Talouspolitiikka ja aineellisen tuotannon eri alojen tila

Tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen tärkeimmät strategiset tavoitteet ja tehtävät sisältyvät Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen (2002-2006-2010) Konseptiin "Karjalan elvyttäminen". Ohjelman toteuttaminen antaa mahdollisuuden keskittää valtion ja yhteiskunnan ponnistukset päätehtävän - Karjalan tasavallan asukkaiden elintason kohottaminen ja elämänsä laadun parantaminen kestävän taloudellisen kehityksen pohjalta - täyttämiseksi. Juuri tämä määrää tasavallan hallituksen aineellisen tuotannon, investointi-, finanssitoiminnan ja ulkomaankaupan tehostamista tavoittelevan talouspolitiikan.

Sen toteuttamisen mekanismeina ovat täsmäohjelmat, konkreettiset hankkeet, Karjalan tasavallan hallituksen solmimat sopimukset suuryritysten ja tuotantolaitosten kanssa, ulkosuhteiden ja Venäjän regioonien välisen yhteistyön kehittäminen.

Investointipolitiikka ja yrittäjyyden tukeminen

Talouden rakenneuudistuksen toteuttamisen välttämättömyys, luonnon varojen syväkäsittely ja teollisen sektorin kehittäminen vaativat investointipolitiikan tehostamista Karjalan tasavallan hallitukselta. Vuodesta 2002 on ryhdytty harjoittamaan avoimempaa politiikka talouden alalla. Aktiivisille omistajille on taattu tasavertainen mahdollisuus hyödyntää tasavallan resursseja, mikä houkuttelee uusia sijoittajia ja lisää täten talouskasvun vauhtia.

Toiminta investoinnin alalla aktivoitui tuntuvasti viime vuonna "Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikka vv. 2003 - 2006" - ohjelman puitteissa.

Karjalan tasavallan "Investointitoiminnan valtiollisesta tukemisesta Karjalan tasavallassa" - lain uusittu versio vahvistettiin vuonna 2004. Sen mukaan tasavallassa säilytetään verohuojennuksia sijoittajille. Vuoden 2005 alussa olivat voimassa verohelpotusten myöntämistä koskevat sopimuksen neljän yrityksen kanssa ("Karhakos", "Setles", "Svedwood Karelia" ja "Segezhan sellu- ja paperikombinaatti"). Niiden puitteissa toteutetaan 7 hanketta, joiden yhteinen arvo on 5,3 miljardia ruplaa. Tulot budjettiin saatavat hankkeiden toteutumisen seurauksena olla tulevaisuudessa 3,7 miljardia ruplaa; perustetaan yli tuhat uutta työpaikkaa. Vuoden alussa käsiteltiin luonnoksia vastaavanlaisiksi sopimuksiksi vielä 14 yrityksen kanssa.

Karjalan tasavallan budjetista myönnetään hakemuskilpailujen tulosten perusteella luottolainoja edullisin ehdoin investointihankkeiden rahoittamiseksi osittain valtion varoilla. Näihin tarkoituksiin oli vuonna 2004 myönnetty 150 miljoonaa ruplaa määrärahoja. Näin toteutettiin suunnitelmat "Sigma" - gipermarketin rakentamiseksi, muutaman yrityksen ("Äänisenrannan gabbro-diabaz", "P.Anohinin mukaan nimetty kirjapaino" - niminen valtion omistama yritys) teknisen varustuksen kohentamiseksi.

Tasavallan hallitus ja eräät suuret sijoittavat yritykset (mm. "Venäjän rautatiet", "Gazprom", "Telecom-Luode", "IKEA") ovat solmineet yhteistyösopimuksia; joiden puitteissa säännösteltiin finanssisuhteita suurhankkeita tasavallan alueella toteutettaessa ja ratkottiin tämän yhteydessä ilmenneitä ongelmia.

On perustettu työryhmä uusien investointien hankkimiseksi, sitä johtaa Karjalan tasavallan hallituksen pääministeri. Sen istunnoissa käsiteltiin viime vuonna 25 yrityksen toimintaan liittyviä investointihankkeita, laadittiin konkreettiset toimintaohjelmat sijoitushankkeiden etenemistä jarruttavien esteiden poistamiseksi.

Suurta huomiota kiinnitettiin informatiivis-analyyttiseen toimintaan potentiaalisten investoreiden parissa. Tietoja "Karjalan tasavalta tarjoaa investoreille" - WEB - palvelimella päivitettiin säännöllisin väliajoin. Tuo palvelin avattiin vuoden 2003 lopulla ja sen sivuihin tutustui tämän vuoden alkuun mennessä yli 4000 kävijää. Saitin tietokanta käsittää informaatiota yli 90 suunnitteilla olevasta hankkeesta. Karjalan tasavallan sijoituspotentiaalia on esitelty Kanadan Pietarin pääkonsulaatin tiloissa (maaliskuu 2004), New Yorkissa; Yhdysvalloissa (kesäkuu 2004), Suomessa (lokakuu 2004) sekä tasavallan hallitusrakennuksen suojissa venäläisille yrittäjille (marraskuu 2004). On julkaistu esite "Karjalan tasavallan investointipotentiaali".

