Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan taloudellinen kehitys 2003

2000   2001   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010 2011 2012 2013

  Yleistä tietoa

  Tuotanto

  Tavarain ja palvelujen
    markkinat


  Ulkosuhteet

  Regioonien väliset
     suhteet


  Ekologia

  Sosiaaliala

Sosiaalis-taloudellinen tilanne pääpiirteissään
Karjalan tasavallassa

Tasavallan hallituksen pääponnistukset sosiaalis-taloudellisella alalla keskitettiin talouden reaalisektorin ja sosiaalialan kehittämiseen ja niiden luotettavan, pysyvän toiminnan turvaamiseen. Vuoden 2003 alussa ilmenneiden negatiivisten tendenssien kehitys onnistuttiin eliminoimaan erilaisin toimin, näin pöngitettiin sosiaalis-taloudellisten pääosoittimien myönteistä dynamiikkaa.

Regioonin kansantuote kasvoi vuonna 2003 2% vuoden 2002 tasosta.

Teollisuuden tuotannon arvo käsitti 38 miljardia ruplaa, se on 15% enemmän kuin vuonna 2002 (käytössä olevissa hinnoissa laskettuna). Teollisuustuotannon fyysisen volyymin indeksi käsitti 100,8% vuoden 2002 tasosta ja suurten sekä keskisuurten yritysten osalta - 103,3%.

Tuotannon fyysistä lisäystä on tapahtunut useimmilla teollisuusaloilla: puunjalostuksessa (111,4%), rakennusaineteollisuudessa (107,7%), mustan metallurgian alalla (105,2%), koneenrakennuksessa ja metallinkäsittelyssä (106,7%), metsäteollisuudessa (102,5%), sellu- ja paperiteollisuudessa (107,3%), kevyessä teollisuudessa (102%), kirjapainoalalla (104,3%).

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen vuoden 2003 prognoosin muutamat osoittimet jäivät kuitenkin saavuttamatta. Niinpä sähkön tuotannossa tulos käsitti vuonna 2003 96% edellisen vuoden tasosta, elintarveteollisuudessa - 66,5%, mm. kalateollisuudessa 55,5%, myllyjen tuotannon osalta 58,9%.

Tasavallan maa- ja karjatalousyritykset lisäsivät vuonna 2003 lihan, maidon ja kananmunien realisoinnin edellisen vuoden tulokseen verrattuna vastaavasti 9,2 ja 8%. Karjataloudessa päästiin lisäykseen kohottamalla karjan ja siipikarjan tuottoisuutta.

Teiden infrastruktuuria kehitettiin edelleen. Alueellisen tierahaston varoilla rakennettiin Karjalan tasavallan alueelle vuonna 2003 31,6 kilometriä teitä ja 6 siltaa, joiden yhteinen pituus käsittää 239 juoksumetriä. Federaalisella "Kola"-tiellä rekonstruoitiin osuuksia yhteiseltä pituudeltaan yli 68 km. Petroskoin ja Kontupohjan välistä kaasujohtoa rakennettiin. Töiden päätyttyä luonnon kaasulla tulee toimimaan "Kondopoga" Oyj:n lämpövoimala. Sumposad-Malenga-rataosuus (75 km.) sähköistettiin. Federaalisen budjetin varoilla jatkettiin Vienanmeren - Itämeren kanavan rekonstruointia.

Metsä-, sellu- ja paperiteollisuuden tuotteita realisoitiin hyvän suhdanteen ja euron suotuisan valuuttakurssin ansiosta melkoisesti: ulkomaankaupan voluumi käsitti vuonna 2003 870,3 miljoonaa dollaria, se on 18,1% enemmän kuin vuonna 2002. Sekä viennin, että tuonnin osalta on havaittavissa kasvua.

Vähittäiskaupan lisäys käsitti 3%. väestölle annettujen palvelujen kokonaismäärä sekin kasvoi 8,4%.

Investoinnit peruspääomaan käsittivät 9,6 miljardia ruplaa, se on 92,9% vuoden 2002 tasosta verrattavissa olevissa hinnoissa. Ulkomaisten sijoitusten määrä kasvoi saavuttaen vuonna 2003 34,7 miljoonaa dollaria, mikä on 1,7 kertaa enemmän kuin vuonna 2002.

Inflaatioprosessit olivat hidastumassa vuonna 2003: inflaatio käsitti 12,9% (vuonna 2002 - 15,3%).

Voittoja tuovien yritysten tulojen pienentyminen (11% vuoden 2002 tasoon verrattuna) ja tällaisten yritysten määrän supistuminen (54,7%:sta 50,8%:iin) tasavallan yritysten koko määrässä johtuu VF:n verolainsäädännössä tapahtuneista muutoksista sekä luonnollisten monopolien tarjoamien palvelujen hinnan korotuksista.

Tasavallan budjetin täyttäminen oli ongelmallista, sillä jotkin entiset veronmaksajat siirsivät uudistuneen lainsäädännön mukaisesti entistä suurempia summia federaation budjettiin. Joitakin veroja pienennettiin. Karjalan tasavallan budjettiin saatiin vuonna 2003 5 536 miljoonaa ruplaa, se on 97% tavoitteesta. Koko budjettiin saatiin 8,5 miljardia ruplaa tuloja (109% vuoden 2002 tasosta), kulut käsittivät 9,4 miljardia ruplaa. Tavoitteisiin ei päästy sen takia, että tasavallan suurimmat yritykset maksoivat vähemmän tuloveroja, hyödyllisten kaivannaisten louhimisesta maksettavia veroja saatiin vähemmän, samoin kuin metsien hyödyntämisestä.

Kaikki tämä ei voinut olla vaikuttamatta kielteisesti tilanteeseen sosiaalialalla. Karjalan tasavallan budjetista käytettiin palkkojen maksuun yli 60% (siis tasavallan omista tuloista, mikä on suurin osoitin Venäjän federaation subjektien joukossa). Federaalisesta budjetista tulleet kaikki tukiaiset suunnattiin palkkojen maksamiseen. Kuitenkin budjetista rahoitettavien alojen työntekijäin palkkojen maksamisessa on ollut viiveitä. Vielä tammikuussa 2004 oli palkkarästejä.

Väestön reaaliset rahalliset tulot kasvoivat tilastojen mukaan 3,3%. Keskivertokuukausipalkka tasavallan kansantaloudessa käsitti vuonna 2003 5 608,3 ruplaa, se on 21,3% enemmän kuin vuonna 2002.

Virallisesti tilastoidun työttömyyden taso oli 2,6-3% Karjalan tasavallan omatoimisesta väestöstä.

Tekninen tuki
Luotu 31 maaliskuuta 2004. Toimitettu 31 maaliskuuta 2004.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015