Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Äänisniemi

Kizhin saarella sijaitsevan Kristuksen kirkastuksen kirkon kupoleja

Kizhin saarella sijaitsevan Kristuksen kirkastuksen kirkon kupoleja

Äänisniemen alue pinta-alaltaan noin 12 tuhatta neliökilometriä kuuluu nykyisin Karhumäen hallintopiiriin. Äänisniemi sijaitsee Äänisen koiliisosassa ja rajoittuu pohjoisessa Poventsan lahteen ja etelässä Pien- ja Keski-Ääniseen sekä lännestä - Suur-Äänislahteen ja Lizhman lahteen. Äänisniemn aluereen kuuluvat mm. Klimenetski-, Suus-lelikovski-, Poro- ja Kizhin saariston lukuisat saaret.

Äänisniemi kiinnostaa Venäjän Pohjolan luonto- ja kulttuurialueena: täällä on paljon kansanrakennustaiteen muistomerkkejä. Alue on muutenkin maantieteelliseltä sijainniltaan geomorfologialtaan mielenkiinoista seutua. Äänisniemi eroaa ilmastoltaan ja luontomaisemiltaan naapurialueista. Niemen maaperän syntyyn vaikutti ne maalajit, jotka sisältävät karbonaattisuoloja ja shungiitteja, jotka suodattavat tehokkaasti järvivettä ja osat "äänisniemläisen mustanmullan" osana. Näissä (pelto)maissa on paljon kaliumoksidia ja lukusia hivenainelajeja.

Äänisniemen tuottoisat maat ovat houkutelleet tänne maanviljelijöitä alkaen toisen vuosituhannen alkuvaiheesta. Äänisniemen asukasluku oli kasvanut alinomaa mainituista luvuista lähtien aina 20. vuosisadan ensimmäiseen kolmannekseen mennessä. Täällä oli maanviljely tehokkainta Karjalan tasavallassa. Äänisen vesien vaikutuksesta on ilmasto täällä lauhempaa, joten seudun kasvustokin on edelleenkin monipuolista. Paikallisia kasveja onkin merkitty harvinaisina erilaisiin Punaisiin kirjoihin. Niemellä ja lähisaarilla kasvaa mm. sellaisia reliktipuita kuten metsänlehmuksia, jalavaa, puumaista katajaa.

Seudun historiassa oli useita asuttamisaaltoja. Erilaisia etnisiä ryhmiä asutti Äänisniemeä. Vanhin muistomerkki on myöhäiseltä mesoliittikaudelta -hautapaikka Eteläisellä Porosaarella. Saamelaisten heimoja ja perhekuntia asui täällä. Niiden tilalle tuli 10. - 13. vuosisadoilla suomalais-ugrilaisia ja slaaviheimoja.

Ortodoksiuskonnon ensimmäisiä linnakkeita Äänisniemellä olivat Paleostrovskin (15. vuosisadan alku) ja Klimenetskin (16. vuosisata) luostarit. Solovetskin luostarin (15. vuosita) yksi perustajista Zosima oli syntynyt Tolvujassa. Shunkulainen Daniil Vikulin perusti Uikujoen vanhauskoisyhteisön. Tämä vaikutti suuresti sekä Äänisniemen että Venäjän koko luoteisosan silloisen talouselämän kehittymiseen. seudun kautta kulkivat tärkeät kauppareitit ja Shungun kuuluisat markkinat keräsivät vielä 20. vuosisadan alussakin venäläisiä ja ulkomaisia kauppiaita.

Teollisuuttakin kehitettiin näillä main. Paikalliset sepät tuottivat 15. - 16. vuosisadalla erikoista "uklad" -terästä, josta tehtiin "kizhiläisiä" veitsiä ja kirveitä, joilla myytiin melkoisella menetyksellä torikaupassa ja markkinoilla. Laadukkaita ja ketteriä "kizhanka" -tyypin veneitäkin myytiin paljon. Foimoguba -asutuksen ja Lammasojan kylän tuntumaan perustettiin 17. vuosisadan lopulla ulkomaisten yrittäjäin toimesta Aunuksen vuoriteollisuustehtaiden ryhmään kuuluneet kuparisulatto ja takkirautatehtaita, jotka hyödynsivät paikallista raaka-ainetta. Tehtaat tuottivat tykkejä, pohjalastia, varusteita Venäjän armeijan ja merilaivaston tilauksesta.

Äänisniemen länsiosassa eläneiden karjalaisten venäläistyttyä 19. vuosisadan alkuun mennessä muodostui lopullisesti venäläisten asuma-alue, jolla vaalittiin Novgorodin tasavalan väelle ominaisia kieltä, perinteitä ja elämäntapoja. Kansanrunouden tallentajat P. Rybnikov ja A. Gilferding kirjoittivat muistiin 19. vuosisadalla kertojat Irina Fedosovalta, Trofim ja Ivan Rjabinineilta venäläisten satujen ja bylinojen (kansantarujen) täydellisimpiä variantteja. Äänisniemeen syntyi vuosien saatossa omaperäinen aineellinen kulttuuri: perinteellisiä rakennuksia, maatalous-, metsästys- ja kalastusvälineistöä, kotitalouskalustoa.

Äänisniemen lukuisat kansaomaisen rakennustaiteen muistomerkit herättävät suurta huomiota. Kuuluisin muistomerkki - Kizhin pogostan kirkkoryhmittymä - on Unesco:n maailman kulttuuriperinnelistalla. Äänisniemen rakennustaiteellisten muistomerkkien kuvaamiseen osallistuivat tunnetut 18. - 19. vuosisadoilla ja 20. vuosisadan alussa vaikuttaneet tutkijat: N. Ozeretskovski, V. Dalj, V. Suslov, M. Krukovski, I. Bilibin, K. Romanov, suomalainen tutkija Lars Petterson. Äänisniemellä toimii Kizhin -ulkomuseon lisäksi valtiollinen "Kizhski" -niminen zoologinen rauhoitusalue. Seudulla on tutkittu arvokkaita vanadiiniesiintymiä, on muitakin hyödyllisiä kaivannaisia. Shungiittia tuotetaan teollisesti.

N. Kutjkov
Karelia -tietosanakirja julkaistu Petropress -kustantamon toimesta ©
Petroskoi, Vapun valtakatu, t. 48

Tekninen tuki
Luotu 22 toukokuuta, 2009. Toimitettu 14 syyskuuta, 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015