Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

BBK Vienanmeren - Itämeren kanava

Lentokoneesta otettu valokuva: kanava Belomorskin kaupungin lähettyvillä

Lentokoneesta otettu valokuva: kanava Belomorskin kaupungin lähettyvillä

Vienanmeren – Itämeren kanava

Vienanmeren – Itämeren kanava

Kanava yhdistää Vienanmeren (Belomorskin kaupungin alueella) Ääniseen (kaupunkityyppisen Poventsan asutuksen luona). Vesireitti Venäjän keskiosista pohjoisalueille tunnettiin jo 16-17 vuosisadoilla. Tuhannet venäläiset talonpojat rakensivat täällä vuonna 1702 kuuluisan Keisarin (kruunun) tien. kanavan rakennussuunnitelmia kehiteltiin 19 vuosisadalla, mutta yksikään hiistä ei ollut toteutunut ylimittaisten töiden ja tarvittavien valtavien rahasijoitusten puuttumisen takia.

Neuvostoliiton Työ- ja puolustusneuvosto teki helmikuussa 1931 päätöksen rakennuttaa kanava. Vienanmeren - Itämeren rangaistusvankileiri perustettiin hanketta varten. Yli 100 000 rangaistusvankia osallistui raskaaseen työhön, joka kesti 21 kuukautta. Kesällä 1933 kanava avattiin liikenteelle. Itämeren ja Vienanmeren välinen reitti lyheni näin nelikertaisesti. Kuljetuksia tehostettiin maan pohjoisosista etelään ja keskiosiin sekä päinvastoin. Samalla nopeutettiin näiden karujen ja laajojen seutujen hyödyntämistä kansantalouden tarpeisiin.

Kanavaa pidetään edelleenkin ainutlaatuisena: sen pituus on 227 kilometriä ja keksimääräinen syvyys on 5 metriä (keinotekoiset vesirakennusreitit käsittävät 37 kilometriä). kanavalla on yli sata mutkikasta rakennelmaa: 15 vesipatoa, 19 sulkua, 12 veden juoksujärjestelmää jne. Kanavalla on kaksi rinnettä - eteläinen (Itämeren) ja pohjoinen (Vienanmeren). Eteläinen sijaitsee Poventshanka -joen laaksossa ja sen pituus on 10 kilometriä. Alukset nousevat sulutuksen (7 sulkua) seurauksena 70 metriä Äänisen veden pinnasta. Kanavalla on (22 kilometrin pituudella) muutama järvi -Uzkoje (Kapea), Uikujärvi ynnä muita sekä vesistöjä jakava kanava Pohjoispuolen pituus on 190 kilometriä pitkä, Laivat kulkevat järviä ja "oikaistuja" jokien uomia pitkin (etupäässä Ala-Uikujokea pitkin) sekä niitä (järviä ja jokia) yhdistävien kanavien kautta. 12 sulun kautta laskeudutaan 102 metriä Vienanmerelle.

Kanavan rakennelmat kärsivät suuria vaurioita Suuren isänmaallisen sodan vuosina (8 sulkua, 19 patoa olivat epäkunnossa sodanpäätyttyä) Kanavan alue vapautettiin miehittäjistä vuonna 1944. Perusteellisten korjaustöiden jälkeen avattiin liikenne koko kanavan pituudella vuonna 1946.

Kanava on tärkeä maan Euroopan puolen osan jokiliikennejärjestelmää. Kanavaa suunniteltaessa pidettiin mielessä tehokkaiden vesivoimaloiden rakennuttamista patojen yhteyteen. 21. vuosidadan alussa oli Vienanmeren - Itämeren kanavan kaikki vedet kaskadin muodostavissa kenotekoisissa järvissä ja niin sanotuissa hydrosolmuissa.

V. Karpetshko, V. Makurov
Karelia -tietosanakirja julkaistu Petropress -kustantamon toimesta ©
Petroskoi, Vapun valtakatu, t. 48

Tekninen tuki
Luotu 22 toukokuuta, 2009. Toimitettu 23 syyskuuta, 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015