Tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen päätulokset vuodelta 2006

Sosiaalis-taloudellisten kehitysosoittimien myönteinen dynamiikka on viime vuonna säilynyt pääpiirteissään. Regioonin kansantuotto kasvoi käyvissä hinnoissa vuoden 2005 tuloksesta 2,5%.

Kulutustavaramarkkinat ja annettavien palvelujen markkinat kehittyivät dynaamisesti - viime vuoden kuluessa lisättiin kuukausittain tavarain vähittäismyyntiä, ruokailualan ja muut maksulliset palvelut lisääntyivät alinomaa.

Tuotannon volyymi on lisääntynyt, mutta kasvun intensiivisyys on hidastunut. Tuotannon kasvuvauhti oli vuonna 2005 käsittänyt 118,7% edellisvuoden tasosta, mutta vuonna 2006 se oli hitaampaa ja lisäystä oli vain 3%.

Hyödyllisten kaivannaisten louhinnan, jalostusteollisuuden, sähkön, kaasun ja veden tuotannon ja jakelun osalta oli tuotettu valmisteita, suoritettu töitä ja annettu omin voimin palveluja yhteensä 63,3 miljardin ruplan arvosta (7% kasvua vuoden 2005 tasosta).

Teollistuotannon lisäystä oli hyödyllisten kaivannaisten louhinnan ja saannin, sellun, puumassan, paperin, kartongin ja sähkölaitteiden osalta.

Voimapaperisäkkien, sellun, kartongin, rautamalmin, ei-malmiainerakennustarvikkeiden, koottavien teräsbetonielementtien ja seinäpaneelien tuotantoa lisättiin aika vauhdikkaasti.

Teollisuustuotannon kasvuvauhdin osalta on aluetasavalta kuudennella sijalla Luoteisen federaalisen piirikunnan muiden regioonien joukossa. (Piirikunnan hallintoalueilla oli viime vuonna keskimäärin kasvua 6,2%).

Joidenkin käsittely- ja jalostusyritysten toiminta Karjalassa oli viimevuonna aika vauhdikasta. Niinpä Venäjän keskivertolukuja korkeammat osoittimet oli tekstiili- ja ompeluteollisuudessa, puunkäsittelyssä ja -jalostamisessa, koneiden ja laitteiden tuotannossa.

Aluetasavallan laitosten finanssitila. Kuten oli aiemmin oletettukin tapahtui vuonna 2006 suurten ja keskisuurten tuotantolaitosten kohdalla finanssitoiminnassa tason alentumista. Oletettiinkin että Karjalan pelletti Oy:n tuloissa olisi tapahtunut huononemista rautamalmimarkkinoilla tapahtuvien negatiivisten suhdannevaihtelujen takia.

Mainittujen yritysten yhteenlasketut tulot olivatkin 7,9 miljardia ruplaa (27,7% vähemmän, kuin vuonna 2005), mm. hyödyllisten kaivannaisten louhinnan osalta - 5,1 miljardia ruplaa (47% vähemmän), sellun, puumassan, paperin ja kartongin sekä paperi- kartonkituotteiden valmistuksen osalta - 2,5 miljardia ruplaa (lisäystä 2,7 kertaa edellisvuoden tasosta).

Tappiollisia olivat ne laitokset, jotka tuottavat ei-metallimineraalivalmisteita, sähkö-, elektroni- ja optislaitteita sekä työskentelevät metsäteollisuudessa. Puunkäsittelyssä ja puutavaratuotannossa olivat tappiot kuitenkin supistuneet 6 kertaa ja kalastuksen sekä kalanviljelyn osalta - 2,3 kertaa.

Kannattavien yritysten luetteloon siirtyivät sellaiset alat kuten metallurginen tuotanto ja valmiiden metallituotteiden valmistus, elintarvikkeiden mm. juomien tuotanto.

