnistettiin 2008 Sortavalan piirissä yhteistyössä ruotsalaisen CEDERBERG INVEST AB -Oy:n kanssa. Izotek pystyy tuottamaan sellusta lämpöeristeitä 4 tuhatta tonnia vuodessa. Käyttöön otettiin viime vuonna myös Kareliabeton Oy Petroskoissa. Sen suunniteltu teho on 60 kuutiometriä betoniseoksia tunnissa. Kareliamineral Oyj käynnisti Kontupohjan piirissä granuloidun mineraalirouhetta kiilleliuskeesta ja gabbro-diabaasista tuottavan yksikön. Rouhetta käytetään ajanmukaisten vesikattoelementtien valmistuksessa. Tehtaan suunniteltu teho on 80 tuhatta tonnia erityypin rouhetta vuodessa. Stroibeton Oyj (Sortavalan piiri) käynnisti betoniseostehtaan (teho - 50 kuutiometriä erilaisia betoniseoksia tunnissa). Kodikastalo Oyj (Petroskoi) käynnisti puutalojen elementtejä tuottavan linja kanadalaisen teknologian mukaan. Sen teho on 24 tuhatta neliömetriä asuinpinta-alaa vuodessa. ZSST "Vek-Steklov" Oyj (Petroskoi) aloitti viime vuonna ovi- ja ikkunakehysten sekä parvekelasien tuotannon metallimuovista (kotimainen Denver -teknologia). Teho on 4500 lasiovea ja ikkunaa kuukaudessa eli 9 tuhatta neliömetriä kehyslasia kuukaudessa.
Tasavallassa otettiin viime vuona käyttöön 152,5 tuhatta neliömetriä asuinpinta-alaa - 16,1% enemmän kuin 2007 (Venäjällä kasvua oli tilastotietojen mukaan 4,5%). Karjalan tasavallan jokaista sukasta kohden rakennettiin uusia asuntoja 2008 keskimäärin 0,22 neliömetriä (2007 - 0,19 neliömetriä).
Alueellisen "Uusi asunto" -hankkeen (2004 - 2010) puitteissa annettiin viime vuonna valtion varoista tukea kansalaisille asunto-olojen kohentamiseksi:
- nuorille perheille (alahanke vuosille 2004 - 2010) myönnettiin tasavallan budjetista suunnitteen ollessa 16 miljoonaa ruplaa 83,4 miljoonaa. 163 nuorta perhettä hankki näin uuden asunnon itselleen;
- "Maaseudun sosiaalinen kehitys vuoteen 2010" -hankkeen puitteissa spesialisteille myönnettiin omakotitalon hankkimiseen tai rakennuttamiseen valtion varoista 12,7 miljoonaa ruplaa (mm. 7 miljoonaa Venäjän budjetista). Tämän tukihankkeen piiriin kuului 17 kansalaista. Maaseudulla asuville nuorille perheille ja nuorille spesialisteille (opettajille, lääkäreille) myönnettiin asuntojen tai omakotitalojen hankkimiseen vuonna 2008 14,87 miljoonaa ruplaa (Venäjän budjetista - 6,47 miljoonaa ruplaa). 13 kansalaista oli mukana hankkeessa;
- Armeijasta kotiutettujen ja asuntojonossa etuasemassa olevien (säteilyvaurioiden ja -onnettomuuksien jälkiseurausten korjaamiseen osallistuneet, ääri-Pohjolasta etelään muuttavat, pakolaiset) asuntotarpeiden tyydyttämiseksi myönnettiin viime vuonna 69 valtion asuntosertifikaattia arvoltaan 96,2 miljoonaa ruplaa;
- "Asuntolainamenettelyn kehittäminen Karjalan tasavallassa 2006 - 2008 ja vuoteen 2010 asti" -hankkeen puitteissa myönnettiin valtion tuella viime vuonna 1502 luottolainaa (asuntolainaa) arvoltaan 1960 miljoonaa ruplaa - kasvua 70% edellisvuoden tuloksesta. Pankkikorkoja maksettiin rahoituslaitoksille osittain valtionkassasta 1202 lainanottajalle - määrä kasvoi 2,4 kertaa edellisvuodesta.