Petroskoissa järjestettiin syyskuussa 2004 "Finanssimarkkinoiden yritysten kehittämistä jouduttavat työkalut: reaalikokemus ja ongelmat" - investointifoorumi, johon osallistui yli 350 Venäjän luoteisalueen ja Moskovan valtiovaltaelinten ja liikemiespiirien edustajaa.

Viranomaiset jatkoivat metsien vuokraajain niiden velvollisuuksiensa täyttämisen monitorointia, jotka koskettelevat varojen sijoittamista metsän käsittelyyn. Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan konkreettisena tuloksena on pidettävä vuonna 2004 saavutettua tasoa: tasavallan peruspääomaan saatiin sijoituksia 12,8% enemmän, kuin edellisvuonna (koko Venäjällä lisäys käsitti 10,9%), ulkomailta sijoitettiin 17% enemmän.

Teollisuuden, kaupan ja yhteisruokailun alan, maatalouden, kiinteistöjen myynti- ja osto-operaatioiden, finanssialan, luottolainoittamisen, vakuutustoimen ja eläketurvan kehittämiseen suunnattujen sijoitusten arvo lisääntyi edellisvuoden tasosta 60%. Tämä luo hyvän perustan talouskasvulle Karjalan tasavallassa.

Pankkisektorin aktiivisuus lisääntyi talouden reaalisektorin rahoittamisessa. Pankkilainojen osuus kaikissa sijoituksissa käsitti vuonna 1998 vain 1%, vuonna 2003 - 11,3% ja vuoden 2004 9 kuukauden tulosten perusteella - 37,6%.

Viime vuonna vietiin päätökseen muutaman hyvin tärkeän hankkeen toteuttaminen:

• metsäteollisuudessa: "Segezhan sellu- ja paperikombinaatti" Oyj:ssä (sellun keittokattilan N 4, paperinvalmistuskoneiden N 9 ja 10 modernisointi, voimapaperisäkkilinjan rakentaminen), "Kongopoga" Oyj:ssä (termomekaanisen massan tuotanto-osaston rakentaminen);
• vuoriteollisuudessa: "Lobskoje-5" - sepelitehtaan rakentaminen, gabbro-diabaasin jalostusyksikön käynnistäminen ("Äänisenrannan gabbro-diabaz" Oy), "Sortavalan graniittilouhos" Oyj:n rekonstruointi, "Raikonkosken" soranottoalueen hyödyntäminen ja sepelitehtaan rakentaminen;
• koneenrakennuksessa: "Karhakos" Oyj:n tuotannon laajentaminen (toisen vaiheen käynnistäminen) Kostamuksessa (PKC Group - konserni, Oulu, Suomi);
• kulkulaitoksen alueella: "Petroskoi - Kontupohja" - kaasujohdon rakentaminen, "Rossijanin"- ja "Ukrainets" - rahtilaivojen rakentaminen;
• sosiaalialalla: "Kivats" - kylpylän rekonstruointi ("Karelnerid" Oyj).

Karjalan tasavallan hallitus toimii aktiivisesti saadakseen varoja federaation budjetista sosiaalis-taloudellisen kehityksen kysymysten hoitamiseen tasavallassa. VF:n Karjalan tasavallan alueella toteutettavien täsmäohjelmien lukumäärä käsitti 30 vuonna 2003 ja viime vuonna 33. 16 kohteen rakentamista rahoitettiin federatiivisen (valtakunnallisen) investointiohjelman varoista.

Valtakunnallisten täsmäohjelmien ja investointiohjelmien puitteissa käytettiin tasavallassa 1893,6 miljoonaa ruplaa (124% vuoden 2003 tasosta). Tästä summasta 35% (670,3 miljoonaa ruplaa) saatiin "korvamerkittyinä" määrärahoina VF:n budjetista. Federaalisen merkityksen omaavien ja eräiden muiden tärkeiden autoteiden rekonstruointiin, rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettiin 810,7 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavalta on Venäjän luoteisalueella kolmannella sijalla (Pietarin ja Leningradin hallintoalueen jälkeen) federaalisten varojen käytössä yhtä asukasta kohti - 161,8 ruplaa, mikä on 1,7 kertaa suurempi määrä, kuin Venäjän yhtä asukasta kohti (93,6 ruplaa).

VF:n varoja on käytetty Vienanmeren - Itämeren kanavan rekonstruointiin; kalanviljelylaitoksen luomiseen Valamon saaristossa; peltomaiden salaojitukseen ja parantamiseen; Petroskoin valtionyliopiston opinto- ja laboratoriorakennuksen, Shoutjärven keskikoulurakennuksen, Prääsän ja Aunuksen keskuspiirisairaaloiden, asuintalojen pystyttämiseen; Kansallisen teatterin, Karjalan valtion kotiseutumuseon, "Kizhin"- ulkomuseon, Petroskoin konservatorion, Smolenskin Jumaläidin ikonin kirkon, Valamon luostarin kohteiden rekonstruoimiseen.

