Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

    Investoinnit

  Tuotanto

  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristoasiat


  Päätteeksi

Talouspolitiikka ja aineellisen tuotannonalojen tila

Aineellisen tuotannon, finanssien ja sosiaalisen sektorin aloilla harjoitettavan valtionpolitiikan prioriteetit sisältyvät Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen Konseptiin vv.1999-2002-2010, minkä pohjalta on laadittu tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen tärkeimmät strategiset tehtävät ja tavoitteet.

Tasavallassa toteutetaan Konseptin mukaan talousohjelmia vuori- ja metsäteollisuuden, investointi- ja teollisuuspolitiikan, pienyrittäjyyden kannattamisen, ympäristön suojelun ynnä muilla aloilla.

Valtio antaa määrätietoisesti kaikkinaista tukea eri aloilla toimiville yrityksille - suurimmille veronmaksajille; jatketaan työtä investoreiden parissa sijoitusten saamiseksi tuotantokannan uusimista varten, ajanmukaisten teknologioiden hankkimiseksi; toteutetaan toimia tasavallan vientipotentiaalin lisäämiseksi.

Karjalan tasavallan hallitus määritteli vuonna 2003 keinot teollisuustuotannon kasvun turvaamiseksi aloittain ja valmistenimikkeittäin. Toimenpiteisiin ryhdyttiin kansantalouden kasvun turvaamiseksi vuoteen 2006 mennessä (teollisuuden osalta -30% lisäys vuoden 2001 tasosta). Tähän mennessä lähes kaikki tällaiset toimenpiteet on suoritettu, talouden tärkeimmissä tuotantosektoreissa turvattiin tuotannon stabiili kasvu.

Hallitus on arvioinut toimivien yritysten kasvupotentiaalia ja kilpailukyvyn lisäämismahdollisuuksia, on etsinyt investointi- ja innovaatiokeinoja regioonin kansantuoton lisäämiseksi maksimaalisesti vv. 2006 - 2010 - 2015.

Investointipolitiikkaa ja yrittäjyyden tukemista

Karjalan hallitus ilmoitti vuonna 2002 tärkeimmäksi talousprioriteetikseen investointien hankkimisen ja tasavallan investointihoukuttelevuuden lisäämisen.

"Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikka vv. 2003 - 2005" - ohjelman toteuttaminen oli tehostanut sijoitustoimintaa tasavallan alueella, mikä joudutti talouskasvua. Tänään voidaan jo todeta, että Karjalan tasavallan taloudessa on selviä merkkejä investointityyppisestä kehityksestä. Sijoitusten määrien ja regioonin kansantuoton suhde käsittää 21%, mikä vastaa "investointikorridoorin" optimaalisen tason vaatimuksia.

Tasavallan peruspääomaan saatiin vv. 2002 - 2005 sijoituksia 47,7 miljardin ruplan arvosta, se on enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon, kuin vv.1998 - 2001 (18,9 miljardia ruplaa). Vuonna 2005 sijoitettiin peruspääomaan 14,7 miljardia rupla, mikä on 1,2 kertaa enemmän, kuin vuonna 2001. Talouden reaalisektoreihin investoitavien sijoitusten määrä kasvaa.

Ulkopuolisten sijoitusten kokonaismäärä ylittää yritysten omien investointirahojen määrän. Tällainen trendi jatkuu etupäässä pankkilainojen ansiosta: 4% vuonna 2001 ja 20% vuonna 2005. Ulkomaisten sijoitusten määrä kasvoi 41,7 miljoonasta USA:n dollarista vuonna 2001 74,5 miljoonaan dollariin vuonna 2005 (kasvua 1,8-kertaisesti) .

Karjalan hallitus työskenteli kahden viimevuoden kuluessa välittömästi tuotantoon sijoitettavien investointien hankkimiseksi, konkreettisten täsmähankkeiden toteuttamiseksi, niiden täyttämisen seurannan tehostamiseksi. Karjalan tasavallan hallituksen pääministerin johtama työryhmä perustettiin vuonna 2004 toimimaan sijoitusten hankinnan laajentamisen hyväksi. Vuosina 2004 -2005 pidettiin työryhmän 25 istuntoa. Niissä käsiteltiin 42 investointihanketta. Sijoittajille on annettu konkreettista apua hankkeiden toteuttamisessa.

On luotu tietopankki, joka sisältää informaatiota yli 130 investointihankkeesta, jotka ovat täyttämisen eri vaiheissa. Nuo hankkeet merkitsevät niin sanottuja "kasvupisteitä" hallintopiireissä ja talouden eri sektoreissa.

