Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’Suomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

KASNTn NKVDn vuosina 1937 - 1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo

(L - M)

LETONMÄKI LAURI AUKUSTI
Synt. 22.12.1886 Suomessa Tampereela, suomalainen, työläisperheestä, toimittaja, korkeakoulusivistys, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Ylioppilas 1906, 1905 -- punakaartilainen, osallistui vallankumoukseen, liittyi SSDP:hen, oli nuorisolehden toimittajana. 1907 - 1910 toimi renkien etujärjestössä, 1911 oli 6 kuukautta polittisena (mielipide)vankina. Valittiin 1913 puolueen jäsenenä Eduskuntaan. 1917 toimi Tampereella vallankumouskomiteassa ja Punakaartissa. Oikeusasiain valtuutettu tammikuussa 1918 Suomen Punaisessa hallituksessa.

Kesällä 1918 oli Pietarissa kommunistisen lehden toimittajana, syksyllä hyväksyttiin VKP(b)n riveihin, valittiin SKPn KKn jäseneksi. 1919 - 1920 -- maanalaista työtä Suomessa. 1921 -- SKPn KKn yhteydessä toiminneessa kirjeenvaihtajabyroossa, 1922 - 1923 -- lehtorina Pietarin Kommunistisessa korkeakoulussa. Elokuussa 1924 lähetettiin valistustoimintaan Karjalaan, oli Valistusministeriön (Narkompros) suomalaisosaston johtajana, apulaisopetusministerinä, Suomalaisen opettajaopiston lehtorina, 1927 - 1931 -- "Punainen Karjala"-lehden toimittaja, 1931 - 1935 -- "Kirja"-kustantamon poliittisen kirjallisuuden osaston toimittajana. Kirjoitti kaunokirjallisuutta. Vuoteen 1933 mennessä yhdessä K.Mannerin (vangittu 1935) kanssa toimi Leninin teosten suomentamista tarkistaneessa Komissiossa.

VKP(b)n Petroskoin kaupunkikomitean byroon päätöksellä 03.11.35 Lauri Letonmäki erotettiin puolueesta kontakteista nationalisteihin (Vilmi O. ynnä muut). Hänelle osoitetun poliittisen epäluottamuksen seurauksena teki itsemurhan 20.11.35.

Aineistoa sälytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

LETONMÄKI MARIA ALINA
Synt. 2.11.1885 Suomessa Vaasan läänin Hanamäen kihlakunnassa, suomalainen, talonpoikaisperheestä, lehtori, keskikoulusivistys, leski, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Vuosina 1906 - 1918 -- SSDPn jäsen, oli Punakaartissa.

Vallankumouksen jälkeen saapui miehensä Laurin kanssa Neuvosto-Venäjälle, toimi SKPn osastossa Pietarissa vuoteen 1923, 1918 - 1937 -- VKP(b)n jäsen, erotettu puolueesta "Kirja"-kustantamon puoluejärjestön päätöksellä 02.09.37 kansanvihollisena. Saapui 1924 Petroskoihin, oli 1931 mennessä lastentarhaopettajana, myöhemmin eläkkeellä.

Vangittu 2.08.37 syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 15.11.37 Petroskoin liepeillä.

Maine palautettu 1956, josta ilmoitettiin tyttärille.

Pidättämishetkellä perheeseen kuului kaksi tytärtä: Tampereella syntyneet Mirja (1911) ja Inkeri (1915). Molemmat asuivat 1956 Petroskoissa.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

LEHTO ARVO AKSEL
Synt. 17.11.1898 Suomessa Uleaborgin (Oulun) läänin Tuusulan kihlakunnan Korsan kylässä, suomalainen, työläinen, kansakoulu, naimisissa, asui Keravalla.

Työskenteli alkaen vuodesta 1916 valurina Helsingin veturivarikolla, oli SSDPn jäsenenä. Osallistui punaisten puolella sisällissotaan Suomessa, sai 1919 elinkautisen, armahdettiin 1925. Osallistui työväenliikkeeseen, vudesta 1926 - SKPn jäsen. Valittu Eduskuntaa 1927, toimi Keskusvaalilautakunnassa. Kävi 1928 Neuvostoliitossa osallistuakseen Kominternin 6:teen kongressiin. Lapualaiset pidättivät hänet 28.06.30 ja saman vuoden heinäkuun viidennen päivän vastaisena yönä muiluttivat Neuvostoliiton alueelle.

KASNTn Poliittisen päähallinnon (GPU)n päätöksellä Lehto vapautettiin 20.08.30 kuulustelujen jälkeen, hänelle annettiin lupa asua Karjalassa.

