Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

2000   2001   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010 2011 2012 2013

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristoasiat


  Päätteeksi

Karjala tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen tuloksia vuonna 2005
sekä vv. 2002 - 2005

Toteutettujen toimien ansiosta on saavutettu pääpiirteissään myönteisiä tuloksia taloudessa, on turvattu sosiaalialan stabiili kehitys. Kansantalouden lähes kaikilla akoilla on saavutettu myönteisiä tuloksia vv. 2002 - 2005. Samalla on havaittavissa viennin kasvua. Vähittäistavaranvaihdossa, maksullisten väestölle annettavien palvelujen tarjonnassa, kulkulaitosten kaupallisessa rahdinkuljetuksessa on kasvua; yritysten tulot, reaalipalkat ja eläkkeet ovat nekin kasvaneet.

Karjalan tasavalta on viime 7 vuoden aikana ollut kymmenen parhaan regioonin ryhmässä Pohjois-Venäjällä (vuonna 2005 - 8.). Viime vuonna saatiin aikaan korkeimmat kehitysvauhtiosoittimet Karjalan sosiaalis-taloudellisessa kehityksessä viime vuosiin.

Karjalan tasavallan päämiehen "Yhdessä kohti karjalan menestystä!" - vaaliohjelman mukaisesti oli määrä kasvattaa tuotantoa vähintään 30%. Teollisuustuotto kasvoi käytännössä vv. 2002 - 2005 35,9%, regioonin kansantuotto lisääntyi eri arvioiden mukaan 23,8%. Vuonna 2005 saavutettiin korkein vauhti teollisuustuotannossa viime viiteen vuoteen - 118% vuoden 2004 tasosta (VF:ssa - 104%).

Metallurgiassa ja metallivalmisteiden tuotannossa aikaansaatiin melkoista lisäystä vuodesta 2004 (156,8%), koneiden ja kaluston valmistuksessa - 125,2%. Rautamalmin ja muiden hyödyllisten kaivannaisten louhinta on lisääntynyt, samoin sellun ja paperin tuotanto, kustannus- ja kirjapainoalallakin on kasvua, kuten elintarveteollisuudessakin. Masuunipellettejä tuotettiin viime vuonna verrattuna vuoden 2004 tasoon 117,4%, vaneria - 123%, paperia - 108,6%, kartonkia - 128,9%, paperisäkkejä - 120,8%, ei-malmirakennusaineita - 131,4%.

Sähkön, lastulevyjen, tavarasellun, koottavien teräsbetonielementtien tuotannossa ja puutavaran ajossa (metsänkaadossa) olivat toiminnan osoittimet vuonna 2005 alhaisempia, kuin edellisvuonna.

Karjalan tasavallan ulkomaankaupan tavaranvaihto on lisääntynyt viime neljän vuoden kuluessa tasaista vauhtia. Sen volyymi käsitti vuonna 2005 1245 miljoona dollaria. (158% vuoden 2001 tuloksesta). Karjalaisyritysten vientiin menneiden tavarain yhteen laskettu arvo ylitti ensimmäistä kertaa yhden miljardin dollarin arvon ja käsitti vuonna 2005 1045 miljardia USA:n dollaria (162% vuoden 2001 tasosta ja 124% - vuoden 2004 tasosta). Perinteellisten vientitavaranimikkeiden (masuunipelletti, puutavara, sellu, paperi, kalatuotteet) lisäksi ryhdyttiin viemään ulkomaille muitakin tuotteita - mustista metalleista tuotettuja valmisteita ja sähkökalustoa.

Karjalan tasavallan imago kauppakumppanina on vahvistunut, investorit ja lainoja myöntävät pankit pitävät tasavaltaa luotettavana kumppanina.

Venäjän federaation talouskehitys- ja kauppaministeriön ilmoittaman mukaan on Karjalan tasavalta tällä hetkellä 21. sijalla valtakunnassa investointihoukuttelevuutensa osalta subjektien joukossa ja 6. sijalla investointiriskien osalta. Numeraalit todistavat tätä vakuuttavasti..

