Ulkotaloudellinen toiminta

Tasavallan ulkotaloudellisen toiminnan erikoispiirteenä oli vuonna 2003 ulkomaankaupan tilasto-osoittimien kasvu. Tavarain ulkomaankauppakierre oli volyymiltaan 870 miljoonaa dollaria, se on 18,1% enemmän kuin vuonna 2002. Ulkomaankaupan bilanssin myönteinen saldo käsitti 486 miljoonaa dollaria, mikä on 10,6% enemmän kuin vuonna 2002. Vuonna 2003 saavutettiin korkein taso ulkomaankaupassa kymmeneen vuoteen. 78% ulkomaankaupasta käsittää vienti. Viime vuonna yli 50% teollisuustuotteiden arvosta saatiin nimenomaan viennistä.

Tavarain viennin arvo käsitti viime vuonna 678,2 miljoonaa dollaria, se on 15% (89,8 miljoonaa dollaria) enemmän kuin vuonna 2002. Yli 60% karjalaisvalmisteista viedään euromaihin, joten euron vahvistunut kurssi vaikutti vientihintoihin. Suhdanteet ulkomaanmarkkinoilla olivat melko hyviä karjalaisviennin eräiden artikkeleiden kannalta. Viennin arvo kasvoi vuonna 2003 etenkin kalatuotteiden (32,5% kasvu), puutavaran (22,7%), jalostetun sahatavaran (20,0%), voimapaperin (18,8%), alumiinin (12,4%) ja rautamalmipellettien (10,8%) osalta.

Karjalaisviennin rakenteessa on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Saha- ja kuitutukkien osuus on supistumassa: sahatavaraa viedään nykyisin ulkomaille entistä enemmän. Tulin tilastotiedot kertovat, että kuitupuun ja sahatukkien viennin fyysinen volyymi on supistunut 124,5 tuhatta kuutiometriä (3,4%) vuoden 2002 tasoon verrattuna, ja sahatavaran määrä on vastaavasti kasvanut 11,3 tuhatta kuutiometriä (3,9%).

Karjalan tasavallan hallitus kiinnitti suurta huomiota karjalaistuotteiden viennin lisäämiseen, toimintaan federaalisen keskuksen kanssa karjalaisviennin tullitariffien säännöstelemiseksi. Suhdannevaihteluja kansainvälisillä markkinoilla seurataan tarkoin. Puutavaran vientisopimuksia suurimmalta osaltaan tarkkaillaan vastaavissa virastoissa oikean hinnanmuodostumisen takaamiseksi. Puutavaraa ulkomaille vievät yritykset saavat ajoissa tietoja keskivertosopimushinnoista Karjalan tasavallan alueella. Karjalan tasavallan hallituksen aloitteesta on keskusvirastoissa ja korkeimman tason, mm. Venäjän presidentti V.V.Putinin vieraillessa Petroskoissa heinäkuussa 2003, tapaamisissa käsitelty syväjalostettujen sahatavarain vientitariffien alentamiseen liittyviä ongelmia.

Vuonna 2003 supistettiin sanomalehtipaperin ja sahatavarain viennin tullitariffeja, poistettu kokonaan voimapaperin, vanerin ja kraftpaperisäkkien vientitullitariffit. Tämä johti vuonna 2003 karjalaisyritysten säästöihin vientioperaatioissa 4,2 miljoonan dollarin (130 miljoonan ruplan) arvosta.

Tuonti käsitti vuonna 2003 192 miljoonaa dollaria, se on 29% (43,3 miljoonaa dollaria) enemmän kuin vuonna 2002. Karjalan tasavaltaan tuotiin entistä enemmän sellu- ja paperiteollisuuden sekä koneenrakennusteollisuuden tuotteita. Teollisuuskaluston tuonnin kasvu oli 57%, kuorma-autojen 29%, traktoreiden 66%, kojeiden ja kaluston 32%. Tämä kielii tasavallan tuotantolaitosten konekannan uusimisesta. Euroopan valuuttakurssin kasvu vaikutti tuonnin arvon kasvuun, sillä yli 70% tuonnista lankeaa juuri EU: maihin.