Tulojen ja voittojen supistuessa on hallitus tehnyt verotulojen takaamiseksi sopimuksia aluetasavallan suuryritysten kanssa mm. siitä, että nämä suorittavat kaikesta huolimatta varmasti vakiomaksunsa Karjalan tasavallan budjettiin.

Finanssiosoittimiin vaikutti Karjalan hallituksen vuonna 2006 harjoittama veropolitiikka, jonka tavoitteena oli luoda paremmat mahdollisuudet koneenrakennusteollisuuden, puutavan tuotannon (metsänkaadon) ja puutavaran jalostamisen (syväkäsittelyn)turvaamiseksi, niiden peruskonekannan uusimiseksi. Tätä varten niille annettiin mm. kiinteistöverohelpotuksia.

Koneita ja laitteistoa tuottavien yritysten tulot kasvoivatkin 8,3 kertaa, puunjalostuksessa - 1,5 kertaa, sellun, puumassan, paperin ja kartongin tuotannossa - 2,4 kertaa.

Hyödyllisten kaivannaisten louhinnan, sähkön, kaasun ja veden tuotannon ja jakelun osalta tulojen supistumisen seurauksena oli kannattavien tuotantolaitosten tulot supistuivat 25% ja käsittivät 9,9 miljardia ruplaa.

Kuitenkin vuonna 2006 verotettava tulosumma käsitti 14,9 miljardia ruplaa - se on 15% vähemmän, kuin vuonna 2005. Tämä johtuu siitä, että Karjalan tilastolaitos ei monitoroi joidenkin yritysten finanssitoimintaa, muta niiden tulot olivat kasvaneet, kuten niiden suurten yritysten, jotka toimivat etupäässä Karjalan ulkopuolella, mutta joilla on Karjalan tasavallassa tuotantofiliaaleja.

Tappiollisten tuotantolaitosten määrä oli viime vuonna 40,2%.

Tasavallan suurten ja keskisuurten tuotantolaitosten lainarästit käsittivät 1 tammikuuta 2007 18,2 miljardia ruplaa (1.1.2006 - 16,2 miljardia ruplaa), lykkäystä takaisinmaksuista oli 5,1 miljardin ruplan arvosta (1.1.2006 - 5,3 miljardia ruplaa).

Tilastoitavien yritysten myyntisaamiset käsittivät 1.1.2007 17,6 miljardia ruplaa (1.1.2006 - 16,6 miljardia ruplaa), summasta rästiin merkityt saamiset käsittivät 4,3 miljardia ruplaa (24,7%). Eniten myynnistä saamatta jääneitä velkoja oli käsittely- ja jalostusyrityksillä, sähkön kaasun ja veden tuotannon ja jakelun osalta. Myös kiinteistökaupat, vuokraustoiminta ja palvelujen antaminen olivat tappiollisia.

Luottolainavelat ylittivät myyntisaamiset 1.1.2007 563 miljoonaa ruplaa eli 3,2% (vuoden 2006 alussa vastaavat luvut olivat 405 miljoona ruplaa - 2,5%).

Metsäteollisuuskompleksi (MTK) on Karjalan johtavia aloja ja siihen kuuluvat metsänkaato, puunjalostus, sellun ja paperin tuotanto.

MTK:n tuotannon kokonaismäärät lisääntyivät v. 2006 ja myös tuoton rahallinen arvo oli lisääntynyt.

MTK:n osuus tasavallassa realisoiduista tuotteista käsitti 30%. Tällä alalla työskentelee puolet kaikista teollistyölisistä.

Karjalan metsäteollisuuslaitosten tuotteilla on melkoista kysyntää Venäjän sisämarkkinoilla. Aluetasavallassa tuotetaan 59% kotimaisista voimapaperisäkeistä, 24% - paperista, 35% sanomalehtipaperista, 6% - sahatukeista, 4% - sahatavarasta, 3% - lastulevyistä.

MTK:n laitosten kehittämiseen sijoitettiin vuonna 2006 3 676 miljoonaa ruplaa.

