Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristöasiat


    Metsät

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maan käyttö

    Ekologia

  Päätteeksi

Luonnonresurssien tila ja ympäristöasiat
Metsät

Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa harjoitetaan metsien valtiollista hallintaa, metsävarojen suojelua ja vartioimista sekä uusien metsien perustamista Karjalan tasavallan alueella.

Valtion metsien yhteinen pinta-ala käsittää 14,8 miljoonaa hehtaaria. Talousmetsissä on 961,92 miljoonaa kuutiometriä puita ja 432,52 miljoonaa kuutiometriä - ylikypsiä. Havupuiden keskivertoikä on 74 vuotta ja lehtipuiden - 42 vuotta.

Metsien hyödyntämisessä on tärkeimpänä turvata raaka-ainevarojen järkiperäinen, keskeytyksetön, tehokas ja pysyvä käyttö. Viime vuoden kuluessa valmisteltiin ja toteutettiin kilpailuttamisen jälkeen metsien antaminen vuokralle. Pitkäaikeiselle vuokralle annettujen valtionmetsien yhteinen kanta käsittää 558,1 tuhatta kuutiometriä. On järjestetty metsien huutokauppoja, lyhytaikaiselle vuokralle annettavien metsäalueiden jakamiskomission on työskennellyt tuloksellisesti. Toteutettiin toimia metsäalueiden siirrättämiseksi autioiden maiden ryhmään. Metsien vuokrasopimusten ehtojen noudattamista valvottiin takoin. Järjestettiin metsänhoitoyksiköiden eli leshoosien toimintaa uusien metsien luomiseksi ja metsänhoitotöiden suorittamiseksi. Vuoden 2005 talousmetsien hakkuukiintiö käsitti 8,8 miljoonaa kuutiometriä. Se on 392,1 tuhatta kuutiometriä vähemmän, kuin vuonna 2002. Tähän vaikutti tarkemmin suoritettu metsien suunnittelutyö, joten eräiden leshoosien kohdalla täsmennettiin kaadettaviksi kelpuutettavien talousmetsien rajat.

Talousmetsiä on määrätty hakattaviksi 7286.5 tuhatta kuutiometriä, mikä on 82,6% vahvistetusta vuosikiintiöstä.

Vuokralle on annettu yhteensä 10 498,0 tuhatta hehtaaria metsiä. Niissä on talousmetsiä volyymiltaan 6,8 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Vuonna 2005 oli lupa tuottaa niissä 6,3 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa, mikä on noin 71% vuoden kiintiöstä. Käytännössä oli hakkuusuunnitelmien mukaan myönnetty lupia 6 372,6 tuhannen puutavarakuutiometrin hankkimiseksi, mikä on 101% vuodelle 2005 säädetystä kiintiöstä. Yhden tilastollisen talousmetsässä vielä pystypuna olleen puutavarakuution hinnaksi tuli lisämaksukertoimella laskettuna 95,1 ruplaa (minimaalisen ohjehinnan ollessa 49,5 ruplaa).

Vuonna 2005 pidettiin 52 puutavarahuutokauppaa. Niissä realisoitiin 153,2 tuhatta kuutiometriä puutavaraa 51 341,9 tuhannen ruplan arvosta. Tällöin yhden tilastollisen puutavarakuution hinnaksi tuli 204,6 ruplaa, mikä on 3,9 kertaa niin suuri summa, kuin yhdestä kuutiosta kannettava metsävero.

Talousmetsien hyödyntämisessä päästiin viime vuosina käytännössä tulokseen, joka on 66-67% luvatusta kiintiöstä.