Ränsistyneistä asuintaloista kansalaisia siirretään ohjelmien mukaan uusiin taloihin. Näihin tarkoituksiin käytettiin määrärahoja 76,3 miljoonaa ruplaa (tasavallan budjetista - 29,2 miljoonaa ruplaa, kaupunkien ja kuntien varoista - 2,8 miljoonaa ruplaa). Mainittuihin tarkoituksiin menneet määrärahat toimitettiin aluetasavallan budjetista Petroskoin ja Kemin kaupunkien tileille.
Osoitteelliseen investointiohjelmaan sijoitettiin vuodeksi 2008 1840 miljoonaa ruplaa - 99,2%, mm. VF:n budjetista - 665 miljoonaa ruplaa (99,7%).
Rakennushankkeiden toteuttamisen seurauksena luovutettiin käyttöön Terveyskeskus Louhen taajamassa, kauppias Kuttujevin kunnostettu omakotitalo Aunuksessa, vesijohto pumppuasemalta Porajarven taajamassa (Suojärven piiri), kattilahuone N7 Kemissä, kattilahuoneet Berjozovkassa ja Jänispelto-asutuksessa (Kontupohjan piiri). Jakelukaasujohdot otettiin käyttöön Suolusmäen tiilitehtaan asutuksessa ja Meliorativnyi -taajamassa, sähkölinja 0,4 kW Ihalan asutuksen katujen valaisemiseksi (Lahdenpohjan piiri), voimansiirtolinja 10 kW TP-2P -muuntajalta Kentjärven asutuksessa TP 10/6 -muuntajaan Äänisenrannan piirin Shuojun Tshupa -asutuksessa, urheilukeskus Hiitolassa (Lahdenpohjan piiri).
Melkoisessa valmiustilassa oleville rakennuskohteille lähetettiin 618 miljoonaa ruplaa (33,3% kaikista rakennushankkeisiin sijoitetuista määrärahoista).
Kaupunkien ja kuntien rakennushankkeiden toteuttamiseksi käytettiin tasavallan budjetista varoja vuonna 2007 385 miljoonaa ruplaa, mutta vuonna 2008 jo 706 miljoonaa eli 38% koko vuoden rakennusmäärärahoista.
Tavarain ulkomaankauppa käsitti 2008 1950 miljoonaa dollaria (111,3% edellisvuodesta).
Vime vuoden tammi-elokuussa oli tilanne kansainvälisillä markkinoilla suotuisa. tavarain ja palvelujen vienti käsitti koko vuoden tulosten mukaan 1484 miljoona dollaria (110,4%). Tavarain ja tuotteiden viennissä käsittivät sellu- ja paperiteollisuuden valmisteet 35%, puutavara ja puunjalostustuotteet - 20%, alumiini -10%, masuunipelletti - 13%.
Viennin arvo kasvoi mm. sen seurauksena, että sellu- ja paperituotteet kallistuivat kansainvälisillä markkinoilla 19,6% edellisvuoden hintatasosta, rautamalmi - 66,3%. Masuunipelletin viennissä ilmeni ongelmia vasta viime vuoden marraskuun lopulla.
Kansainvälinen talouslama vaikutti negatiivisesti Karjalan aluetasavallan yritysten toimintaan vuoden 2008 loppusuoralla. Eniten kärsivät metallurgia ja puunjalostus. Mustia ja värimetalleja tilataan vähemmän, joten näiden sektoreiden tuotantolaitokset supistavat toimintaansa. Tilauskannan supistuminen vähensi puunjalostustuotteiden vientiä Karjalasta 15,8%.