Sijoitusten kokonaismäärä käsitti tasavallassa vuonna 2001 8,4 miljardia ruplaa ja vuonna 2005 -- 14,7 miljardia ruplaa (120% v.2005 vuoden 2001 tulokseen verrattuna). Ulkomaisten sijoitusten arvo kasvoi 80% (vuonna 2001 - 41,7 miljoonaa USA:n dollaria ja 74,5 miljoonaa dollaria vuonna 2005). Suorien sijoitusten määrä käsitti 10 - 39% ulkomaisten investointien kokonaisvolyymistä vuosittain.

Karjalan tasavallan alueella toimii suuria kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä: SUAL - holding, Severstalj, Stora Enso- ja IKEA-konsernit. Suuria rahasummia ovat sijoitusten muodossa toimittaneen Karjalaan Venäjän Säästöpankin Luoteispankki, "Venäjän rautatiet" Oy ja "Gazprom" Oy.

Tasavallassa toteutettiin vuosina 2002 - 2005 yli 50 suurta ja pientä hanketta etenkin teollisuuden ja kulkulaitoksen alalla. Suurimpia ovat - Petroskoi - Kontupohja-kaasujohdon rakentaminen, Lokakuun rautatien Idelj - Syväri- ja Sumposad - Malenga-asemavälien sähköistäminen, Segezhan sellu- ja paperikombinaatin tuotannon modernisointi, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin 10. paperinvalmistuskoneen käynnistäminen.

Karjalan tasavalta sai hiljattain suosiolistassa korkean arvosannan sen investointihoukuttelevuuden osalta antaa mahdollisuuden saada lisää sijoituksia. Tasavalta sai käytännöllisesti katsoen uuden työkalun luotto- ja investointiresurssien hinnan muokkaamiseksi ja obligaatiolainojen (ruplissa otettujen) kuolettamisarvojen muuttamiseksi Karjalan tasavallalle edullisimmiksi.

Karjalan tasavallan hallitus työskenteli johdonmukaisesti vv. 2002 - 2005 VF:n toimeenpanovallan elinten virkailijain parissa federaation budjetin varojen saamiseksi valtakunnallisten ohjelmien ja federaalisen investointiohjelman mukaisesi karjalan tasavallan alueella toteutettavien hankkeiden täyttämiseksi. Karjalan tasavalta on yhtä asukasta kohden saatujen investointien osalta kolmannella sijalla VF:n Luoteisessa piirikunnassa (Pietarin ja Leningradin hallintoalueen jälkeen). Tuo rahalla mitattu osoitin on tasavallassa korkeampi, kuin keskiverto-osoitin koko Venäjän mittakaavassa.

Federaation budjetista saaduilla varoilla rekonstruoitiin Vienanmeren - Itämeren kanavaa, Kizhin ulkomuseon ja Valamon saariston kohteita, Petroskoin konservatoriota, patoja Vama-joella (Vodlajärven tekojärvi Puutosin hallintopiirissä), pystytettiin Karjalan tasavallan korkeimman oikeuden rakennusta.

Petroskoin perustamisen 300-vuotispäiväksi vietiin päätökseen Kansallisteatterin ja Kotiseutumuseon, Petroskoin historiallisen keskuksen rakennusten remontointi. Petroskoin valtionyliopiston opetus- ja laboratoriorakennuksen ensimmäinen vaihe sekä Petroskoin Äänisen rantakadun toinen vaihe ja Besovetsin lentokentän asemarakennus otettiin käyttöön.

Federaalisen "Venäjän kulkulaitoksen modernisointi" - ohjelman mukaisesti jatkettiin teiden rakentamista ja rekonstruointia. Vuosina 2002 - 2005 käytettiin näihin tarkoituksiin 3766 miljoonaa ruplaa, mm. VF:n budjetista saatiin tähän 3164 miljoonaa ruplaa.

Kaikista lähteistä saaduilla varoilla rakennettiin neljässä vuodessa asuintalot Suuren isänmaallisen sodan veteraaneille ja miliisilaitoksen työntekijöille Belomorskissa, Segezhassa, Kostamuksessa, Petroskoissa. tasavallan hallintopiireissä kunnostettiin 7 kattilahuonetta, vesijohtojärjestelmä rekonstruoitiin Lahdenpohjassa, rakennettiin Pyhäjärvi - Ylä-Vasina - ja Säpsä - Tsuinavolok - voimansiirtolinjat, vedenpuhdistuslaitteet Sortavalassa ja Viteleessä, rakennettiin uusia lämpö- ja vesijohtoja.