Taulukko 6

Talousmetsien kiintiöiden hyödyntämistaso Karjalan tasavallassa vv. 2002 - 2005

VuosiKiintiö,
tuh. kuutiom.
Käytännössä kaadettu,
tuh. kuutiom.
hyödyntäminen %
yhteensä havumetsiä yhteensä havumetsiä
2002 9209,7 6916,8 6118,5 4687 66
2003 9209,7 6916,8 6091,4 4590 66
2004 8939,4 6648,8 6015,0 4464,9 67
2005 8817,6 6488,0 7155,4   81

Tasavallassa täytetään metsien hoitosuunnitelmia ja toteutetaan toimia uusien metsien istuttamiseksi ja kylvämiseksi. Karjalan leshoosit suorittivat töitä uusien metsien perustamiseksi vv. 2002 - 2005 93,3 tuhannella hehtaarilla, mm. puiden taimia istutettiin 35,1 tuhannelle hehtaarille. Uusia metsien palstoille on istutettu taimia menehtyneiden tilalle ja suoritettu uusien metsien hoitoa suunnittelussa määrin. Taimitarhoissa ja muovihuoneissa kasvatettiin vv. 2002 - 2005 125 miljoonaa standarditainta. Nuoria metsiä siirretty arvokkaiden istutusten kategoriaan 167,9 tuhatta hehtaaria.

Metsien perustamistoimien myötä autiomaiden pinta-ala supistui Karjalan tasavallassa vv. 2002 - 2005 18 tuhannella hehtaarilla ja käsitti 01.01.2006 mitattuna 174,8 tuhatta hehtaaria.

Metsien istuttamistyöt tulee vuonna 2006 suorittaa 26,5 tuhannella hehtaarilla, mm. istutettava taimet 6,5 tuhannelle hehtaarille. 4 tuhatta hehtaaria on muokattava seuraavan vuoden istutustöitä varten. Taimikonhoitotyöt on määrä suorittaa 16 tuhannella hehtaarilla ja istutettava uudet taimet menehtyneiden tilalle 5 tuhannella hehtaarilla. Suotuinen sää sekä kulopaloja ennaltaehkäisytyö ynnä muu kansalaisten metsissä harjoitettavaa aktiviteettiä rajoittanut toiminta johti siihen, että vv. 2002 - 2004 oli Karjalan tasavallassa tavallista vähemmän metsäpaloja ja vähemmän vahinkoa niistä. Mutta kesä-2005 osoitti, että tilastoistakin (havaintoja tehty tarkemmin viime 15 vuoden kuluessa) näkyvä tendenssi - Karjalan tasavallan alueella on melkoisia metsäpaloja kerran 2-3 vuodessa - pitää valitettavasti paikkansa.

Keväällä 2005 tehtiin kaikki välttämätön valmistelutyö mahdollisten metsäpalojen torjumiseksi tehokkaasti Karjalan tasavallan alueella. Tulentorjuntakaistoja tehtiin 1741 kilometriä tavoitteen ollessa 1700. Mineraalisoituja kaistoja kunnostettiin lisäksi 3563 km. tavoitteen ollessa 3560 km. Metsäyhtiöiden työyhteisöjä ja henkilökuntaa opastettiin metsäpalojen varalta ja koulutettiin käyttämään kulotorjunnasta asianmukaisia työkaluja.

Valtion metsissä rekisteröitiin v. 2005 514 paloa. Ne vahingoittivat yhteensä 5090 hehtaaria metsiä. Yhden tilastoidun keskivertometsäpalon pinta-ala oli noin 7,7 hehtaaria, se on suurempi, kuin vuonna 2004 (2,8 hehtaaria) ja viime viiden vuoden aikana mitattu keskivero-osoitin (4,0 hehtaaria).

Metsähoitajain talousyksiköt kärsivät viime vuoden palojen takia tappioita 393,9 miljoonan ruplan arvosta. Eniten metsäpaloja oli syttynyt viime kesänä paikallisten asukkaiden varomattoman käytöksen ja avotulen käsittelyn takia (93% kaikista tilastoiduista metsäpaloista).

Vuosina 2002- 2005 oli Karjalan tasavalassa 2304 metsäpaloa. Niistä koitui vahinkoa 479,7 miljoonan ruplan edestä.

Leshoosien ja apuun komennettujen laitosten työntekijät pystyivät mutkikkaista oloista huolimatta torjumaan melko tehokkaasti metsäpaloja viime vuonna. Suurimmilta vahingoilta vältyttiin tämän seurauksena, eikä vaarallisia poikkeustilanteita syntynyt.

