Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kivatshun rauhoitusalue

Kivatshun rauhoitusalue

Kivatshun rauhoitusalue

Alueella, jonka keskuksena on Kivatshun asutus, suojellaan eurooppalaistaigametsän keskivyöhykkeen mallikelpoista yksikköä. Sijaitsee Kontupohjan hallintoalueella 18 kilometrin päässä Kontupohjan kaupungista luoteeseen. Perustettu vuonna 1931. Pinta-ala - 10870 hehtaaria, puskurivyöhyke käsittää 5888 hehtaaria. Sai nimensä Suunujoessa olevan Kivatshun kosken mukaan.

Suojeluvyöhykkeellä sijaitsee Sundozeron kanjoni - paleontologinen muistomerkki. Metsät peittää noin 80% rauhoitusalueen pinta-alasta. Arvokkaimpia ovat kypsät, etupäässä havupuumetsät. Niiden keskivertoikä on 120 vuotta. Muutamat männyt ovat iältään 300-350 vuotta vanhoja. Täällä kasvaa yleisten havu- ja lehtipuulajien ohella harvinaisempiakin: lehmuksia, jalavia, mustaleppää. Rikaskasvustoiset suot käsittävät 5% rauhoitusalueesta.

Kasvikannassa on yli 780 putkilokasvilajia, 325 jäkälälajia ja 193 sammallajia. Niiden joukossa on sangen harvinaisia ja näin ollen suojeltavia. Alueella kasvaa mustikkaa, puolukkaa, vanamoa, liekoa, metsäkorretta. Venäjän Punaiseen kirjaan merkityistä kasveista mainittakoon lehtotikankontti, epipogoim aphyllum, isoetes lacustris.

Kivatshun rauhoitusalueella tavataan selkärankaisia 271 lajia, mm. nisäkkäitä, 216 lintulajia, 3 matelijalajia ja 5 amfibilajia. Vesistöissä tavataan 25 kalalajia. Hämähäkkilajeja on löydetty 276 ja hyttyslajeja - 3531. Niistä Karjalan Punaisen kirjan on merkitty 107 lajia. Yli 60% eläinlajeista viihtyvät metsissä - metsämyyrä, orava, metsäjänis, karhu, hirvi, metsäpyy, metso, telkkä, peipponen, pajulintu, aitosammakko. Täällä tapaa myös eteläisen metsä. ja arovyöhykkeen sekä tundran ja pohjoisen taigametsän eläimiä. Pohjoisista lajeista tyypillisimpiä ovat tikka (picoides tridactylus), riekko, joinakin vuosina metsäsopuli. Eteläisistä - villisika, järvilokki, mustarastas, sirittäjä. Harvempien eläinten kantaan kuuluvat ahma, metsäkauris, viiriäinen, kehrääjälintuja, kuhankeittäjä, satakieli ja Venäjän Punaiseen kirjaan merkityt sääksi, merikotka, muuttohaukka, maakotka.

T. Hohlova
Karelia -tietosanakirja julkaistu Petropress -kustantamon toimesta ©
Petroskoi, Vapun valtakatu, t. 48

Tekninen tuki
Luotu 22 toukokuuta, 2009. Toimitettu 14 syyskuuta, 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015