Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Ulkotaloudellinen toiminta

Raja- ja tuulli-infrastruktuurin kehittäminen

Raja- ja tulli-infrastruktuurin kunnostaminen ja kehitys ovat Hallituksen mielestä luomassa tarvittavaa perustaa tasavallan ulkotaloudellisten ja kansainvälisten suhteiden laajentamiselle. Kyseessä on Pohjois-Euroopan maiden, etenkin Suomen kanssa harjoitettavan yhteistyön tärkeä tekijä.

Raja- ja tulli-infrastruktuurina KTn hallitus tarkoittaa tässä Ohjelmassa seuraavaa:

  • rajanylityspaikkkoja;
  • rajavyöhykettä ja sen alueella voimassaolevaa käyntilupajärjestystä, vastaavia sääntöjä ja rajoituksia;
  • rakennuksia, vesi- ja viemärijohtoja, puhelin- ja sähkölinjoja, valvontalaitteita, muuta teknologista rajanylityspaokoilla käytettävää kalustoa;
  • auto- ja rautateitä, vesi- ja ilmaväyliä;
  • rajaosastoja, rajavartioasemia, tulliasemia, tullilaitoksen toimipisteitä, varastoliloja, henkilöstön asuintaloja jne.

Hallitus on viime vuonna yhdessä federaalisten laitosten kanssa tarkastanut rajanylityspaikkojen ja raja- sekä tulli-infrastruktuurin muiden kohteiden toimintaa selvittääkseen niissä vallitsevaa tilannetta.

Valtionrajan Karjalan osuudella on 17 rajanylityspaikkaa. Kahdella - Värtsilä ja Lyttä - on kansainvälisen rajanylityspaikan status. Ne palvelevat laajapohjaista rahti- ja matkustajaliikenettä. 15 paikkaa toimii tilapaisesti. Niiden status vaihtelee: on vain rahdin kuljetukseen tarkoitettuja, vuodenajasta riippuen toimivia jne. On olemassa kaksi rautatieasemaa - Värtsilä ja Kivijärvi - joiden kautta kuljetetaan Suomeen ja Suomesta rahtia. Värtsilän (Sortavala) ja Lytän (Kostamus) rajanylityspaikat on kalustettu hyvin ja ne palvelevat Karjalan Tasavallan sekä VFn muiden subjektien tarpeita.

Hallitus ja vastaavat federaaliset laitokset ovat päättäneet lakkauttaa toistaiseksi viiden tilapäisen rajanylityspaikan (Hekselä, Kuolismaa, Konsojärvi, Vazhenvaara, Roukula) toiminnan, sillä niitä ei oltu kuormitettu viime vuosina riittävästi.

Kymmenen tilapäistä asemaa toimii tasavallan rajalla olevissa hallintopiireissä: 2 - Louhen piirissä, 1 - Kalevalam kansallispiirissä, 3 - Mujejärven piirissä, 2 - Suojärven piirissä, 2 - Lahdenpohjan hallintopiisissä. Tarkastuskäyntien mukaan minimaalisiin vaatimuksiin (statuksen ja työtahdin mukaan) vastaavat näistä kymmenestä vain 3 - Inari, Ristilahti ja Suoperä.

Osoittautui, että toimivien tilapäisten ylityspaikkojen kunnostamista koskevien teknisten suunnitelmien puuttuminen ei anna mahdolisuutta suorittaa tarvittavia jokaista asemaa koskevia kunnostuskulujen laskelmia. Asemien tuntumassa olevan infrastruktuurin (yhteydet, vesihuolto, tiestö, sähkön saanti) heikkous näkyy paljain silmin. Valvontahenkilöstöä ei ole riittävästi, joten on turvauduttava vuoromenetelmiin tai pistotarkastuksiin. Karjalan Tasavallan migraatiopalvelun viranomaisia on vain kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Saniteetti- ja karateenipalvelun yhtäkään työntekijää ei ole näilläkään asemilla.

Suunnitellessaan raja- ja tulli-infrastruktuurin kehittämistä Hallitus lähtee seuraavista ehdoista:

  • raja- ja tulli-infrastruktuurin nykytila;
  • alaa säätelevän lainsäädännön nykytaso;
  • tiettyjen historiallisten, taloudellisten ja sosiaalis-taloudellisten tekijöiden vaikutus;
  • erilainen suhtautuminen erityyppisten asemien (riipuen niiden statuksesta) kunnostamiseen ja tällaisten töiden rahoittamiseen;
  • osapuolten erimielisyydet suhteessa raja- ja tulli-infrastruktuurin kohteiden kunnostamiseen, ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen;
  • ylityspaikkojen toiminnassa ilmenneet lainsäädännön rikkomukset systeemin epätäydellisyyden ja kohteiden riittämäättömän kalustamisen takia.

Rajanylityspaikkojen avaamista, rakentamista, kalustamista, toiminnan rajoittamista ja sulkemista säädellään federaalisella tasolla VFn "Venäjän Federaation valtakunnan rajasta"- Laihin, 11 maaliskuuta 1994 solmittuun venäläis-suomalaiseen rajanylityspaikkoja koskevaan sopimukseen ynnä muutamiin muihin bilateraalisiin asiakirjoihin nojautuen. Oikeudellisessa systeemissä on puutteita. Niinpä rajan karjalaisosuuden erikoisuudet tulisi ottaa huomioon tarkemmin.

Karjalan alueella toimivien 10 rajanylityspaikan työskentely antaa tietyssä määrin kuvan Suomen ja Karjalan rajasuhteiden tasosta ja tilasta, ja ennen kaikkea - taloussuhteiden kehityksen alalla.