Karjalan hallituksen harjoittaman "avointen ovien" politiikka on omiaan stimuloimaan investointitoimintaa. Sijoituksia saadaan ennen kaikkea tasavallan ulkopuolelta. Karjalan talouteen sijoittavat nykyisin muita aktiivisemmin sellaiset kotimaiset yritykset kuten "Venäjän rautatiet" Oy, "Gazprom" Oy, Venäjän Säästöpankin Luoteispankki, "Sual" - ja "Severstalj" - holdingit, ulkomaiset konsernit "Stora Enso" ja "IKEA".

Tasavallan alueella toteutettiin vv. 2002 -2005 yli 50 suurhanketta. Niistä onnistuneimmat:

  • metsäteollisuudessa: "Segezhan sellu- ja paperikombinaatin osalta" tuotannon rekonstruoinnin sektorissa: sellun keittotuotannon, säkkien ompeluosaston koneiden, paperinvalmistuskoneiden NN 9. ja 10. modernisointi; "Kondopoga" Oy:n osalta termomekaanisen massan osaston rakentaminen ja 10. paperinvalmistuskoneen käynnistäminen; "Karelia DSP" Oy:n osalta - lastulevytehtaan rakentaminen Karhumäen hallintopiirin Pindushiin; "Stora Enso" - konsernin osalta - sahalaitoksen rakentaminen Pitkärannan hallintopiirin Impilahteen; "Karjalan mänty" Oyj:n osalta, "IKEA" - konsernin myötävaikutuksella - huonekalutuotannon modernisointi; "Pikärannan sellutehdas" - Oyj:n tuotannon rekonstruointi;
  • vuoriteollisuudessa: "Lobskoje - 5" Oyj:n sepelitehtaan rakentaminen, gabro-diabaasin louhoksen käynnistäminen ("Äänisrannan gabro-diabaasi" Oyj), murskaamo- ja lajittelutuotantoyksikön rekonstruointi ("Sortavalan DSZ Oyj"), "Raikonkoski" sepelitehtaan ja louhoksen käynnistäminen, "Puutosin avolouhos" Oyj:n rekonstruointi
  • koneenrakennuksessa: sähköjohtosarjojen tuotannon lisääminen ("Karhakos" Oyj) Kostamuksessa; uusimallisten metsäkoneiden tuotannon käynnistäminen ja niiden huolto ("Harvi Forester" Oyj).
  • kulkulaitoksen alalla: "Petroskoi -Kontupohja" - kaasujohdon rakentaminen; "Karjala"- tyypin ajanmukaisen radionavigointilaitteistolla varustettujen rahtilaivojen rakentaminen; Sumposad - Melnga- ja Idelj - Syväri -rataosuuksien sähköistäminen ("Venäjän rautatiet" Oy).
  • sosiaalialalla: Jäähallin ja urheilukompleksin rakentaminen ("Kondopoga" Oyj), "Martsialjnyje vody" - kuntoilu- ja lääkintäkeskuksen rakentaminen ("Dvirtsy" -hotelli) "Karelia" - hotellin ja "Kivatsh" -kylpylän rekonstruointi ("Karelnerud" yritysyhtymä), uuden maaseudulla sijaitsevan "Aleksandrovka" -kylä - matkailukompleksin rakentaminen. Suurta huomiota kiinnitettiin informatiivis-analyyttiseen toimintaan investoreiden parissa Karjalan tasavallan investointihoukuttelevuuden lisäämiseksi, mm.:
  • "Karjalan tasavalta - tarjoutuu sijoittajille" - kirjanen julkaistiin vuonna 2004. Seuraavana vuonna kirjaseen tehtiin muutoksia ja lisäyksiä ja julkaistiin sen uusittu painos mm. englanninkielinen kirjasen versio;
  • tasavallan investointimahdollisuuksien presentaatioita on järjestetty mm. Kandan Pietarin pääkonsulaatissa, New Yorkissa (USA), Suomessa sekä Petroskoissa venäläisille yrittäjille. Vuonna 2005 järjestettiin presentaatiot Moskovassa (Karjalan tasavallan perustamisen 85-vuotispäivän merkeissä), Pietarissa, Suomen hallituksessa, Saksassa, Itävallassa;
  • "Karjalan tasavalta tarjoutuu investoreille" - nimistä WEB - palvelinta kehiteltiin ja sen informaatiota päivitettiin. Saitin presentaatio järjestettiin joulukuussa 2003. Vuoden 2006 alussa palvelimella oli yli 9,6 tuhatta kävijää.