Karjalan tasavallan alueella oltiin viime vuonna toteuttamassa 48 talous- ja sosiaalitäsmäohjelmaa, joita rahoitettiin etupäässä tasavallan budjetista. Niiden toteuttamiseen oli suunnattu kaikista rahoituslähteistä yhteensä yli 2,4 miljardia ruplaa, mm. tasavallan kassasta - 410 miljoonaa ruplaa, toisin sanoen 17% koko ylempänä mainitusta rahasummasta. Huomattavia budjettivaroja suunnattiin sosiaalisten ohjelmien toteuttamiseen (kulttuurin, terveydenhuollon ja urheilun, koulutuksen, sosiaaliturvan, työllisyyden lisäämisen turvaamiseen), asuntojen tuotantoon ja teiden rakentamiseen, ja uusien metsien perustamiseen. Yritysten omia varoja ja luottolainoja käytettiin kalatalouteen, metsien hoitoon, Karjalan tasavallan luonnonvarojen hyödyntämiseen, vuoriteollisuuden ja matkailun kehittämiseen.

Karjalan tasavallan päämiehen vaaleissa 2002 äänestäjäin antamista evästyksistä hyväksyttiin toteutettaviksi 30 (Karjalan tasavallan hallituksen 19.09.2002 vahvistama päätös N 240r-P). 21 evästyksen toteuttamista jatkettiin vuonna 2004. Niistä 14 otettiin KT:n korvamerkittyjen investointien ohjelmaan. Niiden toteuttamiseen määrättiin tasavallan budjetista 117,26 miljoonaa ruplaa ja federaalisesta budjetista - 24,5 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavallassa pystytettiin viime vuosina toimivat rakenteet pienyrittäjyyden tukemiseksi. Pienyrittäjyyden kaupallinen infrastruktuuri toimii ja kehittyy. Tämän rakenteen tärkeimpänä toimijana ovat KT:n pienyrittäjyyttä kehittävä tukirahasto, KT:n Kauppa- ja teollisuuskamari, Karjalan pk -yrittäjyyden regionaalinen toimisto.

Pienyrittäjyyden tukemiseksi valtion keinoin Karjalan tasavallassa on vahvistettu vastaava ohjelma vuosille 2004-2005, jonka puitteissa laadittiin säännöt, jotka määräävät ehdot budjettirahoituksen hakemuskilpailujen järjestämiselle pienyritysten tukemiseksi. Tämän ohjelman toimenpiteisiin määrättiin 3 miljoonaa ruplaa. 38 hakemusta käsiteltiin, niistä valittiin 16 parasta. Nämä uudet hankkeet tavoittelevat pienyritysten toiminnan laajentamista mm. maaseudulla, pienyrittäjäin jatkokoulutusta valtion varoin. Pienyrittäjyyden tukemisen uutena muotona on se, että "Onego" - pankki myönsi KT:n hallituksen ja "Venäjän kehityspankki" Oyj:n kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti pienyritysten tukiohjelman puitteissa vuonna 2004 ensimmäistä kertaa 9,3 miljoonaa ruplaa luottolainoja tällaisille yrityksille.

KT:n pk - yritysten tukirahaston valvontaneuvosto valitsi hakemuskilpailun tuloksena muutaman investointihankkeen. Niiden yhteinen arvo on 853 tuhatta ruplaa. Valittujen hankkeiden joukossa ovat mm. seuraavat: "Lääketieteellisen hoitokaluston hankkiminen tuki- ja liikuntaelinten sairauksia poteville" ("Luu- ja nivelpatologian keskus" Oyj), "Kosmetologisen kaluston hankkiminen" (Yksityisyrittäjä Artemjev), "Tavara - ja palvelukirja "Skandinavija" ("Skandinavija" Oyj). Niin sanottua mikrorahoitustakin jatkettiin: pienyrityksille myönnettiin 22 pienlainaa yhteiseltä arvoltaan 1,2 miljoonaa ruplaa.

Pienyritykset hankkivat Karjalan vuokrayrityksen kautta erilaista kalustoa 8,8 miljoonan ruplan arvosta (2,3 enemmän, kuin vuonna 2003).

""Karjalan pienyritykset" - ja "Karjalan pienyrityksen johtajan opas" - kirjaset julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 Karjalan tasavallan hallituksen myötävaikutuksella. Niissä kerrotaan pienyrittäjyyden tilasta tasavallassa, menestyksellisesti toimivista pienyrittäjistä, toimintaa tällä alalla säätelevistä laeista.

Petroskoissa pidettiin Kansainvälisen "Venäjän Itämeren regioonissa toimivien innovatiivisten pk - yritysten tukeminen" -ohjelman puitteissa tieteellinen seminaari "Venäjän luoteisalue: kehityksen innovatiiviselle tielle siirtymisen ongelmat". Karjalan tasavallan hallituksen tällä alalla harjoitettavan politiikan päätuloksena vuonna 2004 voitaneen pitää pienyritysten lukumäärän kasvua tasavalassa ja niiden tuotannon lisäämistä. Tasavallan budjettiin saatiin pienyritysten veroina summa (yli 150 miljoonaa ruplaa), joka ylittää 5 kertaa vuoden 2003 tuloksen.