Ulkomaisia investointeja houkutellaan tasavallan talouteen, karjalaistavarain viennin tehokkuutta lisätään, Karjalan tasavallan kansainvälistä imagoa muokataan. Tämän yhteydessä Karjalan tasavallan ja sen yritysten potentiaalia tehdään tunnetuksi kansainvälisten näyttelyjen ja messujen myötävaikutuksella. Tasavallan hallitus rahoitti osittain Karjalan tasavallan osallistumisen yhtenäisen posterin muodossa kolmeen kansainväliseen näyttelyyn.

Ulkosuhteiden hoitaminen

Karjalan tasavalta ylläpiti vuonna 2003 suhteita Suomen, Ruotsin ja Norjan alueellis-hallinnollisten yksiköiden kanssa, solmittiin yhteistyösuhteet Kreikan Ilia-prefektuuriin. Itämeren ja Barentsin regioonien puitteissa harjoitetaan yhteistoimintaa, tehdään aloitteita EU:n rahoittamien hankkeiden käynnistämiseksi ja jo toteuttamisvaiheessa olevien hankkeiden seurantaa jatketaan tarkoin. Karjalan tasavalta oli vuonna 2003 parhaiden Euregioiden joukossa. Kansainvälistä yhteistyötä jatketaan mm. terveydenhuollon, sosiaaliturvan, ympäristösuojelun, koulutuksen ja kulttuurin aloilla.

Ulkopuolista rahoitusta saatiin vuonna 2003 yhteensä 84 projektin toteuttamiseksi, mm. 21 uuden hankeen täyttämiseksi (arvo 3 622,4 tuhatta dollaria).

Suurimmista kansainvälisistä hankkeista mainittakoon jätevesipuhdistamon rakentaminen Sortavalaan vuonna 2003 (koko hankkeen toteuttamiseen käytettiin ulkopuolista tukea 4,5 miljoonan euron arvosta).

Ulkosuhteiden alalla järjestettyjen tapahtumien joukossa mittavimmat olivat: Karjalan päivät Suomessa ja Suomi-päivät Karjalassa, rullaluistinmatka Pohjoisen korridoorin puitteissa (Oulu-Karjalan tasavalta- Arkangeli) ja "Kulttuurijuna" (kulki reittiä Arkangeli-Oulu-Joensuu-Petroskoi) Karjalan pääkaupungin perustamisen 300-vuotisjuhlavuoden puitteissa.

Karjalan tasavallan edustajat kävivät vuonna 2003 aktiivista neuvonpitoa VF:n vastaavien keskuselinten kanssa kansainvälisen kanssakäymisen, raja-alueyhteistyön, Venäjän ja Suomen välisen valtakunnan rajan tuntumassa olevien infrastruktuurin kehittämisen kysymyksistä. Tasavallan johtohenkilöitä osallistui VF:n ulkoministeriön alaisen Venäjän subjektien johtajain Neuvoston ja sen työryhmien istuntoihin. Karjalan tasavallan hallitus on laatinut ehdotuksensa Keskukselle aiheesta "VF:n subjektien rajanaapuriyhteistyön tila ja yhteistyön juridisen säännöstelyn tehtävät".

Rajanylitysasemia ja tilapäisiä rajanylityspaikkoja ylläpidettiin toimintakunnossa yritysten ja rajapiirien eduksi. Tilapäisiä rajanylityspaikkoja on nykyisin 8 (vuonna 2002 -7). KT:n hallituksen aloitteesta VF:n hallitus ja Eurokomission välinen muistio "Suoperä" - rajanylitysaseman rakentamisesta allekirjoitettiin edellä aikataulusta. Samalla päätettiin, että ylityspaikan suunnittelutyö maksetaan federaation budjetista.

Vuonna 2003 toteutettiin toimia Venäjän tullin toiminnan täydellistämiseksi Karjalan tasavallan alueella. Segezhan tulliasema alistettiin Petroskoin tullille (aiemmin se oli Kostamuksen tullin alaisuudessa), perustettiin "Prionezhski" ja "Suoperä" - tullipisteet.