Sosiaalialan sektoreiden tila

Karjalan tasavallan sosiaalialalla toimii 1 928 budjetista rahoitusta saavaa laitosta, joissa on melkein 74 tuhatta työntekijää. Laitokset toimivat terveydenhuollon, sosiaalihuollon, koulutuksen, kulttuurin, taiteen ja kinematografian, liikunnan ja urheilun aloilla.

Karjalan tasavallan hallituksen, KT:n lakiasäätävän kokouksen jäsenten ja paikallisten itsehallintoelinten toiminta tällä alalla on suunnattu turvaamaan valtion säätämiä sosiaalitakuita, tavoittelevat sosiaaliongelmien ratkaisemista ja kansalaisten elintason kohottamista.

Hallituksen toiminnassa ovat sosiaalikysymykset priorisoituja ja sosiaalisektoreiden kehittämiseen kiinnitetään melkoista huomiota. Niinpä sosiaalilaitosten aineellista ja teknistä varustusta täydellistetään, spesialisteja koulutetaan ja uusimpia teknologioita sovelletaan alinomaa määrärahoja käyttämällä. Vuonna 2003 käytettiin Karjalan tasavallan valtionkassasta näihin tarkoituksiin yli 5 miljardia ruplaa eli noin puolen budjettivaroista. Hallitus ponnistelee budjettivarojen käytön järkiperäistämiseksi ja käytössä olevien resurssien hyödyntämiseksi rationaalisesti. Kulujen optimisoimiseksi sosiaalialalla on sektoreiden rahoittamisessa tehty viime aikoina muutoksia, on etsitty uusia keinoa alan aineellis-teknisen perustan uusimisessa. Tasavallan sosiaalialan sektoreita rahoitetaankin eri lähteistä.

Karjalan tasavallan hallitus toteuttaa useita täsmäohjelmia: vuonna 2003 toteutettiin yhteensä 26 tällaista ohjelmaa.

Vuonna 2004 on määrä analysoida syvällisesti annettavien palvelujen koko skaala ja arvioida sosiaalilaitosten toimintaa, mikä antaa mahdollisuuden löytää tasapinon palvelualan integroidun suhtautumismenetelmän nojalla olemassa olevien resurssien käytön ja kansalaisten tarpeiden välillä.

Demografia

Karjalan tasavallassa oli vuoden 2004 alussa ennakkolaskelmien mukaan 745,3 tuhatta asukasta, mikä on 6,8 tuhatta henkeä vähemmän kuin 1.01.2003 mennessä. Kaupungeissa asuu 75% väestöstä. Maaseudulla vastaavasti 25%.

Kuolleisuus oli vuonna 2003 syntyvyyttä suurempi, mikä vaikutta demografiseen tilaan kielteisesti. Kuolleita oli viime vuonna lähes 1,9 kertaa enemmän kuin syntyneitä.

Kuoleman syinä ovat verenkiertojärjestelmän taudit ja tapaturmat, myrkytykset ja syöpä.

Syntyneitä oli kuitenkin enemmän kuin vuonna 2002. Lapsia syntyi vuonna 2003 7 312, se on 0,9% edellisvuotta enemmän. Syntyvyys lisääntyi vuonna 2003 9 hallintopiirin alueella (vuonna 2002 - 16 piirin alueella). Suurin lisäys oli Sortavalassa (19%), Pitkärannan hallintopiirissä (16%) ja Louhen piirissä (13%).

Avio- ja perhesuhteiden tila vaikuttaa ratkaisevasti syntyvyyteen: vuonna 2003 rekisteröityjen avioliittojen määrä kasvoi 2% (4 978) ja avioerojen määrä supistui 10% (3 868) edellisvuoden määrästä.

Kuolleiden absoluuttinen määrä lisääntyi 733 tapauksella (5% lisäys). Vepsän kansallisen volostin, Kalevalan ja Prääsän hallintopiirien alueella oli kuolleisuus pienentynyt (2-8%). Muiden hallintopiirien alueilla oli kuolleita edellisvuotta enemmän: Pitkärannan piirissä 14%, Kemin ja Kontupohjan - 12%, Suojärven hallintopiirissä - 11%.

Myönteisenä demografian alalla tasavallassa on se, että pienten lasten kuolleisuus on supistumassa jatkuvasti. Äidin terveys vaikuttaa tähän kaikkein eniten. Perinataalisessa kuolleisuudessa mainitut tekijät käsittivät 30% ja synnynnäisen anomaliat -18%.

Tasavallan ulkopuolelta saapui muuttajina vuonna 2003 vain 22 henkeä (vuonna 2002 - 1,9 tuhatta).

Väestön ikärakenteessa vallitseva tilanne vaikuttaa työvoimaresursseihin. Nuoria astui kyllä vuonna 2003 työelämään mutta lisää työvoimaa on saatava tasavallan alueelle. Tasavallan kansantaloudessa toimii 343 tuhatta henkeä (72% työvoimaresurssista). Heistä 66% työskentelee aineellisen tuotannon aloilla. Taloudessa tapahtuvat rakennemuutokset vaikuttivat odotettua suuremmin tähän alaan.

Teollisuuteen otetaan nykyisin entistä vähemmän tasavallan asukkaita, maataloudessa vähenee työntekijäin määrä, samoin rakennusalalla ja tiedonvälityksen alalla. Asuin - ja kunnallistaloudessa jatkuu henkilöstön supistamisprosessi alan toiminnan uudelleenjärjestämisen seurauksena. Valtion ja kuntien laitoksissa niissäkin supistetaan henkilökuntaa.

Ulkomaista työvoimaa saatiin vuonna 2003 edellisvuotta vähemmän (700 työtekijää vähemmän, kun vuonna 2002 oli 2,1 tuhatta henkeä). Ulkomaalaisia toimi eniten metsäteollisuudessa ja rakennusalalla.