Viennin määriin vaikuttivat Venäjän hallituksen tullitariffit. Niiden soveltaminen tukisi raaka-aineen jalostusta kotimaassa. Sahatukkien vientitullien korostukset johtivatkin vuonna 2008 niiden viennin supistumiseen 22,8% edellisvuoden tuloksesta.
Tuonnin arvo oli viime vuonna 466 miljoonaa dollaria - 14,2% edellisvuotta enemmän. Ulkomailta tuotiin enimmäkseen investointituotteita. Koneenrakennusvalmisteet käsittivät tuonnista yli 50%. Tasavaltaan tuotiin melkoiset määrät mineraaleja ja kemiallisia tuotteita, joita käytetään Karjalan tasavallassa olevissa tuotantolaitoksissa.
Maa- ja karjataloustuotteiden valmistusindeksi käsitti viime vuonna 106,2% (2007 - 95%).
Perunaa tuotettiin 2008 18,8% edellisvuotta enemmän, vihanneksia - 14,3% enemmän, naudan-, sian- ja linnunlihaa 5,5% enemmän kananmunia -14,3% edellisvuotta enemmän.
Karjalan aluetasavallassa tuotettiin viime vuonna 71,2 tuhatta tonnia maitoa (95,3% edellisvuodesta). Tästä määrästä karjatalousyritykset tuottivat 56,4 tuhatta tonnia maitoa (97%). Maidon tuotanto supistui sen takia, ettei talouksilla ollut riittävästi käyttövaroja rehutiivisteen hankkimiseen: talouksien finanssitilanne huononi, myös karja- ja maataloustuotteiden hankintahinnat pysyivät alhaisina.
Lehmien tuottoisuus pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla - yhtä lypsävää kohti 5212 kiloa maitoa..
Parhaiden joukossa olivat viime vuonna Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin aputalous (saatiin 7751 kiloa maitoa yhtä lypsävää kohti), Alavoisen rotukarjatila (7380 kiloa), Mäkrän rotukarjatila (6700 kiloa), Agrarnyi -valtiontila (6009 kiloa maitoa).
Karjalan tasavallassa kasvatetaan myyntiinkin ayrshire-rodun laadukkaita lehmiä. Tasavallan lehmäkannasta juuri nämä lehmät käsittävät 95%. Tilaajille myytiin viime vuonna 395 ayrshire-hiehoa - 156,7% edellisvuodesta.
Kaikissa talouksissa tuotettiin lihaa 12,4 tuhatta tonnia - 5,1% enemmän kuin 2007. . Korm Oyj tuotti eniten broilerilihaa. Yritys modernisoi alinomaa tuotantoaan, minkä seurauksena myytiin viime vuonna 5,5 tonnia linnunlihaa (108% edellisvuoden tuloksesta).
Tasavallassa tuotettiin 2008 53,5 miljoonaa kananmunaa - 14,3% edellisvuotta enemmän. Karjalan tasavallan suurkanaloissa tuotettiin 49,5 miljoonaa kananmunaa (115,3%).
Aineellis-teknisten resurssien ja luonnollisten monopolien tuotteiden kallistuminen vaikutti hyvin negatiivisesti turkistilojen toimintaan. Turkiseläinten hoito jouduttiin lopettamaan tämän seurauksena Viteleen Oy:ssä. Prääsässä jatkaa toimintaansa Karjalan tasavallan ainoa turkistila, joilla on silläkin vaikeuksia minkin turkisten realisoinnissa Venäjän sisämarkkinoilla. Yritys joutui supistamaan tuntuvasti minkkien kantaa ja lisäämään napaketun kasvatusta. Vuonna 2008 kasvatettiin 36 127 minkkiä ja napakettua (45,4% vuoden 2007 aikaansaannoksesta).
Tasavallan maatalousyksiköt farmaritaloudet ja kansalaisten aputaloudet mukaan laskettuina tuottivat viime vuonna 78,2 tuhatta tonnia perunaa - edellisvuoden tulos ylitettiin 18,8%. Hehtaarilta nostettiin keskimäärin 13,35 tonnia perunaa.
