|
|
Luonnonresurssit ja ekologia
Metsät
Valtion elimet johtavat lainsäädännön puitteissa metsien käyttöä, suojelua, hoitoa ja uusien metsien perustamista. Valtin metsien pinta-ala käsittää tasavallassa 14,8 miljoonaa hehtaaria, puuaineksen määrä metsissä käsittää 943,02 miljoonaa kuutiometsiä, mm. kypsien ja ylikypsien puiden - 424, 20 miljoona kuutiometriä, mm. havupuiden - 375, 09 miljoonaa kuutiometriä. havupuiden keskivertoikä on 70 vuotta ja lehtipuiden - 43 vuotta.
Toiminta tällä alalla tavoittelee metsien tehokasta ja kestävää hyödyntämistä. Vuonna 2004 oli päätehakkuisiin suunniteltu 8939,4 tuhatta kuutiometsiä puuta. Se on 270,3 tuhatta kuutiota vähemmän kuin vuonna 2003. Tämä johtuu siitä, että muutamien leshoosien alueella toteutettiin uudet metsäsuunnittelutoimet. Metsäyrityksille jaettiin hakkuita varten metsiä, joissa kasvavien puiden kuutiomäärä käsittää 7452,6 tuhatta (83,4% sallittavasta määrästä). Hakkuumääräykset koskivat käytännössä 6567,8 tuhatta kuutiometriä (73% suunnitellusta, sallittavasta määrästä). Päätehakkuut suoritettiin jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2003.
Metsien hyödyntämistason kohottamiseksi luovutettiin Karjalan tasavallassa metsiä vuokralle hakemuskilpailujen tuloksena. Tasavallassa toimii erikoinen komissio, joka käsittelee tällaisia hakemuksia.
Vuonna 2004 tämän komission ja metsien käyttöä pohtivan lautakunnan kokoonpanoa uusittiin ottaen huomioon VF:n ja Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten keskinäiset toisistaan riippuvat intressit metsien hyödyntämisessä ja käytössä. On hyväksytty uudet ehdot metsien vuokraamisessa kuntoutus- ja kulttuuri-, matkailu- ja urheilukäyttöön.
Tällä hetkellä on voimassa 136 metsävuokrasopimusta, joista 78 solmittiin kilpailuttamisen jälkeen. Vuokralle annettujen metsien puuaines käsittää 6,2 miljoonaa kuutiota, mikä on 70% päätehakkumäärästä. Vuonna 2005 on vietävä päätökseen toiminta metsien pitkäaikaisvuokrasopimusten solmimiseksi.
Vuonna 2004 pidettiin 66 metsähuutokauppaa, joissa realisoitiin 170,6 tuhatta kuutiota puutavaraa arvoltaan 34,9 miljoonaa ruplaa. VF:n budjettiin siirrätettiin 8,1 miljoonaa ruplaa, Karjalan tasavallan budjettiin - 26,8 miljoonaa ruplaa. Puutavaran tilastollinen keskivertokuutiohinta käsitti 204,7 ruplaa, mikä ylittää minimaaliset kuutiokohtaiset metsäverotaksat 4,3-kertaisesti.
Metsiä kunnostettiin, hoidettiin ja perustettiin "Venäjän metsät" - ja "Karjalan metsät" - ohjelmien mukaisesti laadittujen työsuunnitelmien puitteissa. Suunnitellut tavoitteet saavutettiin pääpirteissään vuonna 2004. Uusia metsiä perustettiin 22,5 tuhannen hehtaarin alalle (103% tavoitteesta), mm. puiden siemeniä kylvettiin ja taimia istutettiin 10,6 tuhannelle hehtaarille, vesakkohoito suoritettiin 22,2 tuhannen hehtaarin alueella.
Metsien hoitamisen alalla suoritettiin seuraavat toimet:
- metsien hoitotyöt suoritettiin 20,2 tuhannen hehtaarin alueella tavoitteen ollessa 29,0 tuhatta hehtaaria,
- isäi - Lisäistutuksia tehtiin 6,9 tuhannella hehtaarilla tavoitteen ollessa 6,7 tuhatta hehtaaria.
LaaLaadukkaita taimia istutettiin 1596 hehtaarille. Leshoosien käytössä oli riittävästi kylvösiemeniä ja taimia.
Tasavallan metsätalouteen käytettiin viime vuonna 659,4 miljoona ruplaa, mm. federaation budjetista - 90,0 miljoonaa ruplaa, Karjalan tasavallan budjetista - 31,0 miljoonaa ruplaa, budjettien ulkopuolisista lähteistä - 513,0 miljoonaa ruplaa.
