|
Luonnonresurssien tila ja ekologinen tila
Metsäresurssit
Metsät käsittävät Karjalan tasavallan pinta-alasta 82% (14,8 miljoonaa hehtaaria). Puuta on metsissä 910 miljoonaa kuutiometriä (havupuuta - 818 miljoonaa kuutiota).
Spesialistien ohjeiden mukaan päätehakkuut voitaisiin tehdä sellaisessa määrin, että ne olisivat käsittäneet suunnitelmien mukaan tasavallassa vuonna 2003 9210 tuhatta kuutiota. Käytännössä annettiin lupa kaataa 7 582 tuhatta kuutiota eli 82% tavoitteesta. Itse asiassa luvat myönnettiin 6 783 tuhannen kuution hankkimiseen. Vuoden 2003 toiminnan tulokset kertovat, että karjalan tasavallan metsistä hakattiin loppujen lopuksi 6 091 tuhatta kuutiota, siis 66% tavoiteltavista päätehakkuista.
Karjalan tasavallan hallitus on laatinut ohjelman metsäteollisuuskompleksin johtamisen täydellistämiseksi. Ohjelman puitteissa toteutetaan metsien vuokraamista pitkäksi aikaväliksi huutokauppojen myötä. Vuonna 2003 vuokraajat kilpailutettiin. KT:n hallitus on perustanut vastaavan komission, joka aloitti työskentelynsä vahvistamalla metsien vuokraamisen ehdot.
Huutokauppojen seurauksena vuokralle annettiin vuonna 2003 metsät, joiden puumäärä käsittää noin 1,8 miljoonaa kuutiota. Se on noin 30% teollisuusmetsistä (6,1 miljoonaa kuutiota).
Metsiä on annettu vuokralle "Karhumäen LPH" Oyj:lle, "Shujales" Oy:lle, "Zapkarelles" Oy:lle, "Mujejärven LPH" Oyj:lle, "Nord Inter Haus" Oy:lle, "Jyskyjärven LPH" Oy:lle, "Svedvood Karelia" Oy:lle. Nämä yritykset aikovat sijoittaa vuonna 2004 tuotantoon yhteensä lähes 380 miljoonaa ruplaa ja 2,2 miljardia ruplaa vuosina 2004 - 2010.
Vuonna 2004 annetaan vuokralle huutokauppojen myötä metsiä, joista pystytään saamaan vuosittain noin 4,1 miljoonaa kuutiota puutavaraa. Vuonna 2003 pidettiin 63 huutokauppaa, joissa myytiin 225 tuhatta kuutiota puutavaraa 35 miljoonan ruplan arvosta. Karjalan tasavallan budjettiin saatiin näin 21 miljoonaa ruplaa. Yhden tilastollisen kuutiometrin hinnaksi tuli huutokaupoissa 155 ruplaa, mikä ylittää metsäverot 4,6-kertaisesti.Vuonna 2004 on määrä huutokaupata 395 tuhatta kuutiota puutavaraa.
"Karjalan metsät - 2005"- ohjelman puitteissa perustetaan uusia metsiä ja jatketaan metsänhoitotoimenpiteitä. Uusia metsiä on perustettu 21,8 tuhatta hehtaaria. Metsiä on istutettu ja kylvetty 10,06 hehtaaria tavoitteen ollessa 10 tuhatta, hoitohakkuut suoritettiin 21,2 tuhannella hehtaarilla, nuorten metsien hoitotoimet kattoivat alan, joka käsittää 22 120 hehtaaria.
Metsien suunnittelutyö tehtiin viime vuonna 6 leshoosin (metsähoitoalueen) alueella.
Metsien hoitotöitä varten saatiin tasavallan budjetista 36 miljoonaa ruplaa, se on 1,5 kertaa suurempi rahasumma edellisvuoteen verrattuna.
Viime vuonna oli 564 metsäpaloa - 1,9 kertaa vähemmän kuin vuonna 2002. Metsäpalot vaurioittivat 380 hehtaaria.