Vihanneksia tuotettiin 2008 23,3 tuhatta tonnia (kasvua 11,3% vuodesta 2007). Hehtaarilta nostettiin keskimäärin 26,3 tonnia vihanneksia. Avomaavihanneksia tuotettiin eniten Agrarnyi -tilalla, joka tuotti 54% Karjalan tasavallan kaalista. Tilalla saatiin yhtä peltohehtaaria kohden 54,9 tonnia kaalia ja porkkanaa - 41,2 tonnia. Mäkrän Oy:n pellolta kerättiin myös hyvä vihannessato. Kolmannella sijalla oli viime vuonna Tuuksan tila.
Tasavallassa toimii 265 farmaritilaa ja on yli 70 tuhatta henkilökohtaista aputaloutta (pienmaatilaa), 43 maatalousosuuskuntaa. Ne tuottivat viime vuonna rahassa mitattuna yli puolet maataloustuotteista. Farmari- ja aputaloudet tuottivat 26% lihasta, 21% maidosta, perunasta 83%. Kansalaisten henkilökohtaisissa aputalouksissa oli 31.12.2008 laskettuna 7,9 tuhatta nautaeläintä, mm. 3 tuhatta lehmää, 6,7 tuhatta sikaa, 30,6 tuhatta kanalintua.
Valtion on myöntänyt farmareille viime vuonna tukia 12,2 miljoonan ruplan arvosta (vuonna 2007 - 6,2 miljoonaa ruplaa).
Kalatuotteita, kalasäilykkeet mukaan laskettuina, valmistettiin viime vuonna 59,0 tuhatta tonnia - edellisvuotta enemmän 3,7 tuhatta tonnia (6,7%).
Kalanjalostuslaitokset lisäsivät viime vuonna tuotantoa 1,7%.
Kalastajat ja kalanviljelijät myivät tuotteittaan viime vuonna 2829,2 miljoonan ruplan arvosta (1,3% enemmän kuin 2007).
Viime vuonna avattiin muutama uusi kalanviljelylaitos: Laatokalla - "Laatokan kirjolohi" Oy, Peltosuon järvellä - "Ekotuote-10" Oy. Tasavallassa on nyt yhteensä 47 kalanviljelylaitosta, niissä on työntekijöitä 582.
Kalanviljelylaitokset tuottivat viime vuonna 12 197 tonnia kirjolohta, joista meni myyntiin 8571 tonnia (kasvua edellisvuodesta 2806 tonnia - 30%).
Kalanviljelylaitokset ja kalastusyritykset sekä kalatuotteita valmistavat laitokset esittelevät tuotteitaan messuilla ja näyttelyissä. Vuonna 2008 myytiin kansainvälisillä ja sisämarkkinoilla 58,5 tuhatta tonnia kalatuotteita.
Karjalan tasavallan yhtä asukasta kohden myydään kalaa ja kalatuotteita vuosittain keskimäärin 26 kiloa.
Kulutustavaramarkkinat laajenivat tasavallassa viime vuonna..
Vähittäiskaupan arvo käsitti 2008 Karjalan aluetasavallassa 50,3 miljardia ruplaa (kasvua edellisvuodesta 8,3%). Tähän johti tasavallan asukkaiden tulojen kasvu, uusien myyntimenetelmien hyödyntäminen ja alemyyntiformaatin käyttö.
Kulutustavaroita on tasavallan markkinoilla riittävästi. Myymälöitäkin on yli 7 tuhatta, joista 4,1 tuhannen myymälän ja myyntipisteen yhteinen pinta-ala käsittää 312 tuhatta neliömetriä. Myymälöiden pinta-ala kasvoi viime vuonna noin 5 tuhannella neliömterillä.
Karjalan tasavallassa toimii 17 kauppatoria. Niissä on 1444 myyntipistettä ja -kojua. Torikauppa supistui vuonna 2008 edellisvuodesta 8,8% (2007 - 10,4%).
