Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tiedekeskuksen arkeologinen museon kokoelmissa uutuuksia

Löytöjä Sohjanankosken tuntumassa

Löytöjä Sohjanankosken tuntumassa

Se oli epäilemättä kohtalon oikku. Ja lahja. Sattuma. Sohjananjoessa oli keväällä 2001 vesi poikkeuksellisen alhaalla, tulvaa ei tullutkaan. Pääjärven ja Topojärven (Kuman tekoallas) välillä virtaava joki paljasti osittain pohjansa, joka on tavallisesti virran peittämä. Paikallisen lapset poimivat joen pohjasta outoja metalliesineitä. Kylän asukas Natalja Pättojeva oli kerännyt lapsilta talteen sattumalta löytyneet esineet ja säilytti niitä. Sohjanankosken asutuksen kulttuuritalon johtaja Natalja Borodkina toi tänä vuonna kuvia niistä Petroskoihin. Esineet osoittautuivat niin arvokkaiksi, että Karjalan tasavallan arvovaltaisin arkeologi Svetlana Kotshkurkina piti velvollisuutenaan matkustaa välittömästi löytöpaikalle, mutta hänen saavuttuaan Sohjanankoskelle vesi oli korkealla. Tästä syystä muinaisen asutuksen paikkaa ei saatu silloin tutkituksi perusteellisemmin.

Sohjanankosken tuntumassa löydettiin sattumalta 10 pronssiesinettä ja niiden osia. Lattea helisevä linnunmuotoinen riipus, kaksi pienempää koristeriipusta, jotka ovat ehkä tuhoutuneiden suurempien koristeiden osia 12-13 vuosisadalta. Esineet tehtiin kaikesta päätellen valtavan alueen koillisosassa. Muinainen korupaja sijaitsi ehkä Volgan varrella Kostroman tuntumassa tai Kama-joen lähettyvillä. Sieltä korut "ajautuivat" luoteisalueille.

Hevosenkenkää muistuttava fibula on sekin 12-13 vuosisadalta. Tällaisia muinaiskoruja on löydetty Ruotsin pohjoisosassa niin kutsutuissa entisissä lappalaisasumusten sijaintipaikoissa.

Hyvin on säilynyt kartiomainen riipuskoru ja kolme siihen liitettyä helyä. Tällaiset korut ovat suomalais-ugrilaista jäämistöä. Niitä löytyy kaivauksissa, joita tehdään 12-13 vuosisadoilla sijaitsevissa ugrilaisissa asutuksissa. Tämän tyypin koristeita on löytynyt Laatokan rantamilta, mutta eniten - Volgan varrelta Kostroman tuntumassa. Moisia koruja käyttivät naiset: niillä koristeltiin vöitä. Korut kiinnitettiin vyöhön nauhoilla.

Koruketjun osia on löytynyt aikaisemmin Laatokan rantamilta, naisen haudasta 11-12 vuosisadalta, myös Ruotsin pohjoisosassa ja karjalaisissa muinaislinnojen (Paaso ja Tiversk ynnä eräissä muissa) jäännöksissä.

Sangen mielenkiintoisena on pronssisen reikäkoristeen osa jota kiinnitettiin juhlavaatteeseen, rahapussiin tai muuhun koristeltavaan esineeseen.

Hyvin harvinainen on ruoskan linnunpään muotoinen kahva. Arkeologit eivät ole missään valtiossa koskaan löytäneet moista.

12-13 vuosisadan esineitä Karjalan tasavallan pohjoisosassa ei oltu aikaisemmin löydetty. Tutkijat olettivatkin, että näillä main oli muinaisuudessa asutuksia hyvin harvassa tai niitä ei oli ollut ollenkaan silloin. Näitä alueita ei tutkittukaan arkeologisessa mielessä. Nyt on aika tehdä korjauksia tämän koulukunnan tiedemiesten päätöksiin. Alueemme muinainen historia onkin rikkaampi, kuin oletettiin aikoinaan. Historia ei halua paljastaa salaisuuksiaan, mutta kahden Nataljan - Pättojevan ja Borodkinan kaltaisten ihmisten ansiosta kotiseutututkimus saa uuta potkua. Lämmin kiitos heille tieteelle poikkeuksellisten arvokkaiden esineiden säilyttämisestä!

Tekninen tuki
Luotu 6. syyskuuta 2006. Toimitettu 7. syyskuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015