Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Pietari Suuri ja Karjala

Lyhyt historiallinen kuvaus

Pietari Suuren (Pjotr Aleksejevits Romanov, 1672-1725) kauden tapahtumat koskettelivat suoranaisesti Karjalaa ja vaikuttivat suuresti sen myöhempään kehitykseen. Syynä Pierari Suuren kiinnostukseen Karjalasta oli ennen kaikkea Pohjan sota (Venäjän ja Ruotsin välinen sota 1700-1725), jonka seurauksena Venäjä valloitti Itämeren rantamia.

Sodan alkuvaiheessa Karjala oli sotanäyttämönä. Niinpä 1702 venäläiset valloittivat Laatokan rannikolla lähellä Neva-joen lähdettä sijainneen Noteborg-linnoituksen.

Tämän sotaoperaation aikana Pietari Suuren kaartin, kanslian ja seurueen läsnäollessa karjalaisten talonpoikien voimin vesi- ja maateitse siirrettiin kaksi sota-alusta Vienanmereltä Ääniselle ja täältä Syvärin kautta Laatokalle. Se oli Pietari Suuren ensimmäinen käynti Karjalassa. Tsaari näki itse alueen mahdollisuudet, joita käytetiinkin hänen suunnitelmiensa toteuttamisessa.

Vuonna 1702 Pietari Suuren toimeksiannosta Latokkaan laskevan Sjas-joen suulle Aunuksen ujestin etelärajan tuntumaan perustettiin telakka.Saman vuoden syksyllä tsaari päätti, että päätelakka tulee sijaitsemaan ei Sjas-joella, vaan toisen, myös Laatokkaan laskevan, - Syvärin rannoilla. Vuonna 1703 perustettiin Aunuksen Lotinapellon telakka. Juuri nämä telakat turvasivat Itämeren laivaston rakentamisen ensimmäisen ohjelman toteuttamisen. Alkaen heinäkuusta 1703 Pietari I työskenteli puolitoista kuukautta Syvärin telakalla osallistuen muutaman sotalaivan perustan rakentamiseen ja oli läsnä Itämeren laivaston ensimmäisen "Shtandart"-nimisen fregatin vesillelaskemisseremoniassa. Hän purjehti itse tällä fregatilla lokakuussa Pietariin.

Telakat tarvitsivat rautaa ja sotalaivat tykkejä. Karjalan alueelle perustettiin Pietarin Aunuksen tehtaat, joista tärkeimmäksi tuli Pietarin tykkitehdas (sen perusta laskettiin elokuussa 1703 Lohijoen suulle). Niiden joukkoon kuuluivat myös Poventsan ja Aleksejevon tykkitehtaat ja Kentjärven kuparinvalu- ja rautatehdas.

Telakoiden ja tehtaiden rakentamisesta Karjalaan vastasi tsaarin käskystä Inkerin maaherra Aleksandr Danilovits Menshikov.

Vuonna 1714 Kentjärven tuntumassa Rautasuolla löydettiin kivennäisvesilähteet. Vuonna 1718 Pietari I antoi käskyn rakentaa lähelle vesilähteitä parantolan. Parantolan rakennuksia olivat kolme puupalatsia (hajotettiin lahostumisen takia 1780-luvulla), talot palveluhenkilökunnalle ja potilaille, apostoli Pierarin nimeä kantava kirkko, joka pystytettiin tsaarin suunnitelmien mukaan vuosina 1720-1721 (säilynyt!)

Pietari I ja puolisonsa Katariina kävivät parantolassa neljästi - vuosina 1719, 1720, 1722 ja 1724. Matkustaessaan "Martsialnyje vody"-parantolaan tsaari majaili Pietarintehtaan tuntumassa sijainneessa slobodassa (asutuksessa), johon häntä varten oli vuonna 1719 rakennettu kaksikerroksinen palatsi. Sen tuntumaan oli pystytetty palatsi ruhtinas A.Menshikoville. Oletettavasti Pietari I toimeksiannosta slobodaan rakennettiin 1707-1711 "uusimallinen" Pietari-Paavalin kirkko korkeine neuloineen (paloi 1924). Käydessään Pietarinslobodassa tsaari vieraili tehtaassa tutustuen tilanteeseen ja jopa takoi itse rautaa pajassa.

1710-luvulla Itämeren laivaston suurimmat telakat perustetaan Pietariin Amiraliteettiin. 1720-luvulla Uralista tulee rautateollisuuden keskus. Sinne kuljetettiin suurin osa Pietarintehtaan kalustoa ja siirrettiin asiantuntijat. Tilausten ehtyessä Laatokan telakat suljettiin 1725 ja Pietarintehdas lopetti toimintansa 1734.

Pietari I toiminnan merkitys Karjalalle korostui Katariina II hallituksen päätöksessä myöntää 1777 Pietarinslobodalle kaupungin oikeudet ja antaa sille nimi Petrozavodsk (Petroskoi). Petroskoi sai 1784 läänin kaupungin oikeudet ja siitä tuli Aunuksen alueen, myöhemmin -- läänin, keskus.

30 toikokuuta 1872 Pietari I syntymän 200-vuotispäivänä kaupungin Pyöreälle aukiolle laskettiin uudistaja-tsaarin patsaan jalustan peruskivi. 29 kesäkuutä 1873 patsas -- I.Shrederin mallin mukaan pronssiin valettu Pietari Suuren figuuri -- paljastettiin. (Sijaitsee kaupungin rantakadulla matkustajasataman tuntumassa). Pyöreä aukio sai myöhemmin nimen Pietarin aukio (nykyisin - Leninin aukio).

Pietri Suuren nimeen liittyvät:

  • Venäjän ensimmäisen "Martsialnyje vody"- parantolan museo apostoli Pietarin nemeä kantavine kirkkoineen, jossa on 18 vuosisadalta säilynyt ikonostaasi -- Karjalan valtion kotiseutumuseon haaraosasto, nähtävyys. Museossa säilytetään kahta tuolia, pöytää, kynttilänjalkoja, jotka ovat ilmeisesti Pietari suuren käsialaa (hän teki ne kuntoutuessaan parantolassa).
  • Pietarinslobodan (kaupungin puiston) alueella jo kahtena kesänä Andrei Spiridonovin johdolla Petroskoin yliopiston opiskelijoita osallistuu arkeologisiin tutkimuksiin. Löydöt luovutetaan Karjalan kotiseutumuseoon.
  • Karjalan kuvaamotaiteen museon varastoissa on pienehkö kokoelma gravyyreja Pietarin ajoilta, aiheeseen liittyviä maalauksia ja piirrustuksia, mm. Pietari Suuren muotokuvia.
Tekninen tuki
Luotu 20 heinäkuuta 1998. Toimitettu 21 heinäkuuta 1998.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015