Luoteisen federaalisen piirikunnan "Finanssimarkkinoiden työkaluja yritysten kehittämistä varten" -investointifoorumi pidettiin vuonna 2004.

Tasavallan paikallista lainsäädäntöä investointitoiminnan säätelemiseksi ajanmukaistettiin alinomaa. Karjalan tasavallan "Investointitoiminnan tukemisesta valtion taholta Karjalan tasavallassa" - Laki on hyväksytty. Sen puitteissa valtio tukee eri muodoissa sijoittajia, jotka ovat toteuttamassa tasavallan alueella investointihankkeita. Valtio myöntää takeita investointihankkeille ja sijoittaa varoja Karjalan tasavallan budjetista investointihankkeiden rahoittamiseksi omalta osaltaan.

Karjalan tasavallan budjettivaroja on vuosina 2002 - 2005 käytetty kilpailuttamisen jälkeen hyväksyttyjen hankkeiden rahoittamiseen käytetty 341 miljoonan ruplan arvosta. Budjettilainoja annettiin 26 yritykselle, jotka toteuttavat hankkeita puutavan jalostamisessa, matkailussa, maataloudessa, elintarvikkeiden tuotannossa ja muilla tärkeillä aloilla.

Edullisten luottolainojen ohelle on tasavallan alueella investointihankkeita toteuttaville yrityksille myönnetty verohelpotuksia tasavallan budjetin osalta.

Vuosina 2002 - 2005 solmittiin 15 investointisopimusta, joiden puitteissa sijoittajille myönnettiin verohelpotuksia suosituimmuusperiaatteen pohjalta. Tällä hetkellä jatketaan 9 investointihankkeen toteuttamista. Näiden hankkeiden puitteissa investointeihin käytetään suunnitelmien mukaan 5942 miljoonaa ruplaa. Budjettitulot käsittävät näiden hankkeiden osalta 4012 miljoonaa ruplaa. Investorit perustavat hankkeittensa puitteissa yli 2,2 tuhatta uutta työpaikkaa.

Karjalan tasavallan hallituksen virkailijain johdonmukaisen federaalisten valtiovaltaelinten virkailijain parissa suoritetun toiminnan seurauksena on vuosina 2002 - 2005 saatu tasavaltaan federaalisesta budjetista yli 5,5 miljardia ruplaa niiden hankkeiden ja kehitysohjelmien toteuttamiseksi Karjalan tasavallan alueella, joita toteutetaan valtakunnallisten täsmäohjelmien federaalisten investointitäsmäohjelmien puitteissa. Mainittuja varoja on käytetty kulttuurijäämistön kohteiden restaurointiin ja suojelemiseen (Kizhin ulkomuseo ja Valamon saaristo), kulttuurikohteiden rakentamiseen ja rekonstruointiin (Kansallisen teatterin rakennus, Kuvaamotaiteen museo, historialliset rakennukset Pyöröaukiolla Petroskoissa),koulutus-, terveydenhuolto-, urheilu- ja liikuntakohteet), kulkulaitosinfrastruktuurin kehittämiseen (Vienanmeren - Itämeren kanavan rekonstruointi), asuntojen ja teiden rakentamiseen ynnä muihin tarkoituksiin.

Pienyrittäjyyden kannustamiseksi on tehty muutoksia Karjalan tasavallan Lakiin "Pienyrittäjyyden tukemisesta valtion taholta karjalan tasavallassa", laadittu normatiivisia asiakirjoja, jotka säätelevät hakemuskilpailuja ja pienyrittäjyyden tukemiseen suunnattujen budjettivarojen myöntämistä. Karjalan hallitus on laatinut ja toteuttanut ohjelmia pienyrittäjyyden tukemiseksi, joiden mukaisesti edesautettiin vastaavan siis tarvittavan infrastruktuurin luomista.

Karjalan tasavallan budjetista rahoitettiin vuosina 2002 - 2005 pienyrityksiä 8,5 miljoonan ruplan arvosta, mikä on 4,3 kertaa suurempi rahasumma, kuin vuosina 1998 - 2001 samoihin tarkoituksiin käytetyt valtionvarat.