Suomeen jäivät 23-vuotias puoliso -- Hilda-Maria, 2 kuukautta täyttänyt tytär -- Herda-Helena, 59-vuotias isä -- Karl-Aksel, 55-vuotias äiti -- Olga-Karoliina, 30-vuotias veli -- Oskar-Benhard, 29-vuotias sisar -- Iida-Matilda, 12-vuotias sisar -- Olga-Sylvi ja naimisissa olleet 29-vuotias sisko -- Venho Helmi ja Saima-Vihelmiina Lober.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

LUMIVUOKKO JOHAN HENRIK
Synt. 29.03.1884 Suomessa Turun ja Porin läänin Mynämäen kihlakunnan Nihattulan kylässä, suomalainen, työläisperheestä, puuseppä, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Liityi 1903 vallankumousliikkeeseen, SSDPn jäsen samasta vuodesta. Otti punakaartilaisena vuonna 1906 osaa Sveaborgin työläiskapinaan. Oli propagandistina 1910 - 1911 Uudenmaan läänissä. 1911 - 1916 -- Suomen puunjalostajain ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Valittiin Eduskuntaan 1913, jossa vuoteen 1917, jolloin Kerenski hajoitti sen. Valittin 1916 SSDPn pää-äänenkannattaja "Työmies" - lehden toimitukseen, oli vallankumouksen aikana Suomen ammattiliittojen yhdistyksen puheenjohtajana ja vallankumouksellisen hallituksen jäsenenä - vastuullaan teollisuuden ja kaupan järjestäminen.

Vallankumouksen jälkeen 1918 saapui Venäjälle, liittyi joulukuussa VKP(b)n riveihin. Toimi 1918 - 1919 Kominternin suomalaisjaoston teollisen komitean puheenjohtajana, valittiin puoluekokouksessa SKPn KKn jäseneksi, vuodesta 1925 -- poliittisen toimikunnan jäsen. Profinternin kongressissa 1924 valittiin Toimeenpanevan komitean jäseneksi johtamaan toimintaa Skandinaavian maissa, kävi usien ulkomailla "viisumitta". Osallistui taisteluihin Judenitsia vastaan ja Kronshtatin kapinan kukistamiseen.

VKP(b)n Karjalan aluekomitean pyynöstä lähetettiin 1927 Karjalaan, oli kaksi vuotta Kansantalousneuvoston varapuheenjohtajana, "Punainen Karjala"-lehden apulaispäätoimittajana. Joulukuussa 1932 nimitettiin Radiokomitean puheenjohtajaksi, maaliskuussa 1935 erotettiin tehtävistä terveyssyistä. MOPRn aluekomitean puoluejäjestön päätöksellä erotettiin puoluesta 4.10.37 kansalliskiihkoilusta.

Vangittiin 17.01.38 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittiin ammuttavaksi, teloitettiin 26.02.38 Petroskoin liepeillä.

Maine palautettu 1956.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: puliso Klimenko Nadezhda Petrovna (1890) ja vuonna 1928 synynyt tytär Tamara (1956 -- Gosteva, asui Lahdenpohjassa).

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

MERILÄINEN KALLE EMIL
Synt. 11.12.1895 Suomessa, Kajaanissa, suomalainen, työläisperheestä, keskikoulusivistys, naimisissa, asui Kajaanissa.

Työskenteli noin 20 vuotta Kajaanin metsätrustissa. Sisällissodan aikana -- Punakaartissa, vuodesta 1920 -- sosdempuolueen jäsen, 1923 -- työväenliikkeen vasemmistosiiven kannattaja. 1924 - 1926 -- työväentalon talousjohtaja, työläisosuuskunnan myymälän johtaja. Valittiin 1929 Eduskuntaan. Tuntemattomat henkilöt pidättivät hänet Kajaanin rautatieasemalla 25.06.30, kuljettivat autolla Suomussalmelle ja muiluttivat Neuvostoliittoon.

Puoluekomission päätöksellä 2.07.30 Meriläinen vapautettiin kuulustelujen jälkeen ja hänelle annettiin lupa asua Petroskoissa.

Suomeen jäivät puoliso -- Anna, isä -- Tervo-Karl, äiti --Vappu.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

MÄKI JAAKKO

Synt. 1878 Suomessa Vaasan läänin Ilmajoen kihlakunnan Kokkolassa, suomalainen, taponpoikaisperheestä, kuparityöläinen, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

SSDPn jäsen vuodesta 1899, oli agitaattorina. Työskenteli Yhdysvalloissa 1902 - 1905. Vuodesta 1914 vallankumoukseen mennessä Eduskunnan sosialidemokraattien ryhmän jäsen, Suomen Neuvostotasavallan hallituksen maa-asiain valtuutettu.

Vallankumouksen jälkeen saapui Pietariin, oli rivisotilaana Puna-armeijassa, maaliskuussa 1918 hyväksyttiin VKP(b)n jäseneksi. Saapui 1920 Petroskoihin, oli Karjalan vallankumouksellisen komitean osastopäällikkönä, lokakuusta 1921 -- Karjalan aluekomitean suomalaisosaton johtajana. Vuodesta 1925 -- Karjalan toimeenpanevan Keskuskomitean jäsen. 1924 - 1929 -- VKP(b)n Uhtuan piirikomitean sihteeri, 1930 - 1934 -- Rakennustrustin puoluekomitean sihteeri, VKP(b)n Petroskoin kaupunkikomitean jäsen, 1934 - 1935 -- Uhtuan toimeenpanevan piirikomitean puheenjohtaja, kolhoositalonpoikaiskoulun talousosaston johtaja.

Vangittu 29.07.37 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnansta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 14.01.1938 Petroskoin liepeillä.

Rehabilitoitu 1956.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: puoliso - Eeva ja Suomessa asuneet lapset -- Veikko, Toivo, Helmi ja Hilda.

Vuonna 1996 aineistoon tutustui Suomessa, Kurikassa asuva lapsenlapsi Mäki Pertti-Jaakko.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

Tekninen tuki
Luotu 30 marraskuuta 1998. Toimitettu 2 joulukuuta 1998.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018