|
Karjalan tasavallan valtiolippu
Valtiolippu ja -vaakuna hyväksyttiin virallisiksi symboleiksi vuonna 1993, mutta niiden perustana ovat sekä Neuvostoliiton kauden että varhaisempien aikojen historialliset
perinteet ja heraldiset symbolit.
Karjalan tasavallan nykyaikainen valtiolippu on sovitteluratkaisun tulos. NL:n hajoamisen kaudella ja Venäjän demokraattisen järjestyksen alkukaudella tasavallassa väiteltiin paljon
Karjalan ASNT:n lipun säilymisestä (punainen lippukangas ja vaaleasininen reuna tangon vieressä koko leveyssuuntaan) ja Uhtan tasavallan lippuun palauttamisesta (vihreällä taustalla
on punainen skandinaavinen risti ja musta reuna sen ympärillä).
Tasavallan Korkeimmassa neuvostossa monien äänestyksien tuloksena oli valittu Aleksandr Ivanovich Kinnerin suunnittelema variantti, jonka perustana oli vuoden 1953
Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu. Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan perustuslain 118 pykälässä oli kirjoitettu: Karjalais-suomalaisen
sosialistisen neuvostotasavallan valtiolippu on punainen kangas, joka koostuu kolmesta vaakasuorasta värillisestä reunasta: yläreuna on punainen, keskireuna, joka on lipun kuudesosa,
on sininen ja alareuna, joka on lipun viidesosa, on vihreä.
Vuoden 1993 16. helmikuuta KT:n Korkeimman neuvoston istunnossa hyväksyttiin A. Kinnerin lippu. Tasavallan perustuslain 158. pykälä hyväksyttiin seuraavassa toimituksessa:
Karjalan tasavallan valtiolippu on suorakulmainen kangas, jossa on tasaiset vaakasuorat reunat: yläreuna on punainen, keskireuna on sininen ja alareuna on vihreä. Lipun leveys vastaa
pituutta seuraavasti - 2:3. (KT:n nykyaikaisessa perustuslaissa se vastaa 12. pykälää).
Näitä lipun värejä karjalaiset kunnioittivat kaukaisista ajoista. Vihreä ja sininen värit merkitsevät karjalaisten asuinpaikkoja, jotka ovat metsien, järvien ja koskisien jokien seutuja.
Vihreä on tasavallan tärkeimmän rikkauden - luonnon ja kasviston väri, joka symbolisoi toivetta ja onnenuskoa ja sininen on järvien ja jokien väri, joka symbolisoi suuruutta ja kauneutta.
Punainen ei ole ainoastaan kansan voiman ja rohkeuden, vaan karjalaisen kirjonnan perinteellinen väri. Nämä värit eivät ole ainoastaan saman etnisen tai sosiaalisen ryhmän värejä, vaan
ne yhdistävät kaikkia asukkaita. Tasavallan monien asukkaiden mielessä KT:n lipun värit merkitsevät vuosien 1941-1945 Suuren Isänmaallisen sodan voittoa, sodan edellisien vuosien
hajoamisen talouden nopeata rakentamista ja KT:n eläintason kasvua.
Värit ja reunojen suunnat Karjalan lipussa ovat sopusoinnussa Venäjän federaation valtiolipun kanssa.
KT:n päämiehen hallinnon protokollan hallinto ja protokollan toimenpiteiden pitäminen
| 
