Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’Suomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

KASNTn NKVDn vuosina 1937 - 1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo

(N - S)

NAHKALA ANTTI JAAKKO
Synt. 15.04.1877 Suomessa Oulun läänin Liimingan kihlakunnassa, suomalainen, talonpoikaisperheestä, puuseppä, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

1902 - 1923 työskenteli Kajaanissa, kielletyn sosialistisen puolueen jäsenenä sai viiden vuoden vankeustuomion Suomessa. 1928 - 1932 -- kirvesmiehenä Helsingissä "Radiator"- yhtymässä, oli SKPn KKn Poliittisen toimikunnan jäsenenä.

Saapui illegaalisesti Pietariin joulukuussa 1932 puolueen lähettämänä. Toivo Antikaisen suosituksella lähetetty VKP(b)n Karjalan aluekomitean käytettäväksi, työskenteli rakennusyhtymässä, helmikuusta 1937 -- puuseppänä "Promigrushka"- artellissa.

Vangittiin 3.08.38 vakoilijana, sai 8 vuotta vankeutta. Oli NKVDn Uhto-Izhemskin leirillä, jossa menehtyi 17.08.42.

Maine palautettu 1956, josta ilmoitettu vuonna 1883 Suomessa Kajaanissa syntyneelle puolisolle Vilina Nahkalalle (o.s. Tolanen). Hän asui 1956 KASNTn Prääsän piirin Nuosjärven kylässä.

Mapissa on A.Nahkalan passi.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

NURMIRANTA PEKKA
Synt. 7.11.1887 Suomessa Kuopion läänin Iisalmen kihlakunnan Karkonkylässä, talonpoikaisperheestä, kirvesmies, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

Vuoteen 1921 työskenteli metsurina. 1920 - 1923 -- Suomen sosialistisen puolueen jäsen, 1921 - Kuopiossa ilmestyneen "Savon Kansa"-lehden vastaava toimittaja, 1923 -- Oulussa ilmestyneen "Pohjan Kansa"- lehden päätoimittaja. Eduskunnan jäsen 1922 - 1923 (Kuopion kirjaltajain edustajana, Suomen Sosialistisen työväenpuolueen jäsenenä. Poliisi varjosti häntä, joten joutui joulukuussa 1923 siirtymään illegaalisesti Ruotsiin.

Neuvostohallituksen luvalla saapui 1924 lopulla Pietariin, tammikuussa 1925 lähetetty Karjalaan. 1926 -- kasvattajana Paatenen lastenkodissa, vuoteen 1929 mennessä -- oikolukijana "Punainen Karjala"-lehden toimituksessa, 1929 - 1941 -- eri ammateissa Petroskoissa kirvesmies, kansallisen teatterin näyttelijä, puuseppänä Finanssiministeriössä).

Vangittu 24.06.41 vastavallankumouksellisesta toiminnasta, 8.10.41 sai 6 vuoden vankeustuomion.

Maine palautettu 1994 Venäjän Federaation 18.10.91 vahvistaman Lain nojalla.

Pidättämishetkellä elossa olivat seuraavat sukulaiset: Petroskoissa asuneet 1889 syntynyt puoliso Aino (o.s. Menkinen), veljet -- Bovellan Kalle ja Antti, Nurmiranta Joonas ja Aukusti, Suomessa asuneet sisaret Hanna Pellenen ja Aino Nurmiranta.

Mapissa on P.Nurmirannan valokuva.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

PERÄLÄ JUHO SYLVESTER
Synt. 24.08.1887 Suomessa Vaasan läänin Teuvon kihlakunnan Perälänkylässä, suomalainen, talonpoikaisperheestä, sekatyöläinen, kansakoilu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui KASNTn Kontupohjan hallintopiirin Sunun valtiontilan asutuksessa.

1907 - 1921 -- SSDPn jäsen, 1921 - 1923 -- Suomen sosialistisen työväenpuolueen jäsen, 1925 - 1930 -- SKPn jäsen, kansansdustaja 1928 -1929.

Lapualaisliikkeen aikoihin tuntemattomien henkilöiden pidättämänä muilutettu 19.06.1930 Neuvostoliittoon. "Suomen Sosialidemokraatti"- lehdessä 27.06.30 julkaistussa jutussa todetaan: "Kaapattu ja muilutettu kommunistiset edustajat ... Perälä...".

Puoluekomission päätöksellä 2.07.30 Perälä vapautettiin kuulustelujen jälkeen ja lähetettiin Keskuskomitean jäsen Antikaisen mukana Leningradiin. 1930 saapui Petroskoihin ja Gullingin suosituksella lähetettiin Sunun valtiontilalle tallinhoitajaksi. 1931 hyväksyttiin VKP(b)n jäseneksi ja erotettiin puolueesta Kontupohjan piirikomitean päätöksellä 14.11.35 puolueen puhdistuksen yhteydessä.

Vangittu 10.12.37 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 20.01.1938 Karhumäen liepeillä.

Maine palautettu 1956.

Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: v.1884 syntynyt puoliso Elsa, Suomessa asuneet pojat -- Uuno (1915) ja Yrjö (1918), Neuvostoliitossa asuneet pojat Unto (1918) ja Eino (1920), tyttäret -- Silva (1921) ja Helena (1925), jotka toimitettiin Suomeen isän vangitsemisen jälkeen, sillä heillä ei ollut Neuvostoliiton kansalaisen passia.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

PULKKINEN JOHANNES
Synt. 29.08.1985 Suomessa Viipurin läänin Rautjärven kihlakunnan Lahdenkylässä, suomalainen, talonpoikaisperheestä, opettaja, keskikoulusivistys, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa, Bolotnajakatu, 54.