Hallitus lähtee siitä, että uusia rajanylityspaikkoja avataan rajan molemmin puolin toimivien taloussubjektien tarpeiden tyydyttämiseksi niiden pyynnöstä ja puutavaran hankintasopimusten tehokkuuden lisäämiseksi. Yritykset pystyvät näin säästämään kuljetuskustannuksia. Laskelmat osoittavat, että etu saattaa käsittää jopa 450 dollaria yhtä puutavarankuljetusajoneuvoa ja säästettyä 100 kilometria kohti.

Hallituksen pääkanta suhtautumisessa tilapäisten rajanylityspaikkojen kunnostamiseen ja kalustamiseen viennin ja työvoiman migraation valvomiseksi laadukkaasti nojautuu konkreettisen hankkeen kannattavuuslaskelmiin ja asiasta kiinnostuneiden yrittäjäin mahdollisuuksiin osallistua ylityspaikan kunnostamisen ja ylläpitämisen rahoittamiseen.

Tasavallan budjettivarojen niukkuudesta johtuu se, että Hallitus pitää rajanylityspaikkojen rahoittamisen päälähteenä asiasta kiinnostuneiden yritysten varoja. Tasavallan- ja itsehallintoelinten osallistumista hankkeiden toteuttamiseen ei saa poistaa laskelmista, etenkin silloin, kun ylityspaikan avaaminen ja sen toiminta jouduttaa alueen (hallintopiirin) kokonaisvaltaista kehitystä.

Kunnostetut rajanylityspaikat luovutetaan korvauksetta vastaavien federaalisten laitosten käyttöön niiden valvontatehtävien suorittamiseksi. Samalla huomioon otetaan toiminnan aikana kohteen kunnostamiseen panostaneiden yritysten kaupalliset edut.

Hallitus lähtee siitä, että tilapäistenkin rajanylityspaikkojen kehittäminen palvelee tasavallan ja rajapiirien etuja.

Hallituksen käytössä on kuitenkin tietoja migraatio-, vienti- ja verolainsäädännön rikkomisista ylityspaikoissa, minkä johdosta taloudellisia tappioita on sekä viejäyrityksillä, että kaikkien tasojen budjeteilla. Lähtien tästä Hallitus korostaa, että sen kiinnostus ylityspaikkojen kehittämiseen on sidoksissa paikkojen toiminnan tiukemman järjestyksen voimaansaattamiseen. Valvonta ja järjestys riippuvat rajanylityspaikan kalustamisen tasosta. Hallitus joutuu puoltamaan sellaisten ylityspaikkojen sulkemista, jotka eivät vastaa kalustukseltaan vaadittavaa nykytasoa.

Suurta panosta odotetaan ylityspaikkojen kunnostamisen asiassa rajapiirien itsehallintoelimiltä. Ilman paikallisten itsehallintoelinten aloitteellisuutta on mahdotonta kehittää rajanylityspaikkojen verkostoa.

Hallitus suhtautuu toisella tavalla jo toimivien tilapäisten rajanylityspaikkoen kehittämiseen kansainvälisiksi ylityspaikoiksi. On priorisoituja hankkeita muutamien ylityspaikkojen statuksen kohottamiseksi. Suunnitelmien olemassaolo ja prioriteettisuus eivät tarkoita automaattisesti, että ylityspaikkojen status muuttuu välttämättä ja että töitä tullaan rahoittamaan federaalisesta ja tasavallan budjetista. Hallitus antaa täyden tuen hankkeelle sen jälkeen, kun paikalliset itsehallintoelimet ovat vahvistaneet talouslaskelmat VFn hallituksen 19 tammikuuta 1998 vahmistaman Säädöksen N 60 mukaan. Poikkeuksena on Suoperän ylityspaikka, jokaa saataa saada rahoitusta federaalisesta budjetista VFn hallituksen 20 elokuuta 1992 vahvistaman Toimeksiannon N 152 mukaisesti.

Tilapäisten rajanylityspaikkojen kunnostamisen rahoitusta saataneen yhdistämällä viejäyritysten ponnistukset ja paikallisen, tasavallan ja federaation budjettien varoja.

Hallitus jatkaa toimia seuraavien ylityspaikkojen statuksen nostattamiseksi kansainväliselle tasolle:

  • Suoperä-Kortesalmi - Louhen piiri;
  • Lonkka-Karttimo - Kalevalan piiri;
  • Syväoro-Kolmikanta - Lahdenpohjan piiri.

Tämän lisäksi Hallitus pitää näköpiirissään seuraavien ylityspaikkojen rakentamista ja kunnostamista:

  • rautatien varrella olevat:
    • Kivijärven asema, Kostamus;
    • Värtsilän asema, Sortavala;
  • lentokentillä olevat:
    • lentokenttä Besovets.

Näitä paikkopja tullaan kunnostamaan ja kalustamaan suunnitteilla olevien Kivijärven ja Värtsilän asemien rekonstruoinnin ja Besovetsin uuden terminaalin rakentamisen puitteissa.

Tavoitteen saavuttamiseksi on mm. laadittava erikoinen jokaisen rajanylityspaikan kunnostamisen ja kehittämisen Ohjelma, jossa on otettava huomioon suunniteltava status ja kuormitus.

Tehtävien täyttämistä jouduttaa Karjalan Tasavallan hallituksen puheenjohtajan 30 elokuuta 1999 antamalla Päätöksellä N 421 muodostetun raja- ja tulli-infrastruktuurin kehityksen kysymyksiä hoitavan sekakomission toiminta sekä valuutta- ja vientivalvonnan ynnä ulkomaisen työvoiman migraation ongelmien ratkaiseminen.

Tekninen tuki
Luotu 19 huhtikuuta 2000. Toimitettu 27 hutikuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018