Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’Suomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

KASNTn NKVDn vuosina 1937 - 1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo

(A - K)

ALAVIRTA TOIVO VILLJAM
Syntynyt 29.06. 1890 Suomessa, Forssassa, suomalainen, työläisperheestä, toimittaja, keskikoulusivistys, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Vuosina 1906 - 1912 -- tekstiilitehtaan työläinen, myöhemmin työväen lehden toimittaja. Kansanedustaja 1916-1918, Eduskunnan sosialidemokraattien ryhmän jäsen, Suomen SDPn jäsen 1906 - 1917, vuodesta 1918 SKPn, myöhemmin VKP(b)n jäsen, erotettu puolueesta Petroskoin kaupunkikomitean päätöksellä 1935 kansallisesta kiihkoilusta. 1918 -- Suomen vallankumouksellisen hallituksen äänenkannattaja "Tiedonantaja"-lehden toimittaja.

Vallankumouksen epäonnistumisen jälkeen pakeni Neuvosto-Venäjälle. Työskenteli Leningradissa suomalaisjärjestöjen Keskustoimikunnan sihteerinä, "Kirja"- kustantamon hallinnon puheenjohtajana. 1927 Karjalan Keskustoimeenpanevan komitean puheenjohtaja. Nuortevan suosituksella muutti Karjalaan. Työskenteli "Punainen Karjala"- lehden toimituksessa, 1931 - VKP(b)n Uhtuan piirikomitean sihteeri, 1935-1937 -- Petroskoin neuvosto-ja puoluekoulun johtaja. Pidättämispäivänä oli suksitehtaan työläisenä.

NKVD pidätti hänet 23 elokuuta 1937 syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, langetettiin 8 vuoden vankeustuomio, passitettiin Kotlas-rautatieaseman tuntumassa olleeseen Ustjbymlag-leirille. Hän menehtyi seillä.

Maine palautettu 1955.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: puoliso - Hanna Anderson, synt.1894, 14-vuotias poika Jukka ja 8-vuotias tytär Kerttu.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

VIRTA JUHO JALMARI
Synt. 6.01.1884 Suomessa Hämeen läänin, Järvelän kylässä, suomalainen, työläisperheestä, kirvesmies, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Kontupohjassa.

Oli 14 vuotiaana renkinä, myöhemmin satamatyöläisenä, kirvesmiehenä. Liittyi 1903 Suomen SDP:een, otti osaa AY-liikkeeseen. Vallankumouksen aikana oli vuoden 1918 toukokuuhun mennessä Lahdessa ja Heinolassa Punakaartin päämajassa. Pidätyksen jälkeen sai 6 vuoden vankeusrangaistuksen. Päästyään valkoisten vankilasta osallistui työväenliikeeseen. SSDPn hajoamisen jälkeen liittyi vasemmmistolaisiin, 1920-1923 -- Suomen Sosialistisessa työväenpuolueessa, sen lakkauttamisen jälkeen vuoteen 1930 mennessä -- SKP:ssa (Lahdessa), oli järjestäjänä ja propagandistina. Valittin sosialististen työläisten ja pienviljelijäin listalta vuonna 1925 Eduskuntaan. Oli ollut kansanedustajana, kunnes hallitus antoi määräyksen pidättää kommunistisen ryhmän jäsenet. Piileskeli 5 kuukautta, sillä lapualaiset halusivat muiluttaa hänet.

Joulukuussa 1930 muutti SKPn luvalla Neuvostoliittoon, sai suosituksen liittyä VKP(b) jäseneksi, erotettu puolueesta Kontupohjan piirikomitean päätöksellä 22.12.37 kansanvihollisena. Ennen pidättämistä oli Kontupohjan kyläneuvoston varapuheenjohtajana.

NKVD pidätetti hänet 2.12.1937 vakoilijana ja syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta, tuomittiin ammuttavaksi, teloitettu 21.01.38 Karhumäen liepeillä.

Maine palautettiin 1958, josta ilmoitettiin Omskin alueella poikansa kanssa asuneelle puolisolle.