Mineraaliraaka-ainevarantojen etsintä

Tasavallan mineraaliraaka-ainevarat käsittävät seuraavia hyödyllisiä kaivannaisia: polttoaine ja energiaresurssit (uraani, turve), mustat metallit (rauta - ja kromimalmit), harvinaiset ja värimetallit (nikkeli, koboltti, vanadium, molybdeeni, tina jne.), jalometallit (kulta ja platina - ryhmän metallit), ei-metalliaineet (timantit, grafiitti, muskoviitti, ribekit, asbesti, talkki ja talkkikivi, maasälpä, kvartsi, shungiitti, kvarsiitti, dolomiitti, kianiitti, rikkikiisumalmit, petrurginen raaka-aine, rakennuskivi, hiekka, sora, savi).

Karjalan tasavallan alueella geologisissa tutkimuksissa keksittyjen raaka-ainevarojen määrä käsitti vuoden 2006 tammikuun 1. päivään mennessä 312 esiintymää, jossa kiinteiden hyödyllisten kaivannaisten 26 nimikettä sekä yli 400 esiintymää, jotka kaipaavat lisätutkimuksia; 379 turve-esiintymää, 13 maan uumenissa olevaa mm. juomakelpoistakin makeavesijärveä, 3 kivennäisvesilähdettä. Mainituista esiintymistä hyödynnetään tällä hetkellä: rautamalmiesiintymää Kostamuksessa, maasälpää ja kvartsia (Tshkalovskoje, Hetolampi, Blinkobyje Varaki, Pitkäjärvi)., shungiittia (Zazhoginskoje), petrurgista (kivenvalutuotteita valmistavassa teollisuudessa hyödynnettävä) - esiintymä Havtshozerossa, tautien turve(muta)hoidossa käytettävää ainetta ja kivennäisvettä saadaan Haapajärven pohjasta ja Matsialjnyje vody -esiintymästä, rakennuskivilouhoksia hyödynnetään kuten maan pinnan alla olevia makeavesivarastoja.

Karjalan geologiset tutkimuslaitokset ja retkikunnan jatkoivat vuonna 2005 uusien rautamalmi-, kromi-, kulta-, timantti-, maasälpä- ja rakennuskiviesiintymien etsintää. Tutkimukset johtivat viime vuonna seuraavien tulosten vahvistamiseen: on keksitty 7 uutta vuorauskiviesiintymää, joissa on raaka-ainetta 10,9 miljoonaa kuutiometriä; 9 sepeliksi kelpaavan rakennuskiven esiintymää, joissa 452,8 miljoonaa kuutiometriä ainetta, On vahvistettu 5 hiekka- ja rakennussoraesiintymien löytyminen.

Luonnonvaroja hyödynnetään yhä laajemmin. Vuonna 2001 oli myönnetty 495 toimilupaa ja vuonna 2005 oli käytössä jo 567, mm. 413 yleisten hyödyllisten kaivannaisten käyttöön, 54 - harvinaisiin hyödyllisten kaivannaisten esiintymien käyttöön ja 100 lupaa maanuumenista pumpattavien makeaveden hyödyntämiseen.

Viime vuonna myönnettiin 96 toimilupaa: 16 koskee harvinaisten luonnonvarojen hyödyntämistä (mm. 4 lupaa annettiin kilpailuttamisen seurauksena), 68 - yleisten esiintymien käyttöön, 12 - makeanveden maan uumenissa olevien varastojen käyttöön pora-aukkojen kautta. Vuonna 205 myönnettiin 3 lisenssiä geologisiin tutkimuksiin ja löytöjen hyödyntämiseen sekä 9 - pelkkiin geologisiin tutkimuksiin.

Dynaamisimmin kehittyi näin ollen viime vuosina maaperän geologinen tutkimus, joka kohdistui etupäässä yleisimpiin esiintymiin. Resurssien lisäämistä ja harvinaisten esiintymien etsintää ja tutkimista jarruttaa melkoisesti Venäjän federaation lainsäädännön jälkeenjääneisyydestä johtuva virastokankeus sekä uusien näihin tarkoituksiin käytettävien investointien saannin mutkikas prosessi.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 22 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015