Tasavallan asukkaille realisoitiin yhteisruokailutuotteitta 1,9 miljardin ruplan arvosta - 100,6% vuoden 2007 tasosta.
Asuin- ja kunnallistalouden palveluita annettiin viime vuonna 6,98 miljardin ruplan arvosta (kasvua vuoden 2007 tuloksesta 8,3%). 75% tämän alan palveluista osuu yksityisyritysten kontolle.
Asuin- ja kunnallispalveluista (vuokrat, vesimaksut jne.) perimättä jääneiden maksujen osuus on vain 5% suunnitteesta.
Kunnallispalvelukohteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytettiin vuonna 2008 1,8 miljardia ruplaa, mm. 1 miljardi määrärahoja budjetista.
Kunnille annettiin viime vuonna valtiontukea kerrostalojen korjausta varten 212,6 miljoonan ruplan arvosta. Vuonna 2009 on määrä viedä loppuun 184 kerrostalon (yhteinen pinta-ala 241,18 tuhatta neliömetriä) remonttityöt.
Tasavallassa toteutetaan hanketta "Paikallisten polttoaineiden ja energialähteiden tehokkaampi hyödyntäminen Karjalan aluetasavallassa 2007 - 2010". Hankkeen seurauksena vuonna 2008 paikallisten energiaresurssien hyödyntäminen kasvoi 4,8 prosenttiyksikköä käsittäen energian käytön koko vuoden määrästä 27,8%. Paikallisiin polttoainesiin osittainen siirtyminen antoi mahdollisuuden säästä polttoöljyn ja kivihiilen pienempien ostojen seurauksena viime vuonna 38,3 miljoonaa ruplaa.
Kaasunjakeluverkostoa rakennetaan suunnitelmien mukaan Karjalan tasavaltaan. Vuonna 2008 näihin tarkoituksiin käytettiin 262,5 miljoonaa ruplaa.
Luonnonkaasun jakeluverkostoja rakennettiin viime vuonna Äänisrannan ja Kontupohjan hallintopiireihin ja Petroskoihin. Kattilahuoneita siirrätettiin käyttämään maakaasua Meliorativnyi ja Shuojun asutuksissa. Jänispellon asutuksessa kaasujohdot rakennettiin 11 kunnallistaloon. Kaasua on hyödynnetty vuodesta 2008 lähtien Kontupohjan viljatuote Oy:n ja Petroskoin leipomo Oy:n kattilahuoneissa.
Inflaatio käsitti aluetasavallassa vuonna 2008 12,7%, mikä on hiukan pienempi luku kuin keskimäärin Venäjällä (13,3%). Kulutustavarain hinnan kasvu käsitti 10,9%, väestön eri palvelumuotojen maksut kallistuivat 18,2%.
Elintarvikkeet kallistuivat vuonna 2008 tasavallassa 14,3% (2007 - 15,8%). Viljatuotteet, makaronit, ryynit, voi ja rasva- sekä lihatuotteet ja liha kallistuivat tuntuvasti.
Leipomotuotteet - ruis- ja vehnäleipä sekä pullat kallistuivat viime vuonna 30,2%. Tuntuvin hinnan lisäys tapahtui viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tähän vaikutti viljan ja jauhojen nopea kallistuminen Venäjän markkinoilla.
Maidon ja meijerituotteiden hinnat kasvoivat 2008 edellisvuodesta 11,2% (2007 - 28%), kananmunat - 9,7% (2007 - 19,9%), sokerisanta - 3,3%). Tuontijuuston hinnan aleneminen ja juustojen sisämarkkinoille toimittamisen lisääntyminen koko vuoden 2008 kuluessa johtivat juuston vähittäishinnan alenemiseen.
Vihannesten, mm. perunan vähittäishinnan aleneminen viime vuoden syksyllä johti koko vuoden laskelmien mukaan vihannesten ja perunankin hinnan kasvuun noin 9%. Kulutustavarain hinnan kasvoivat vähemmän kuin elintarvikkeiden - vuoden 2008 kuluessa - 6,2%.