Vangitsemishetkellä perheeseen kuuluivat: vaimo Alma, kotiemäntä, 34-vuotias poika Väinö, Kontupohjan paperikombinaatin asentaja, 22-vuotias tytär Jano(näin tekstissä, ehkä Anni, sillä vuonna 1958 nänen nimensä oli Anna, siis Ivanova Anna Andrejevna, asui Tartossa) ja 15-vuotias poika Erkki.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

IKONEN OSKARI
Synt.3.02.1883 Suomessa Kuopion läänin Ilomantsin kihlakunnan Ylykoski-kylässä, suomalainen, työläisperheesta, lennättimenkäyttäjä, keskikoulusivistys, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Vuosina 1912 - 1918 oli rautatieläisten ammattiliiton sihteerinä, SSDPn jäsen, sai elinkautisen tuomion valtiopetoksesta (osallistuminen sisällissotaan), armahdettiin ja vapautettiin 1920. Vuodesta 1920 SKPn jäsen, valittiin Eduskuntaan. Kuulumisesta puolueeseen sai vankeustuomion, vapautui 1926, työskenteli metsurina Hiitolassa, myöhemmin Timbergin sahalla Suojärvellä.

Viipurin maaherra ei ollut myöntänyt hänelle virallista lupaa muuttaa Neuvostoliittoon, SKPn luvalla yhdessä poikansa kanssa ylitti tammikuussa 1927 valtakunnan rajan illegaalisesti, jäi asumaan Petroskoihin, huhtikuussa sai Neuvostoliiton kansalaisuuden. Oli 1931-1935 VKP(b)n jäsenenä. Toimi Kalevalan piirin tiedonvälitysyksikön johtajana, joulukuusta 1927 opetti matematiikkaa ja suomen kieltä Kemin ja Karjalan eräissä muissa piireissä. Erotettiin opettajan virasta 1937 kansalliskiihkoilun takia. Sai sekatyöläisen paikan Onegan tehtaalta Petroskoissa.

Pidätettiin helmikuussa 1938 vastavallankumouksellisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 21.04.38 Petroskoin liepeillä.

Rehabilitoitu 1958, tästä ilmoitettiin tyttrelle Tellervo Ikoselle, joka asui Aunuksen piirin Pavolan kylässä.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: vuonna 1887 syntynyt puoliso Alli, kotiemäntä, tyttäret: opettaja Tellervo (synt. 1908) ja vuonna 1913 syntynyt opettaja Orvokki (Trifonova). Vuonna 1909 Viipurissa syntynyt poika Veikko vangittiin maaliskuussa 1938 Petroskoissa ja ammuttiin vakoilijana. Maine puhdistettu kuoleman jälkeen 1958. (Juttu P-2828).

Kuopion läänissä elivät veli -- Heikki Ikonen (synt.1879) - kauppias ja sisar -- Iita (Ida) Pakarinen (1877) -- kotirouva.

Aineisto FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

KALLIO VÄINÖ JOHANNES
Synt. 17.04.1897 Suomessa Vaasan läänin Pihlajaveden kihlakunnan Simsiön kylässä, suomalainen, työläisperheestä, puuseppä, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Kontupohjassa.

Oli kirvesmiehenä Jyväskylässä vuodesta 1917, liittyi vallankumouksen aikana Punakaartiin, oli metsurina sisällissodan jälkeen. Matkusti 1919 viisumitta Ruotsiin ja oleskeli siellä pari vuotta, vuodesta 1920 - SKPn jäsen. Vuonna 1921 opiskeli illegaalisesti SKPn propagandistien kursseilla Leningradissa (Pietarissa), oli puoluetoimitsijana Suomessa. Oli asepalveluksessa Vaasassa 1922-1923. Valittiin kompuolueen jäsenenä Eduskuntaan 1927. Pidätettiin kommunistisen kirjallisuuden levittämisestä v.1930 ja langetettiin 3 vuoden tuomio. Vapautui marraskuussa 1932.

Siirtyi SKPn luvalla joulukuussa 1932 Neuvostoliittoon. Työskenteli 1935 - 1938 Kontupohjan paperikombinaatilla, Kulmuksan metsätyömaalla.

Vangittu 1.01.38 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 9.02.38 Petroskoin liepeillä.

Maine palautettu 1958, josta ilmoitettiin Kontupohjassa asuneelle pojalle Esko Kalliolle.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: puoliso Anna (1894), poika Esko (1920), isä Abraham (1875), äiti Hilda (1875) ja veli Arvo (1911), jotka olivat muttaneet Neuvostoliittoon laillisesti 1933.

Aineistoa säylytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

KARHINEN JOHANA SOLIA, s. Andelin
Synt. 16.06.1884 Viipurissa, suomalainen, käntäjä, kansakoulu, eronnut, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Asui 1886 - 1889 Pietarissa, mentyään naimisiin muutti Terijoelle, erosi 1913 miehestään, joka oli rautatiepoliisina. SSDPn jäsen 1902 - 1918, valittiin Eduskuntaan 1914 ja 1917.