SSDPn jäsen 1915 - 1919, 1920 - 1923 -- Sosialistisen työväenpuolueen jäsen, 1924 -- hyväksytty VKP(b)n jäseneksi, erotettu puolueesta Kontupohjan piirikomitean byroon päätäksellä 23.10.35 toimettomuudesta.

SKPn lähettämänä saapui illegaalisesti elokuussa 1924 Karjalaan, oli vuoteen 1929 suomen kielen opettajana Petroskoin opettajaopistossa. 1929 - 1934 -- Leningradin alueen Vsevolozhskin piirin "Työ"- kommuunin farmin johtaja. 1934 - 1936 -- "Kirja"- kustantamon maatalouskirjallisuuden osaston toimittajana. 1936 -- Kontupohjan paperikombinaatin aputalouden johtaja. Elokuussa 1936 muutti Petroskoihin, työskenteli piirtäjänä suksitehtaalla.

Vangittu 25.01.38 vakoilijana ja syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 3.04.38 Karhumäen liepeillä.

Maine palautettu 1957, josta ilmoitettiin pojalle -- Jouko Pybnikoville (Komin ASNT, postiosoite "Habariha").

Pidättämishetkellä perheeseen kuului Pietarissa 1890 syntynyt puoliso Anna Kertula, erotettu puolueesta 1935 zinovjevilaisoppositioon kuulumisesta, ammuttu vakoilijana 26.02.38 Petroskoin liepeillä. (Juttu P-17713).

Suomessa (Sortavalassa) asui veli -- Pekka Pulkkinen, kauppias.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

SAVENIUS FILEMON
Synt. 8.03.1883 Suomessa Uudenmaan läänin Orimattilan kihlakunnan Mallusjoen kylässä, suomalainen, talonpoikaisperheestä, metsäalan yrittäjä, kansakoulu, naimisissa, asui Uleaborgin läänin Reisjärven kihlakunnan Kangaskylässä.

Ylitti luvatta Neuvostoliiton rajan 4.12.30 kolmen hengen ryhmässä Kummuvaaran tuntumassa (Kajaanin Suomussalmi). Kertoi kuulusteluissa, että oli ollut vuoteen 1906 metsurina, mentyään naimisiin oli ryhtynyt viljelemään maata. Perusti 1922 metsänhakkuuyrityksen. Osallistui työväenliikkeeseen, jota tuki rahallisesti, työläisten valitsema kunnan valtuutettu 1907 - 1919, kansanedustaja 1924 - 1929, SKPn jäsen vuodesta 1924. Ohrana ja lapualaiset varjostivat (halusivat muiluttaa Neuvostoliittoon), joten piileskeli, oli työttömänä ja päätti siirtyä Neuvostoliittoon maksettuaan velkanasa myymällä oman taloutensa.

9.01.31 pidetyssä Neuvostoliittoon illegaalisesti siirtyneiden SKPn jäsenten asioita käsittelevän komission istunnossa Savenius sai luvan asua vapaasti KASNTn alueella.

Suomeen jäivät puoliso -- Milja ja kuusi lasta. Veli -- Ilmari Kotijärvi -- asui Leningradissa, jonne oli siirtynyt Suomesta 1918.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

SALOMAA TYYNE SILVIA, s. Eloranta
Synt. 4.04.1891 Suomessa Tavastgutin läänin Hulipään kylässä, suomalainen, työläisperheestä, ompelija, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa.

1906 - 1918 SSDPn jäsen (Helsinki), oli kansanesdustajana.

Siirtyi vallankumouksen jälkeen Neuvostoliittoon, työskenteli Pietarissa. VKP(b)n jäsen 1918 - 1937. Oli 1922 puolueen Karjalan aluekomitean naisasiain osaston toimitsijana. 1923 -1929 -- lastenkodin johtajana Petroskoissa, 1930 -1936 -- Kansanperinnekeskuksen kulttuurijaoston johtaja. Huhtikuussa 1937 määrätty Pioneerien palatsin suomalaisosaston kirjastonhoitajaksi. Leniniläisen nuorisoliiton Karjalan aluekomitean puoluejärjestön päätöksellä 23.10.37 erotettu pyynnöstään puolueesta kansalliskiihkoisesta käyttäytymisestä ja miehensä -- vangitun kansanvihollisen -- suojelemisesta.

Vangittu 17.01.38 syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittu ammuttavaksi, teloitettu 26.02.38 Petroskoin liepeillä.

Maine palautettu 1957, josta ilmoitettiin pojalle.

Puoliso -- Suomessa 1891 syntynyt Eeremi Salomaa työskenteli Karelgranitin "Kivimännistö"-louhoksen johtajana, vangittu vastavallankumouksellisen kansalliskiihkoisen järjestön jäsenenä, ammuttu 28.12.37 Karhumäen liepeillä. Maine palautettu 1957 (juttu P-4367).

Tyynellä ja Eeremillä oli Aarno-poika -- sähköasentaja ja tytär -- Saimi, sairaanhoitajaopiston opiskelija.

Vuonna 1992 Tyynen ja Eeremin kohtalosta ilmoitettiin pyynnöstä Petroskoissa asuneelle heidän lapsenlapselle -- T.Borovinalle.

Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

Tekninen tuki
Luotu 1 joulukuuta 1998. Toimitettu 2 joulukuuta 1998.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018