Metänkaadosta riippuvat raaka-aineen rytmilliset toimitukset sahalaitoksille ja sellukombinaateille. Tilanne metsäteollisuusyrityksissä ei ole tyydyttävä. Niiden tappiot käsittivät viime vuonna 455,5 miljoonaa ruplaa (vuonna 2005 - 511,6 miljoonaa ruplaa). 70,6% metsänkaatosektorissa työskentelevistä yrityksistä olivat epäkannattavia (vuonna 2005 - 76,5%).

Metsänkaadossa on tuotantoteho supistunut mm. koekannan vanhenemisen, metsätieverkoston kehittämättömyyden, käyttövarojen niukkuuden, kulujen ja tariffien kasvun (poltto- ja voiteluaineet, sähkö, kuljetukset) takia.

Metsäteollisuusyritysten kannattavuus heikkeni senkin seurauksena, että metsää oli kaadettu entistä vähemmän, joten käsittely- ja paloittelupaikoille toimitettiin raaka-ainetta vähemmän.

Teollisuusmetsistä saatiin vuonna 2006 5 519,6 tuhatta kuutiometriä puutavaraa - 62% suunnitteesta (vuonna 2005 - 67%).

Karjalan tilastolaitoksen keräämien tietojen mukaan kaikki hakkuut tuottivat 6 029,3 tuhatta kuutiometriä puutavaraa (94,7% vuoden 2005 saavutuksesta), mm. sahatukkeja ja paperipuuta - 5 669,8 tuhatta kuutiometriä (98,2% edellisvuoden tuloksesta).

Metsiä vuokranneista yrityksistä 19 lisäsivät viime vuonna puutavaran tuotantoa: mm. Segezhan sellu- ja paperikombinaatti Oyj (138% vuoden 2005 tuloksesta), Shujales Oy (111%), Kontupohjan metsäteollisuuskeskus Oy (122%), Svedwood Karelia Oyj (165%), Nord Inter Hauz Oy (132%), Ladvan metsäteollisuuskeskus Oy (115%).

Muutamat yritykset alensivat eri syistä tehoaan viime vuonna. Kaikkein heikoimmin työskentelivät Pääjärven LPH Oyj, Jyskyjärven LPH Oyj, Letmäjärven LZH Oy, Voloman KLPH Oy, NInvest Oy, "KLDZlesozagotovki" Oy, Kemj-Louhi-les Oy.

Vuonna 2006 jatkettiin siirtymistä puutavaralajimenetelmään puunkaadossa. Suuret metsäalueiden vuokraajat tuottivat puutavaralajimenetelmällä viime vuonna 66,3% kaikesta raaka-aineesta (vuonna 2005 - 55,2%).

Uuteen menetelmään siirtyminen vaatii ajanmukaisten metsäkoneiden hankkimista. Tähän sektoriin satsattiin viime vuonna 296 miljoonaa ruplaa. Muutamien mittavien investointihankkeiden toteuttaminen oli luonut reaalisia edellytyksiä Karjalan metsäteollisuuden volyymin tuntuvalle lisäämiselle.

Karjalan metsäalan tieteellinen tutkimuslaitos eritteli raaka-ainekannan riittävyyttä. On laadittu puutavaran tuotannon ja sen tarpeen bilanssianalyysi.

Vuonna 2006 on aloitettu toiminta (ja tänä vuonna sitä jatketaan) puutavaran kuljetusten monitoroimiseksi: kontrollissa on raaka-aineen toimittaminen leimikoilta käsittely-yritysten varastoille maa- ja rautateitse.