Pakeni vallankumouksen jälkeen Venäjälle, SKPn KK edustaja Sirolan ehdotuksesta lähetettiin 1919 Kominternin kautta USA:han, asui ja työskenteli siellä 1920 - 1926 "Eteenpäin"-lehden toimituksessa ja Astoria-kaupungissa ilmestyneen "Toveritapa"-aikakausjulkaisun sihteerinä. USAn suomalaisyhdistyksen ehdotuksesta muutti 1926 Petroskoihin, työskenteli puoluekomiteassa naisasiainosaston johtajana. Vuodesta 1927 -- kielenkääntäjänä Valistusministeriössä (Narkompros). VKP(b)n jäsen 1926-1936, erotettu puolueesta kontakteista kansanvihollisiin.

Vangittu vakoilijana, teloitettu 27.09.38 Aunuksen liepeillä.

Maine palautettu Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Ukasilla 16.01.89.

Pidättämishetkellä tiedettiin, että Johanna Karhisen tytär - Veera Muberg oli muuttanut 1934 miehensä - ruotsalaisen insinöörin ja heidän Kalle-poikansa kanssa Ruotsiin (Tukholmaan).

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

KELLOSALMI FELIX EMIL
Synt. 03.06.1877 Tampereella, suomalainen, työläisperheestä, latoja, keskisivistys, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Vuosina 1893 - 1903 oli Suomen työväenpuolueen jäsenenä (Tampere), siirtyi ollen satamatyöläisenä 1903 SSDP jäseneksi, johon kuului vuoteen 1918. Suomen Punakaartin ensimmäinen perustaja Kotkassa (1904), myöhemmin Viipurissa (1917), jossa oli SDPn kaupunkijärjestön puheenjohtajana. Valittiin 1904 Perustavaan kokoukseen

Hyväksyttiin joulukuussa 1919 VKP(b)n jäseneksi rautatien kirjapainon puoluejärjestön suosituksella Omskissa (Venäjä), oli kansallisen "Eteenpäin"-lehden toimitusneuvoston jäsenenä. Saapui 1920 Kominternin ja VKP(b)n Keskuskomitean lähettämänä Petroskoihin, jossa työskenteli vuoteen 1923 Ensimmäisen kirjapainon johtajana ja myöhemmin latojana. Vuosina 1924 - 1926 -- "Kirja"-osuuskunnan sihteerinä, 1926 - 1932 -- solujen perustaja MOPRn Karjalan aluekomiteassa, 1932 - 1934 -- suomen kielen opettajana finanssi-talousteknikumissa (keskisivistävä oppilaitos), kielenkääntäjänä Anohinille nimetyssä kirjapainossa. Erotettu puolueesta kirjapainon puoluekomitean päätöksellä 16.10.35.

Pidätetty 21.10.35 syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, 5.02.36 esitutkinta lopetettiin Kellosalmen huonontuneen kunnon takia, vapautettiin.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: 63-vuotias puoliso Mimmi Kellosalmi - invalidi ja 7-vuotias ottopoika - Voldemar.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

KORHONEN KARI
Synt. 26.12.1878 Suomessa Uleaborgin (Oulun) läänin Veneheito-kylässä, taponpoikaisperheestä, kirvesmies, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Uhtualla (nyk. Kalevala).

Vuoteen 1918 asti renkinä, myöhemmin sekatyöläisenä. Liittyi 1902 Suomen SDP:hen, oli agitaattorina, kassanhoitajana, sihteerinä, paikallisen puoluejärjestön puheenjohtajana. Oli Kajaanin sosialidemokraattien edustajana Eduskunnassa 1917-1918.

Lähetettiin 1918 Pietariin kamppailun järjestämiseksi valkosuomalaisia vastaan, vuoteen 1920 mennessä oli Kostromassa (kaupunki Volgan varrella)"Airo"- kommuunin puheenjohtajana. Kesäkuussa 1920 lähetetty Karjalaan, työskenteli uittomiehenä Sunu-joella, radanvartijana Kemissä, Uhtuan hallintopiirin maa-asiain osastossa. 1923 - 1930 -- nuorisokoulun talousasiain hoitaja, 1930-1933 -- Uhtuan valtiontilan talousosaston johtaja. 1932-1936 -- koulun johtaja. Vuonna 1936 -- Uhtuan piirin toimeenpanevan komitean kunnallisosaton työläinen. VKP(n) jäsen 1918-1936, erotettu puolueesta 26.11.35 Kalevalan piirikomitean byroon päätöksellä kansallisesta kiihkoilusta.

Vangittu 30.11.37 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 11.02.38 Karhumäen liepeillä.

Maine palautettiin 1988, josta ilmoitettiin pojalle Taisto Korhoselle (Kalevala).