Väestön palvelualoilla hinnat kasvoivat Karjalan tasavallassa viime vuonna 18,2% (2007 - 19,5%). Esikoululaitoksista suoritettavat kansalaisten maksut kasvoivat eniten - 45,1%, kulttuurilaitosten perityt maksut - 31,6%, väestönpalveluliikkeiden maksut -26,2%, julkinen liikenne - 20,1%, koulutus - 18,0%, matkailu - 16,4%. Asuntojen vuokramaksut ja kunnallispalvelujen maksut - 17%, mm. vuokra - 20,7%, vesi-, viemäri-, lämmitysmaksut - 15,4%.
Budjettien ulkopuolelta sijoitettiin Karjalan tasavallassa matkailuinfraan 600 miljoonaa ruplaa (120% vuoden 2007 tasosta). Matkailualalle perustettiin viime vuonna 300 uutta työpaikkaa (113%).
Karjalan tasavallassa kävi vuonna 2008 1,83 miljoonaa turistia - 2,8% enemmän kuin edellisvuonna. Matkailupalveluita annettiin 260 miljoonan ruplan arvosta (113% vuoden 2007 tasosta), hotellipalvelujen arvo oli 370 miljoonaa ruplaa (119,4%).
Vuonna 2008 otettiin käyttöön Säämäjärven puistohotelli, Alekka-lomakohteen toinen vaihe (Prääsän hallintopiiri), 13. vartiopaikka -niminen lomakohde (Pitkärannan hallintopiiri), Napapiiri -sukelluskeskusta (Louhen hallintopiiri) laajennettiin. Piipun piha -hotellin rekonstruointi vietiin päätökseen. Hotellin tuntumaan rakennettiin laiturit, joista lähtee vastaisuudessa laivoja suoraan Valamolle. Entisen Ruskealan marmorilouhoksen siivous vietiin suurimmalta osalta päätökseen (Sortavalan hallintopiiri). Karelia -kylpylähotellin ja Pohjola -hotellin rekonstruointitöitä jatkettiin Petroskoissa.
Munjärvenlahden asutuksen (Kontupohjan hallintopiiri) tuntumaan rakennetaan tulevaisuudessa laskettelu- ja virkistyskeskus. Valmistelutyötä jatkettiin viime vuonna.
Karjalan tasavalta oli vuonna 2008 esillä tärkeimmillä matkamessuilla: Matkamessut Helsingissä, ITB (Berliini), Inturmarket (Moskova), MITT (Moskova), MITF (Moskova), Loma (Moskova), Inveteks (Pietari).
Karjalan asukasta kohden käsittivät viime vuonna tilastollisesti tulot kuukaudessa 11 982,5 ruplaa. Reaalitulot käsittivät 102,6% vuoden 2007 tasosta.
Keskivertokuukausipalkka oli viime vuonna 16 714,1 ruplaa (2007 ć - 13 342,1 ruplaa), Venäjällä - 17 112 ruplaa.
Keskitasoa suuremmat palkat olivat viime vuonna Kostamuksen (25 443 ruplaa) ja Petroskoin (19 706 ruplaa), Kemin hallintopiirin (22 446 ruplaa) suurten ja keskisuurten tuotantolaitosten työntekijöillä. Pienemmät osoittimet olivat Aunuksen hallintopiirissä (11 115 ruplaa), Lahdenpohjan hallintopiirissä (11 979 ruplaa) ja Puutosin hallintopiirissä (12 142 ruplaa).
Vuoden 2008 toisella puoliskolla kertyi palkkarästejä, jotka käsittivät 1. tammikuuta 2009 12,7 miljoonaa ruplaa (1. kesäkuuta - 7 miljoonaa ruplaa).