Käsittelemättömän puutavaran vienti supistui v. 2006 128 tuhatta kuutiometriä edellisvuoteen verrattuna (3,3%). tähän johtivat havutukkien vientiä koskevat korotetut tullitariffit, jotka oli otettu käyttöön Venäjän hallituksen päätöksellä No 158 (hyväksytty 24.03.2006). Myös oma sahateollisuus lisäsi tehoa, joten raaka-ainetta tarvitaan nyt kotimaassa enemmän. Venäläiset sahayksiköt ovat samalla korottaneet sahatukkien hankintahintoja.

Karjalan tasavallan konsolidoituun budjettiin saatiin vuonna 2006 maksuja metsien hyödyntämisestä 293,3 miljoonaa ruplaa (15% enemmän, kuin v. 2005). 1.1.2007 oli samalla rästissä melkoisia summia, joita metsiä vuokranneet yritykset eivät olleet suorittaneet valtion tilalle korvausmaksuina. Tällainen rästiin merkitty rahasumma käsitti 293,3 miljoonaa ruplaa (15% enemmän, kuin vuonna 2005), mm. vuokraajat olivat jättäneet maksamatta vielä vuodesta 2005 34,5 miljoonaa ruplaa.

Tasavallan puunjalostuslaitokset myivät vuonna 2006 tuotteitaan yhteensä 4231,1 miljoonan ruplan arvosta (13,4% edellisvuotta enemmän). Puunjalostus ja puunkäsittely lisäsivät tilastollisesti tuotantoindeksiä 5,3%.

Sahausta lisäsivät Segezhan LDK Oy (102%), Karhumäen LPH Oy (111%), Pegas International Oy (121%), Setles Oy (110%).

Viime vuonna tuotettiin 792,2 tuhatta kuutiometsiä sahatavaraa (99% edellisvuoden tasosta), lastulevyjä - 13,4 tuhatta tilastollista kuutiometriä (106,1%). Ikkunakehysten tuotanto kasvoi 3,4 kertaa ja ovikehysten - 9,1 kertaa edellisvuoden aikaansaannoksesta. Sahatavaran tuotannon lasku johtui osittain sahatukkien saannin vaikeuksista vuoden 2006 viimeisen kvartaalin säiden takia sekä tuotantoyksiköiden konekannan uusimistoimien (sahauslinjojen asennustöiden) seurauksena.

Sellun, puumassan, paperin, kartongin ja paperi- sekä kartonkivalmisteiden tuotannon osalta oli indeksi käsittänyt v. 2006 104,6%. Sellu- ja paperikombinaatin ja tehtaat tuottivat (ja realisoivat) valmisteita 15,9 miljardin ruplan arvosta (111,9% vuoden 2005 tulokseen verrattuna).

Paperia tuotettiin 960,6 tuhatta tonnia (102,6%), kartonkia - 84,3 tuhatta tonnia (118,8%), sellua - 90,5 tuhatta tonnia (107,5%), voimapaperisäkkejä - 345 miljoonaa kappaletta (110,7%).

Mainitun sektorin yritykset saivat viime vuonna saldotuloja 2,5 miljardia ruplaa (2,7 kertaa niin paljon, kuin edellisvuonna).

Aluetasavallan MTK:ssa odotetaan kasvua vuonna 2007 ennen kaikkea käsittely- ja jalostusteollisuuden tehokkuuden lisäämisen ansiosta.

Huonekalu- ja muun vastaavan teollisuuden osalta oli v.2006 tuotantoindeksi 99,5% vaikka realisoidun tavaran rahallinen arvo olikin kasvanut 22,7% (98,5 miljoonalla ruplalla). Tuotettavan huonekaluvalikoiman artikla luettelo on laajentunut tuntuvasti tasavallassa. Karjalassa tuotettiin viime vuonna 90 tuhatta suksiparia (kasvua 4,3% edellisvuoden tasosta).

Tasavallan vuoriteollisuuskompleksissa (VTK) jatkettiin entistä tehokkaammin metallimalmien louhintaa ja muiden hyödyllisten kaivannaisten tuotantoa.