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: puoliso - Anna (1916) ja poika - Taisto (1932).

Vuonna 1964 tietoja Kari Korhosesta etsi Neuvostoliiton Punaisen ristin kautta hänen Suomessa asunut ottotytär - Silvia Thorstensson.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

KOHONEN HANNA, s.Ronkko
Synt. 11.10.1885 Suomessa Iisalmen kihlakunnan Peräjänmäen kylässä, suomalainen, työläisperheestä, opettaja, keskikoulusivistys, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Vuosina 1904 - 1918 SSDPn jäsen, oli agitaattorina. Eduskunnan jäsen 1916-1917, Suomen vallankumouksen aikana apulaisopetusministeri. Miehensä - Jalo Korhonen (synt.1885) oli samassa hallituksessa valtionvarainministerinä.

Vallankumouksen epäonnistumisen jälkeen saapui yhdessä miehensä kanssa 1918 muiden emigranttien ryhmässä illegaalisesti laivalla Pietariin. VKP(b)n jäsen 1918 - 1937. Toimi 1923 - 1927 kompuolueen historian lehtorina Kommunistisessa korkeakoulussa.

Korhoset lähetettiin 1932 Karjalaan. Jalo oli tutkijana tieteellisessä tutkimuslaitoksessa, oli pidätettynä, kuoli toukokuussa 1935, Hanna oli kirjaltajain liiton ammattiliittokomitean puheenjohtajana, vuodesta 1935 -- Petroskoin keskuskirjaston kirjastonhoitajana.

Vangittiin 23.12.37 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, langetettiin 10 vuoden tuomio, passitettiin Kasakhstanin Karagandan työleirille. Menhtyi siellä 22.02.44.

Maine puhdistettu 1955, josta ilmoitettiin tyttärille.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: Pirju (Nikolajeva Pirja Ivanovna,synt. 1914) ja Katri (Korhonen Katri-Maria Jalovna, 1920), elivät Moskovan alueen Monino-asutuksessa

Suomessa asuivat siskot -- Jääskeläinen Henrik (näin tekstissä), Valberg Helena, Anna ja Saara Korhoset.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

KYHÄLÄ KAARLO EDVARD
Synt. 14.05.1887 Suomessa Uleaborgin (Oulun) läänin Kuusamon kihlakunnan Kirkonkylässä, suomalainen, talonpoikaisperheestä, maanmittaaja, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Liittyi 1907 SSDP:hen, Venäjällä tapahtuneen Lokakuun vallankumouksen jälkeen siirtyi vasemmiston riveihin. 1921 valittiin Työväenpuolueen Oulussa pidetyn edustajakokouksen valtuutetuksi, minkä jälkeen liittyi SKP:hen, oli maanalaisena agitaattorina pidätykseen mennessä. Valittiin Eduskuntaan heinäkuussa 1929 sosialististen työläisten ja pienviljelijäin Liiton listalta.

Yöllä 22.06.30 tuntemattomat henkilöt (yksi oli suojeluskuntalaisen univormussa) pidättivät hänet asunnostaan, kuljettivat autolla Kajaanin ja Lieksan kautta valtakunnan rajalle ja muiluttivat Neuvostoliiton alueelle.

Puoluekomission päätöksellä lähetettiin Petroskoihin ja Rovion suosituksella nimitettiin Alavoisen sahan johtajaksi (Aunuksen piiri), johon 1931 saapuivat Suomesta vaimo ja lapset. 1931 hyväksyttiin VKP(b)n jäseneksi. Toukokuussa 1934 lähetetty opiskelemaan Petroskoihin Maatalouskorkeakouluun. Marraskuussa 1935 erotettiin puolueen Petroskoin kaupunkikomitean byroon päätöksellä puolueesta ja oppilaitoksesta menneisydestään epärehellisti puolueelle kertoneena (entisenä maanomistajana). Työskenteli sahaajana lanssilla.

Vangittiin 8.07.38 vakoilijana, langetettiin kuolemantuomio, ammuttiin 22.09.38 Petroskoin liepeillä.

Maine puhdistettu 1955, josta ilmoitettiin tyttärelle.

Pidättämishetkellä perheseen kuuluivat: puoliso Aino (synt. 1890), tytär -- vuonna 1925 syntynyt Kerttu (Juntynen, asui Petroskoissa, Neuvostoliiton kansantaiteilija Sulo Juntusen puoliso) ja Suomessa asuneet tytär Aune (synt.1906) ja poika Yrjö (synt.1909).

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

Tekninen tuki
Luotu 27 marraskuuta 1998. Toimitettu 2 joulukuuta 1998.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015