Palkkarästejä ei viime vuonna ollut Petroskoin kaupunkipiirissä, Belomorskin, Louhen, Aunuksen, Pitkärannan, Prääsän eikä Segezhan hallintopiireissä. Budjettirahoituksella toimivissa laitoksissa ei palkkarästejä viime vuonna ollutkaan.
Sosiaalisen kumppanuuden lujittamista jatkettiin viime vuonna: solmittiin kaksi Karjalan tasavallan minimipalkkaa koskevaa sopimusta. Vuonna 2008 solmittiin kolmikantasopimus Karjalan tasavallan hallituksen, ammattiyhdistyksen ja Karjalan työnantaja- ja yrittäjäliiton kesken vuosille 2009-2010. Työehtosopimuspiiriin kuuluvien yritysten ja palkkatyöntekijäin lukumäärä on kasvanut.
Viime vuonna oli Karjalan tasavallassa 37,7 tuhatta työnhakijaa - 9,2% vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömiä oli virallisessa rekisterissä 1. tammikuuta 2009 9,8 tuhatta - 2,6% omatoimisesta väestöstä, (1. tammikuuta 2008 - 9,7 tuhatta eli 2,5%).
Eniten työttömiä oli Kalevalan hallintopiirissä (8,1%), Belomorskin (7,3%), Louhen (6,1%), Puutosin (5%), Kemin (6,3%), Mujejärven hallintopiirissä (5,9%). Petroskoin kaupunkipiirissä oli työttömiä 0,8% omatoimisesta väestöstä, Kostamuksen kaupunkipiirissä - 2,2% ja Sortavalan kuntapiirissä - 1,6%.
Työttömien määrä kasvoi tuntuvasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Karjalan tasavallan kansantaloudessa ilmeni ongelmia vuoden lopulla. Etenkin metsäteollisuudessa talouskriisi iski yrityksiin kipeästi. Työttömyyskorvausta lisättiin ja vaille työtä olleet ihmiset ryhtyivät rekisteröitymään ja saamaan korotettuja avustuksia. Tilanne tasavallan työmarkkinoilla oli kaikesta huolimatta melko stabiili viime vuonna.
Vuonna 2008 järjestettiin tasavallan kaikissa hallintopiireissä ja kaupungeissa yhteensä 113 avointen työpaikkojen messut, joilla kävi 6311 työnhakijaa ja työtöntä.
Työvomapoliittisiin toimiin käytettiin aluetasavallassa viime vuonna sopimusten mukaisesti ja Venäjän budjetista saadut määrärahat mukaan laskettuna 33 miljoonaa ruplaa: erikoishankkeisiin 11,8 miljoonaa ruplaa, ammattikoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen - 21,2 miljoonaa ruplaa.
Näihin tarkoituksiin saatiin ylimääräisiä varoja - 23,7 miljoonaa ruplaa, mm. paikallisista (kaupunkien ja kuntien) budjeteista - 4,2 miljoonaa ruplaa ja työnantajilta - 19,5 miljoonaa ruplaa.
Tasavallan työttömille maksettiin ajoissa korvauksia kuten opiskelemaan lähetetyille - opintorahoja.
Kuukausieläkkeen tilastollinen summa käsitti vuoden 2009 tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä 5594 ruplaa. Eläke kasvoi vuoden 2008 kuluessa 1075 ruplaa (23,8%). (Vanhuus)eläkkeiden reaalikasvu käsitti viime vuonna 9,8% vuoden 2007 tasosta.
Demografinen tilanne oli suotuisa vuonna 2008 - syntyvyys ylitti kuolleisuuden. Syntyvyyden osoitin käsitti 11,2 promillea (2007 - 10,6). Lapsikuolleisuuden kerroin pieneni - 5,8 tapausta 1000 vastasyntynyttä kohden (2007 - 7,2). Venäjällä tuo kerroin oli viime vuonna 8,5.