Rakennettiin sairaala ja poliklinikka Prääsään, 2 ambulatoriota, 4 koulua, lastentarha Shoutjärven kylään, piirin miliisilaitoksen rakennus Aunukseen.

Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin kustannuksella rakennettiin kaupunkiin jäähalli, urheilukompleksi ja vielä muutama kohde.

Karjalan tasavallan päämiehen vuonna 2002 käydyn vaalikampanjan aikana valitsijoilta saatujen evästysten mukaan rakennettiin ja otettiin käyttöön 13 kohdetta. Investointitoiminnan aktiivisuuden lisäämisen seurauksena laajennettiin alihankintatoimintaa rakennusalalla. Sen yhteinen arvo käsitti vuonna 2005 5,1 miljardia ruplaa (110,5% vuoden 2004 tasoon verrattuna).

Tasavallan "Asunto" - ohjelman (vv. 2004 - 2010) täyttämistä jatkettiin. Vuosina 2002 - 2005 käyttöön luovutettujen asuntojen yhteinen pinta-ala käsittää 336 tuhatta neliömetriä (v. 2005 - 88,5 tuhatta neliömetriä). Yhä enemmän perheitä parantaa asumisolosuhteita hypoteekkilainojen avulla. Tällaisia perheitä oli vuonna 2005 jo 516 (vuonna 2002 - vain 21 perhe). Neljän viime vuoden kuluessa federaation ja Karjalan tasavallan budjettien varoilla sekä valtion myöntämällä tuella uusiin asuntoihin muutti 1718 perhettä, mm. vuonna 2005 - 728 perhettä (v.2002 - 80 perhettä).

Sosiaaliohjelmia toteutetaan ja sosiaalisesti tärkeitä kohteita rakennetaan entistä tehokkaammin Karjalan tasavallan konsolidoidun budjetin tulojen kasvun myötä. Tulot kasvoivat seuraavasti: v. 2001 - 6,2 miljardia ruplaa ja v. 2005 - 13,8 miljardia ruplaa (kasvua 2,2-kertaisesti). Omat tulot käsittivät vastaavasti 4,9 ja 11,5 miljardia ruplaa. Vuonna 2005 kasvoivat tulot edellisvuoteen verrattuna 32%, mm. omat tulot - 42%.

Karjalan tasavallan konsolidoidun budjetin menot kasvoivat 6,3 miljardista ruplasta v. 2001 13,5 miljardiin ruplaan v. 2005 (kasvua - 2,15-kertaisesti). Viime vuonna käsittivät menot 24% enemmän, kuin edellisvuonna. Karjalan tasavallan konsolidoitu budjetti ja Karjalan tasavallan budjetti olivat ensimmäistä kertaa viime vuosiin ylijäämäisiä.

Budjettikulujen sosiaalinen suuntaus on lisääntynyt. Niinpä sosiaalialan laitoksia ja sosiaalipolitiikka rahoitettiin v. 2001 siinä määrin, että tuo summa käsitti 46% konsolidoidun budjetin menoista. Vuonna 2005 tuo osoitin käsitti jo 66% (8,9 miljardia ruplaa). Sosiaalimenot kasvoivat näin ollen 4 vuodessa 5,9 miljardilla ruplalla, toisin sanoen kolminkertaisesti.

Perheiden, lasten, vanhusten ja invalidien asemaa parannettiin erilaisin ohjelmin vv. 2002 - 2005. Sosiaalipolitiikkaan suunnattujen budjettivarojen vuotuinen kasvattaminen 15-20% antaa mahdollisuuden lisätä asteittain eläkeläisten, invalidien, lasten ja monilapsiperheiden sosiaaliturvaa.

