|
Säveltäjä, yksi Karjalan tasavallan ammatillisen musiikkitaiteen perustanlaskijoista
Syntyi Suomessa, muutti vuonna 1903 Yhdysvaltoihin, työskenteli kaivoksessa ja harrasti samalla musiikkia: soitti itse ja toimi kaivosmiesten puhallinorkesterin johtajana, suoritti loppututkinnon Kalifornian yliopiston musiikkitiedekunnassa.
Saapui vuonna 1922 Neuvostoliittoon työläisten ja sivistyneistön ryhmässä. Yksi siihen kuuluvista perusti kuoron ja orkesterin jo laivamatkan aikana. Petroskoissa avattiin samana vuonna ensimmäinen Karjalassa keskisivistävä oppilaitos, jossa opetus tapahtui suomen kielellä - pedagoginen teknikumi, jossa Karl Rautio opetti musiikkia. Hän perusti Karjalan ensimmäisen sekakuoron, kaksi orkesteria (toiseen kuului pelkästään teknikumin opettajia). Karl Rautio tutki niinä vuosina Karjalan kansallista musiikkia, loi kansallisvivahteisia sävelmiä, sävelsi lauluja karjalaisten runoilijain teksteihin.
Karjalan radiossa kuultiin ensimmäistä kertaa vuonna 1931 Karl Raution perustaman ja ohjaaman sinfoniaorkesterin esitykset. Hänen aktiivisella myötävaikutuksellaan avattiin Petroskoissa ensimmäinen musiikkiopisto, uudelleen järjestettiin kansallisten soittimien "Kantele" - yhtye. Hän oli Karjalan säveltäjäin liiton yksi perustajista ja oli 7 vuotta sen johtajana, toimi Suuren isänmaallisen sodan jälkeen Suomalaisen draamateatterin musiikkipuolen johtajana.
Karl Rautio loi monivuotisen lumistyönsä kuluessa yli 40 sävellystä sinfonia- ja puhallinsoitinorkestereita, "Kantele" - yhtyettä varten, muutaman sävelmän jousiorkesterille, sävelsi musiikin Suomen draamateatterin 9 näytelmälle, lukuisia lauluja ja kansansävelten sovituksia.
Säveltäjän arkisto-osastossa säilytetään 101 mappia, joissa on etupäässä päivittämättömiä säveltäjän nuottivihkoja.
Karjalan tasavallan Kansallinen arkisto
| 
