|
Tavarain- ja palvelujen markkinat Matkailu
Palvelujen tarjonnan alalla matkailu on saamassa yhä suurempaa merkitystä.
Tasavallan hallituksen toimet matkailun alalla tavoittelivat myönteisen kehitysdynamiikan säilyttämistä, investointien saamasta matkailun infrastruktuurin kehittämiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi matkailun alalle, alan toiminnasta saatavien verotulojen lisäämiseksi, Karjalan kulttuuri- ja luontopotentiaalin säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi järkiperäisesti.
Vuonna 2003 ryhdyttiin toteuttamaan tasavallan hallituksen vahvistamaa "Matkailun kehitys Karjalan tasavallassa vv. 2003 - 2006"-täsmäohjelmaa. Hankkeen ensimmäiselle vuodelle suunnitellut tavoitteet saavutettiin pääpirteissään. Karjalan tasavallan budjetista ohjelman täyttämiseen määrättiin yli 1,4 miljoonaa ruplaa. Matkailun nopeampaa kehitystä Karjalassa jarruttaa infrastruktuurin alhainen kehitystaso, etenkin hotellipaikkojen niukkuus. Tätä ongelmaa ratkottiin ennen kaikkea sisäisten yksityisten investointien avulla.
Tasavallan monien hallintopiirien alueella on aktivoitunut yksityisyrittäjyys matkailun infrastruktuurin kehittämisen alalla. Niinpä "Matsialjnyje vody"-kuntoutuskeskus otettiin käyttöön (114 vuodepaikkaa). Jänisjärven rannalla toimii nykyisin mukavuuksilla varustettu matkailukompleksi "Gerdarika" (35 paikkaa). Kemin kaupungissa otettiin käyttöön "Kuzova"-hotelli (80 paikkaa), "Pritshal"-hotelli samassa kaupungissa sai laajennustöiden seurauksena 120 vuodepaikkaa. "Vika" Oy:n hotellia rakennettiin Paanajärven rantamilla.
Investoreille annettiin apua järjestelykysymyksissä, toiminnan suunnittelussa, luottolainojen saamisessa ja tonttien hankinnassa. Tasavallan matkailun infrastruktuuriin sijoitettiin vuonna 2003 noin 200 miljoonaa ruplaa, se on 29% enemmän kuin edellisenä vuonna. Alan kehityksen sisäisten rahoituslähteiden niukkuus pakottaa turvautumaan valtiollisen alan johtamismekanismina kansainvälisen ja regioonien välisen yhteistyön koordinoimiseen.
Kansainvälisen TACIS-ohjelman puitteissa oltiin vuonna 2003 toteuttamassa hankkeita: "Luontomatkailu Mujejärven hallintopiirin kehityksen ja ympäristön suojelun työkaluna", "Maaseutumatkailun kehitys luonnon ja kulttuurin resurssien pohjalta", "Neljä kautta Kalevalassa - kulttuuri- ja luontomatkailun tuote - ja markkinnointikehittelyhanke".
Karjalan tasavallan hallituksen ja Moskovan kaupungin, Leningradin, Murmanskin ja Vologdan hallintoalueiden, Pietarin ja Arkangelin alueen hallitusten kanssa solmittujen yhteistyösopimusten puitteissa harjoitetaan tiivistä kanssakäymistä matkailun alalla.
Karjalan myönteisen matkailuimagon luomista jouduttaa osallistuminen kansainvälisiin matkailumessuihin. Vuonna 2003 oli Karjala edustettuna MITT-näyttelyssä Moskovassa, MITF-näyttelyssä Venäjän pääkaupungissa, INWETEX-näyttelyssä Pietarissa, WTM-näyttelyssä Lontoossa.
Petroskoissa järjestettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2003 "Metsästys ja kalastus" - näyttely. Marraskuussa pidettiin IV erikoisnäyttely "Matkailu-Karjala-2003", johon otti osaa ennätysmäärä (254) järjestöjä ja yrityksiä. Sen puitteissa pidettiin mittava kansainvälinen seminaari " Matkailun kehityksen teoriaa ja käytäntöä Luoteis-Venäjällä".
Karjalan tasavallan matkailun infokeskus jatkaa toimintaansa, matkailun internet-portaalissa päivitetään säännöllisesti tietoja tasavallasta, mikä tekee tunnetuksi karjalaisia matkailutuotteita ja investointihankkeita Venäjän ja kansainvälisillä markkinoilla.
Matkailualalle koulutetaan tasavallassa asiantuntijoita. Heitä opetetaan kahdeksassa oppilaitoksessa kolmella eri tasolla, korkeakoulu(yliopisto)taso mukaan luettuna. Koulutuspiirissä on yhteensä 1200 henkeä.
Kansainvälisen matkailupäivän merkeissä (27 syyskuuta 2003) käsiteltiin II matkailujärjestöjen ja -yritysten "Karjalaisen matkailubisneksen parhaat" - katselmuskilpailun tulokset.
Karjalan tasavallan hallitus ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus jatkavat matkailua koskevien tieteellis-tutkimustöiden ohjaamista aiheesta "Karjalan tasavallan matkailu- ja lomanviettopotentiaalin ja sen hyödyntämisen reaalisen tason taloudellinen seuranta".
Tämän laajan tutkimuksen valmistuminen antaa mahdollisuuden arvioida tarkemmin matkailun Karjalassa tapahtuvan kehittämisen talousseurauksia kokonaisuudessaan.
Matkailijoita on Karjalan turisti - ja nähtävyyskohteissa käynyt entistä enemmän. Tasavallassa vieraili vuonna 2003 yli 1,4 turistia, se on 5% enemmän kuin edellisenä vuonna, heistä 320 tuhatta sai palveluja tasavallan yrityksiltä (21,7% koko vierailijain määrästä).
108 yritystä ovat saaneet toimiluvan. (Vuonna 2002 - 77). Näistä 75 yritystä toimii matkailijain saamiseksi nimenomaan Karjalan tasavallan alueelle.
Kizhin ulkomuseossa kävi 170 tuhatta turistia (Vuonna 2002 - 147 tuhatta). Valamon saaristossa kävi vuonna 2003 90 tuhatta turistia ja rukousvaeltajaa (´vuonna 2002 - 81 tuhatta). "Vodlajärven" ja "Paanajärven" kansallisten puistojen alueella kävi entistä enemmän turisteja.
Viime vuonna annettiin matkailupalveluja yhteensä 114 miljoonan ruplan arvosta (18,6% enemmän kuin vuonna 2002). Matkailuyritykset maksoivat veroja eri tasojen budjetteihin noin 13 miljoonaa ruplaa. 19% kasvoi hotellipalvelujen arvo käsittäen 118 miljoonaa ruplaa.
Alan kehitystä jatketaan vuonna 2004 toteuttamalla niitä periaatteita, jotka on sisällytetty tasavallan hallituksen vahvistamaan "Matkailun kehitys Karjalan tasavallassa vv. 2003 - 2006"-täsmäohjelmaan. Infrastruktuurin kehitystä jatketaan, turistien palvelutasoa kohotetaan.
|