Venäjän eläkerahaston varoilla on Karjalassa toteutettu viime vuosina sosiaaliohjelmien, joiden puitteissa korjataan perusteellisesti vanhainkoteja ja invalidikoteja, hankitaan hoitolaitteita ja kalustoa sosiaalilaitoksille, annetaan aineellista tukea vähävaraisille.

Asuin- ja kunnallistalouden reformointiin käytetään yhä enemmän varoja budjetista. Karjalan tasavallan investointiohjelmasta käytettiin vuonna 2005 yli 40% kunnallistalouskohteiden rakentamiseen, modernisointiin ja korjaukseen. Vuonna 2006 näihin tarkoituksiin on määrä käyttää jo 44% investointiohjelman varoista.

Valtio tukee yhä laajemmin Karjalan agroteollista kompleksia. Viime vuosien kielteinen tendenssi eliminoitiin tämän ansiosta ja v. 2005 alamäki päättyi. Viime vuonna oli alan toiminnan volyymiosoittimet 100,2% edellisvuodesta.

Lehmien maitotuottoisuuden osalta on Karjalan tasavalta Venäjän parhaan regioonin joukossa: vuonna 2005 lypsettiin yhteiskarjan jokaisesta lehmästä keskimäärin 4585 kiloa maitoa (tulos koko VF:ssa - 3313 kiloa).

Tasavallan hallitus tukee myös kalanviljelyä. Vuonna 2005 otettiin käyttöön vielä 3 kirjolohen viljelylaitosta. Kirjolohta ja sen poikasia tuotettiin yhteensä 5,8 tuhatta tonnia, se on 2,9 kertaa niin suuri määrä, kuin v. 2001. Venäjän kirjolohesta 70% tuotetaan Karjalan tasavalassa.

Karjalan tasavallan yritysten toiminnan finanssitulokset paranivat vuosina 2002 - 2005. Karjalan tilastotoimiston tietojen mukaan suurten ja keskisuurten tuotantolaitosten saldo käsitti vuonna 2005 11,2 miljardia ruplaa, se on 6,4 kertaa suurempi summa, kuin edellisvuonna ja 4,6 kertaa suurempi, kuin vuonna 2001.

Voittoja tuottavien yritysten tulot käsittivät vuonna 2005 13,4 miljardia ruplaa, se on 2,8 kertaa suurempi summa, kuin vuonna 2001. Hyödyllisten kaivannaisten jalostaminen tuotti lähes 10 miljardia ruplaa, mm. "Karjalan masuunipelletti" Oy:n tehokkaan työskentelyn ansiosta. Kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla vallitseva hyvä suhdanne jouduttaa mustien metallien realisointia, minkä seurauksena vuonna 2005 Kostamuksessa toimiva jätti lisäsi tuloja 8-kertaisesti vuoden 2004 tasosta.

Karjalan tasavallan taloudessa työskentelevän keskivertokuukausipalkka käsitti viime vuonna 8747 ruplaa, mikä on 25% suurempi taso, kuin vuonna 2004. Keskivertokuukausipalkan kasvu oli nopeampaa, kuin toimeentulominimin ja kulutushintojen (110% joulukuussa 2005 vuoden 2004 joulukuun tasosta). Väestön reaalitulot kasvoivat vuonna 2005 4,4% ja reaalipalkat -12,3%.

Alle toimeentulorajan asuvien kansalaisten määrä supistui 24,1%:sta vuonna 2001 20,9%: iin vuonna 2005. Väestön reaalitulot kasvoivat vv. 2002 - 2005 37%, reaalipalkat - 1,5-kertaisesti. Tähän vaikutti mm. inflaation supistuminen: 18,3% vuonna 2001 ja 10% v. 2005.

Tilanne työmarkkinoilla on muuttumassa vakaammaksi. Työvoimarkkinoilla vaikuttavaa myönteinen dynaamisuus. Työttömien lukumäärä supistuu, kansalaiset etsivät työpaikkoja entistä aktiivisemmin.

Rekisteröityjen työttömien lukumäärä kasvoi vuonna 2005 epäolennaisesti (0,4% edellisvuodesta). Virallisesti työttömiä oli vuoden 2005 lopulla 3,5% omatoimisesta väestöstä. Sama lukumäärä työttömiä oli viime vuoden alussa.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 18 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015