Valtionrahoitusta saivat vuosina 2003 - 2005 kilpailuttamisen jälkeen 40 pieninvestointihanketta, joita toteutettiin mm. kalanviljelyn, matkailun, elintarveteollisuusyritysten, puunjalostus- ja tiedonvälitysyksiköiden, rakennusfirmojen kehittämiseen. Näihin tarkoituksiin myönnettiin yli 150 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavallan hallituksen ja "Venäjän kehityspankki" Oyj:n välistä yhteistyösopimusta on toteutettu vuodesta 2004 pienyritysten luottolainojen myöntämisen kautta toteutettavan kehitysohjelman puitteissa. "Onego" - pankki myönsi sen pohjalta vuosina 2004 - 2005 pienyrityksille huokeita luottolainoja 33,2 miljoonan ruplan arvosta. Karjalan tasavallan pienyrittäjyyden kehitysrahaston valvontaelimen toimesta myönnettiin vv. 2002 - 2005 kilpailuttamisen jälkeen 9,5 miljoonaa ruplaa investointihankkeisiin luottolainojen muodossa.

Pienyritykset hankkivat karjalan liesing-yrityksen kautta vuosina 2002 - 2005 kalustoa 20 miljoonan ruplan arvosta.

"Pienyrittäjyys Karjalassa" - ja "Karjalan pientyrityksen johtajan opas" - kirjaset julkaistiin Karjalan hallituksen myötävaikutuksella. Niissä on tietoja pienyrittäjyyden tilasta tasavallassa, tunnetuimmista karjalaisista pienyrittäjistä, pienyritysten toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä. Karjalan hallituksen ja yrittäjäin yhdistysten kesken solmittiin vuonna 2002 yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti kehitetään valtiovallan ja liikemiesten välistä kanssakäymistä pienyrittäjyyden erilaisilla aloilla.

Karjalan tasavallan hallituksen yhteyteen perustettiin vuonna 2005 pienyrittäjyysneuvosto, joka koordinoi tasavallan toimeenpanovaltaelinten ja yrittäjäin yhdistysten toimintaa eheän politiikan laatimisessa ja toteuttamisessa pienyrittäjyyden tukemiseksi, mm. virastokankeuden voittamiseksi.

Kansainvälinen "Pk-yrittäjyyden tukeminen Pohjois-Euroopassa" -konferenssi ja tieteellinen seminaari "Luoteis-Venäjä: kehityksen innovatiiviselle tielle siirtymisen ongelmia" pidettiin vv. 2003 - 2004.

Lainsäädännön muuttumisen seurauksena perustettiin vuonna 2005 Valtion voittoja tavoittelematon laitos "Karjalan tasavallan pienyrittäjyyttä tukeva ja kehittävä säätiö".

Karjalan hallituksen toiminta pienyritysten tukemiseksi valtion taholta johti siihen, että vv. 2002 - 2005 on pienyritysten lukumäärä kasvanut tasavallan alueella 3601:stä 4628:aan, niiden tuottamien valmisteiden arvo kasvoi 7,1 miljardista ruplasta 12,2 miljardiin ruplaa ja investointien arvo 44,2 miljardista 240 miljardiin ruplaan.

Hallituksen aktiivisista toimista huolimatta on pienyrittäjyyden tasoa kohotettava edelleenkin kaikkinaisesti tehokkaan kansantalouden rakentamiseksi. Tasavallan hallintopiireissä on vielä verrattain vähän pienyrityksiä. Kuntien vallanpitäjät eivät tästä päätellen kiinnitä riittävää huomiota pienyrityksille suotuisan ilmapiirin luomiseen.

Toimintaa jatketaan tällä alalla erikoisen Ohjelman puitteissa. Se on täsmäohjelma, jonka mukaisesti pienyrittäjyyttä tuetaan Karjalan tasavallassa vuosina 2006 - 2008. Karjalan tasavallan budjetista käytetään ohjelman toteuttamiseen 34,3 miljoonaa ruplaa, mm. 8 miljoonaa jo vuonna 2006.

Vuosina 2006 - 2008 toteutetaan mm. seuraavat toimenpiteet:

  • sellaisen tuotanto- ja innovaatioinfrastruktuurin luominen ja kehittäminen, joka tavoittelee businesshautomojen verkoston kehittämiseen tasavallan alueella. Suunnitelmissa on Karjalan tasavallan yrittäjyyden kehittämiskeskuksen perustaminen;
  • hautomon rakennuksessa toimitiloja vuokraavien investointihankkeita toteuttavien yritysten vuokramaksujen osittainen korvaaminen;
  • pienyrityksille myönnettyjen investointilainojen korkojen osittainen maksu valtion varoista.

Karjalan hallituksen politiikkaa pienyrittäjyyden tukemisen alalla täydellistetään vähitellen tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen tehtävien mukaisesti.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 18 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015