Karjalan tasavallan konsolidoituun budjettiin kerättiin viime vuonna 28,8 miljardia ruplaa - 6,5 miljardia ruplaa enemmän kuin 2007 (kasvua 29%). Veroina ja muina tuloina saatiin 17,8 miljardia ruplaa (lisäystä 3,9 miljardia ruplaa (29%) edellisvuodesta).
Henkilöiden tuloverojen muodossa saatiin valtion kassaan viime vuonna aluetasavallassa 7,3 miljardia ruplaa, yritysten tuloveroina - 4,3 miljardia ruplaa, laitosten kiinteistöveroina - 1,2 miljardia ruplaa ja yhteen lasketun tulon verojen muotona - 0,8 miljardia ruplaa.
Karjalan tasavallan budjetin (valtion) tulot käsittivät viime vuonna 21,6 miljardia ruplaa - 5,1 miljardia ruplaa (31%) enemmän kuin 2007. Tulojen keruusuunnite toteutettiin 99%, mm. henkilöiden tuloverosuunnite - 97%, laitosten omistamien kiinteistöjen verojen osalta - 101%, yhteen lasketun tulon verotuksen - 102%, ajoneuvoverojen - 104%, rahapeliverotuksen osalta - 98%.
Venäjän federation budjetista saatiin 2008 Karjalan tasavallan tukemiseksi 6,8 miljardia ruplaa - 1,9 miljardia ruplaa (40%) enemmän kuin edellisvuonna.
Aluetasavallan valtionbudjetin menot käsittivät viime vuonna 29,1 miljardia ruplaa (kasvua edellisvuodesta 25%).
Karjalan tasavallan hallituksen sosiaalipolitiikan puitteissa melkoisia rahasummia käytettiin koulu-, terveys-, kulttuurilaitosten toiminnan tukemiseen ja sosiaaliongelmien ratkaisuun. Näihin tarkoituksiin käytettiin 18,7 miljardia ruplaa (64%) määrärahoista. Koulutukseen sijoitettiin 25% enemmän kuin 2007, kulttuuriin - 14%, sosiaalipolitiikkaan - 31%, terveydenhuoltoon - 8% edellisvuotta enemmän.
Karjalan tasavalan budjetin menot käsittivät 22 miljardia ruplaa eli 31,8 tuhatta ruplaa yhtä asukasta kohti. Edellisvuoteen verrattuna menot kasvoivat 4,4 miljardia ruplaa (25%).
Karjalan tasavallan budjetista maksettiin ajoissa palkat budjettialan laitosten työntekijöille. Nämä laitokset maksoivat ajoissa myös määrätyn sosiaaliveron.
Karjalan tasavallan budjetista käytettiin viime vuonna hallintopiirien (kaupunkien ja kuntien) tukemiseen 6,6 miljardia ruplaa (30%), aluetasavallan kansantalouden pönkittämiseen - 3,8 miljardia ruplaa (18%), sosiaalipolitiikan rahoittamiseen - 3 miljardia (14%), terveydenhuoltoon, urheiluun ja liikuntaan - 2,8 miljardia ruplaa (13%).
Koulutoimeen ja osoitteellisten hankkeiden toteuttamiseen sijoitettiin aluetasavallan budjetista viime vuonna 1,3 miljardia ruplaa (26% enemmän kuin 2007), kulttuuriin - 0,6 miljardia ruplaa (kasvua edellisvuodesta 28%), sosiaalitukiin ja -apuun - 3,1 miljardia ruplaa (kasvua 33%), lainsuojeluelinten toiminnan turvaamiseen - 1,6 miljardia ruplaa (55% edellisvuotta enemmän).
Karjalan tasavallan budjetin vajaus käsitti viime vuonna 0,42 miljardia ruplaa. Sen korvaamiseksi otettiin laina - 0,3 miljardia ruplaa sekä liikepankkilainoja - 0,85 miljardia ruplaa.
Karjalan tasavallan obligaatiolainoja myytiin viime vuonna Moskovan pankkien valuuttapörssissä arvoltaan 0,8 miljardia ruplaa neljäksi vuodeksi.
|