Metsäpalojen torjuntaan valmistauduttiin vuonna 2004 huolellisesti. Mineralisoituja tulen torjuntakenttiä rakennettiin 1770 juoksukilometriä tavoitteen ollessa 1700 km. Jo rakennettuja tällaisia kenttiä kunnostettiin 3586 juoksukilometriä tavoitteen ollessa 3560 km. Tasavallan metsissä rekisteröitiin vuonna 2004 137 metsäpaloa (vuonna 2003 - 564). Niiden ala käsitti 388 hehtaaria. Metsäpalot aiheuttivat vahinkoja yli 13 miljoonan ruplan arvosta.
Mineraali- ja raaka-ainevarannot
Mineraali- ja raaka-ainevarantojen (MRV) jatkuva etsintä turvaa tasavallan vuoriteollisuuden juoksevan toiminnan ja takaa tulevien sukupolvien normaalin elintoiminnan.
Karjalan mainittuihin varantoihin kuuluvat: polttoaine- ja energiaresurssit (uraani, turve), mustat metallit (rauta- ja kromimalmit), harvinaiset ja värimetallit (nikkeli, koboltti, vanadium, molybdeeni, tina), jalometallit (kulta, platinaryhmän metallit), ei-metalliset hyödylliset kaivannaiset (timantit, grafiitti, muskoviitti, asbesti, kvartsiitti, dolomiitti, rakennuskivi, hiekka, sora, savi jne.).
Karjalan tasavallan MRV sisälsivät vuoden 2005 tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä 26 kiinteiden hyödyllisten kaivannaisten lajien 290 esiintymää sekä 400 esiintymää, joiden tutkiminen saattaa paljastaa melkoisia varantoja. On rekisteröity 378 turve-esiintymää, 13 maanalaista vesiallasta ja 2 kivennäisvesilähdettä. Rautamalmia, maasälpää, kvartsiittia, shungiittia hyödynnetään, pohjamutaa käytetään tautien lääkinnässä kuten kivennäisvettäkin. Maanalaisten vesistöjen ja rakennuskivivarantoja hyödynnetään.
Karjalan tasavallassa käytettiin geologisiin tutkimuksiin vuonna 2004 186,9 miljoona ruplaa (131% vuoden 2003 tasosta), mm. VF:n budjetista - 44,9 miljoonaa ruplaa, Karjalan tasavallan budjetista - 12,2 miljoonaa ruplaa. Maanuumenien käyttäjät sijoittavat nykyisin entistä enemmän tällaisiin tutkimuksiin - 129,8 miljoonaa ruplaa (1,8-kertainen kasvu edellisvuodesta).
Raaka-aine-esiintymiä etsittiin viime vuonna tasavallan alueella useiden alaohjelmien mukaisesti: "Karjalan tasavallan rautamalmit", "Karjalan kromiitit", "Karjalan kultaa". Eräissä paikoissa arvioitiin ja testattiin uraanin määriä, Laatokan luoteisosassa tutkittiin timanttiesiintymää, etsittiin maasälpää, määriteltiin vuorauskiven (7,7 miljoonaa kuutiometriä), rakennuskiven ja sepelin (257,7 miljoonaa kuutiometriä) löydettyjen esiintymien mittasuhteet. Geologisten tutkimustöiden suunnitellut tavoitteet saavutettiin.
Karjalan tasavallan budjettirahoituksella (12235 tuhatta ruplaa) etsittiin kultaa, kvartsiittia, maasälpää Louhen hallintopiirissä Tshupan vuoriteollisuuskombinaatin raaka-ainevarastojen lisäämiseksi, sepelin tuotannon turvaamiseksi löydettiin tasavallan eri paikoissa yhteensä 23 tähän tarkoitukseen sopivaa esiintymää.
Tasavallassa jatketaan luonnon varojen hyödyntämistä. tämän vuoden tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä oli myönnetty 586 toimilupaa, mm. 452 lupaa hyödyntää yleisimpiä hyödyllisiä kaivannaisia ja raaka-aineita, 50 - harvinaisempia aineita ja 84 - porakaivoista saatavan vedenkäyttölupaa. Vuonna 2004 myönnettiin 129 toimilupaa..
Viime vuonna lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten seurauksena on Karjalan tasavallan hallituksen ja VF:n luonnonresurssiministeriön välinen sopimus uusittava. Maan uumenia koskevan uuden valtakunnallisen lain hyväksymisen jälkeen laaditaan Karjalan tasavallan hallituksen uusi toimintaohjelma tällä alalla.
|