Kivennäis- ja raaka-aneresurssien uusiutuminen
Mineraali-raaka-aineperusta on tasavallan vuoriteollisuuden pilari. Valtion varoja tasavallan budjetista on käytetty alan kehitykseen viime vuosina entistä vähemmän. Venäjän federaation budjetista on kuitenkin saatu varoja sekä suuret konsernit ("Noriljski nikelj", "Outokumpu", "Almazjuvelireksport") ovat sijoittaneet vuoriteollisuuteen. Näin saatiin varoja platinan ja kullan esiintymien etsimiseen, muista hyödyllisistä kaivannaisista ja raaka-aineista puhumattakaan
Venäjän ja Karjalan tutkimuslaitokset saivat tasavallan budjetista 15,5 miljoonaa ruplaa ja lisää varoja teollisuuslaitoksilta ja jatkoivat tutkimuksia mm. seuraavien projektien puitteissa: "Karjalan kultaa", "Karjalan platinaa", "Karjalan sepeliä", "karjalan vuorauskiveä", "Karjalan kvartsiittia". Federaation budjetista saatiin geologisiin tutkimuksiin 55,8 miljoonaa ruplaa ja budjettien ulkopuolisista lähteistä - 70,9 miljoonaa ruplaa.
Karjalan alueella on tutkittu melko perusteellisesti esiintymiä, jotka sisältävät uraania, vanadiumia, palladiumia, kultaa, platinaryhmään kuuluvia metalleja. Teolliseen käyttöön löydettiin 5 rakennuskiviesiintymää, 6 - sepelin tuotantoon, 31 - soran käyttöön, timanttien seuralaismineraalien esiintymisalue on tutkittu. Vuonna 2003 annettiin 173 maanuumenten käyttölupaa.
Budjetista saatuja varoja on hyödynnetty mallikelpoisesti Suojärven hallintopiirissä. Siellä löydettiin gabbro-dioriittiesiintymä ja vajaassa vuodessa rakennettiin tehokas sepelitehdas, jonka investointipotentiaali on yli 10 miljoonaa dollaria.
Tutkimustöiden seurauksena laadittiin tietopankki helpottamaan lisenssien myöntämistä. Tietopankissa on informaatiota 68:sta rakennuskiviesiintymästä Karjalan eri piireissä. Tasavallan hyödyllisten kaivannaisten sähköinen kartta on valmis. Se sisältää tiedot 2 760 esiintymästä.
Vuonna 2004 sijoitetaan odotetusti entistä enemmän rakennusaineiden ja arvokkaiden metallien etsimiseen Karjalan tasavallan alueella.
Ensimmäistä kertaa vuosiin poraustöiden ja geofyysisten tutkimusten tilaukset olivat viime vuonna niin mittavat, ettei paikallisilla tutkimuslaitoksilla riittänyt kapasiteettiä niiden täyttämiseksi ajoissa. Näin ollen vuonna 2004 on tutkimuslaitosten aineellista varustusta lisättävä. Vuodeksi 2004 on laadittu suunnitelma töiden suorittamiseksi. Ne rahoitetaan sekä budjetista, että muistakin lähteistä.
Karjalan hallitus ja Venäjän luonnonresurssiministeriö solmivat viime vuonna yhteistyösopimuksen ympäristön suojelun ja luonnonresurssien hyödyntämisen alalla. Se helpottaa toimilupien myöntämistä. Karjalan geologista potentiaalia "mainostettiin" näyttelyissä, seminaareissa, internetissa, esitteitä julkaisemalla.
Karjalan tasavallan raaka-ainelähteiden tutkimiseksi perusteellisemmin on vuodeksi 2004 suunniteltu:
- muutosten tekeminen tasavallan täsmäohjelmaan "Karjalan tasavallan vuoriteollisuuskompleksin kehittäminen vv.2000-2002-2010";
- uusien sääntöjen laatiminen helpottamaan toimilupien epäämisen sellaisilta yrityksiltä, jotka käyttävät saamiaan lisenssejä epätehokkaasti ja raaka-aineresurssien uudelleenjakamista uusille yrityksille, mikäli perinteellisen vuoriteollisuuslaitoksen kapasiteetti ei riitä raaka-aineen nopeaan hyödyntämiseen;
- perspektiivisten raaka-ainelähteiden tunnetuksitekeminen investointien saamiseksi vuoriteollisuuteen.
| 
