Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Vuosi 1649

Aunus

Aunus on Karjalan tasavallan Aunuksen hallintopiirin hallintokeskus ja Karjalan tasavallan ensimmäisiä muinaiskaupunkeja. Se perustettiin XVII vuosisadan puolivälissä siihen paikkaan, jossa Mäkrätjoki laskee Olonkajokeen. Ruhtinas Feodor Volkonski ja lukkari Stepan Jelagin kirjoittivat tsaari Aleksei Mihailovitshille, että kaupungin (linnan) rakentaminen vietiin pääpiirteissään päätökseen 29. syyskuuta 1649.

Tsaarin käskynhaltijain mielestä piti Aunuksen linnakaupungin toimia valtakunnan etuvartiona Venäjän luoteisrajoilla, joiden yli tukeutui tuon tuostakin ruotsalaisia. Aunus oli niinä vuosina Karjalan sotilaallisen, kauppa- ja hallintokeskuksena. Näillä main asui etupäässä äänisentakaisten kylien (pogostien) talonpoikia, jotka harrastivat kaupankäyntiä ja nostivat soiden pohjasta rautamalmia, jota jalostettiin alkeellisin menetelmin.

Aunus liitettiin 1708 Inkerin kuvernementtiin, myöhemmin - Novgorodin lääniin ja vuonna 1784 siitä tuli Aunuksen käskynhaltijakunnan ujestin keskus; vuodesta 1801 - Aunuksen läänin ujestin keskus.

Aunus oli Lokakuun suureen sosialistiseen vallankumoukseen (1917) mennessä Karjalan pieni provinssikaupunki. Vuonna 1912 siinä oli 2058 asukasta.

Talonpoikain edustajain ensimmäinen ujestikokous pidettiin Aunuksessa 18 tammikuuta 1918. Siinä valittiin toimeenpanevakomitea. Kansalaissodan ja Suuren isänmaallisen sodan (1941 - 1944) vuosina täällä käytiin verisiä taisteluja. Tuuloksan - Viteleen tuntumaan nousi vuosina 1919 ja 1944 maihin neuvostoliittolaisia merijalkaväen sotilaita. Aunuksen hallintopiirissä toimi Suuren isänmaallisen sodan vuosina maanalaisuudessa paikallisen vastarintaliikkeen miehiä ja naisia. Karjalan rintaman soturit vapauttivat Aunuksen miehittäjistä 25 kesäkuuta 1944.

Aunuksen laakso oli useita vuosia Karjalan vilja-aittana. Aunuksen hallintopiirissä toimivat maatalousyritykset toimittavat tasavallan kaupunkeihin maitoa, lihatuotteita, perunaa, vihanneksia.

Paikallisen kotiseutumuseon (toimii entisen tuomiokirkon rakennuksessa) kokoelmat kertovat kaupungin historiasta ja nykypäivästä. Aunus on nykyisin tavallinen hallintopiirin keskus, jossa kerrostalojen seassa on pieniäkin omakotitaloja. Niissä asuu erinomaisia vieraanvaraisia ihmisiä - sotureiden ja maanviljelijäin jälkeläisiä, niiden jälkipolvea, jotka ovat aikoinaan tulleet Mäkrätjoen ja Olonkajoen rantamille ja perustaneet tänne pogostan.

Tekninen tuki
Luotu 26 marraskuuta 2004. Toimitettu 26 marraskuuta 2004.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015