Hyödyllisten kaivannaisten tuotannon lisäys käsitti 7,3%. Se on 4,3 prosenttiyksikköä enemmän, kuin jalostusteollisuuden tuotannon kasvuluku (3%).

VTK:n osuus Karjalan kansantuotossa on lisääntynyt jatkuvasti. Rahallisen arvon mukaan laskettuna se oli käsittänyt vuonna 2000 15%, mutta viime vuoden tulosten perusteella - 28%.

Sepeliä tuotettiin viime vuonna 7564 tuhatta kuutiometriä (131,2% edellisvuoden tasosta). Tässä sektorissa saavutettiin laajapohjaisten reformien käynnistämistä edeltänyt taso.

Sepelin tuotannossa menestyivät Karjalassa muita paremmin Karelprirodaresurs Oy (159% vuoden 2005 tuloksesta), Karjeroupravlenije "Mosavtodor" Oyj (135%), Pitkärantskoje karjeroupravlenije Oyj (126%), Shokshinski karjer Oyj (148%), Granitnaja gora Oyj (145%), Pudozhski karjer Oyj (190%), Lobskoje5 Oyj (303%). Tasavallan suurin sepelin tuottaja - Sortavalan tuntumassa toimiva "Sytshevski proizvodstvennyi kombinat" Oyj tuotti viime vuonna yli miljoona tonnia sepeliä (lisäystä 17% edellisvuoden tasosta).

Sepelin tuotantoa on määrä lisätä tasavallassa vastakin. Vuoteen 2010 mennessä on tuotettava vuosittain 15 miljoonaa tonnia sepeliä ja vuoteen 2015 mennessä - vähintään 30 miljoonaa tonnia.

Rakennusblokkien tuotanto luonnonkivestä käsitti 20,4 tuhatta kuutiometriä (115%). Karelid- yritys lisäsi rakennuskiven louhintaa ja tuotantoa 1,7 kertaa, Interkamenj Oy - 2 kertaa, Drugaja reka Oy - 42%.

Tasavallan vuoriteollisuudessa tapahtuvia myönteisiä muutoksia jouduttaa se, että kivilouhosten lähettyville on perustettu kivenjalostusyksiköitä. Yritykset ovat näin ollen lisäämässä rakennuskiven jalostusastetta, mikä lisää tuotteiden myyntiarvoa.

Profirit Oy - mineraalilaattojen tuottamiseen raaka-ainetta tuottava yritys - lisäsi tuotantoaan 1,6 kertaa. Karbonshungit Oy lisäsi shungiittisepelin tuotantoa 11%.

Tasavallassa toimivat kaksi mustan metallurgian yritystä: Karjalan pelletti Oyj ja Värtsilän metallituotetehdas Oy.

Karjalan pelletti Oyj:n rahallinen osuus VTK:n tässä sektorissa on 80%. Kostamuksessa tuotetaan nimittäin 25% kotimaisista masuunipelleteistä ja 40% Venäjältä ulkomaille vietävästä pellettimäärästä.

Karjalan pelletti Oyj tuotti Kostamuksessa 9 444 tuhatta tonnia masuunipellettejä ja ylitti parhaan tuloksen, joka oli rekisteröity parhaana tilastoissa vuonna 1989 - 9 106 tuhatta tonnia. Malmirikastamon kehittämiseen sijoitettiin viime vuonna 2 563 miljoonaa ruplaa, mm. 411 miljoonaa ruplaa avolouhoksen rakentamiseen Korpangan malmiesiintymän alueella.

Värtsilän metallituotetehdas Oy on suuren "Teräsryhmä "Metshel" -holdingin osa. Holdingiin kuuluu siperialaisen Kuzbassin kivihiilikaivoksia ja avolouhoksia, Uralin metallurgisia tehtaita, kauppa- ja vakuutusyhtiöitä. Värtsilässä tuotettiin viime vuonna 62,6 tuhatta tonnia metallivalmisteita (115% edellisvuodentasosta).

Eteenpäin