Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys vuonna 2006

2000   2001   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010 2011 2012 2013

  Talouspolotiikka

    Investoinnit

  Teollisuuspolitiikka

  Palvelut

  Luonnon resurssit
  ja ekologia


  Yhteistyö

  Tulokset 2006

Talouspolitiikka

Karjalan tasavallan hallituksen valtionpolitiikkaa talouden alalla rakennettiin ottaen huomioon Venäjän federaation sosiaalistaloudellisen kehityksen priorisoidut keskipitkänaikavälin suuntaukset, VF:n presidentin asettaman talouskasvun vauhdin lisäämistehtävän toteuttamisen välttämättömyys ja se oli suunnattu aluetasavallan talouspotentiaalin sekä karjalaisyritysten tuotteiden kilpailukyvyn lisäämiseen.

Aineellista tuotantoa, finanssi- ja sosiaalialaa koskettelevat valtionpolitiikan priorisoidut suuntaukset sisällytettiin "Karjalan aluetasavallan sosiaalistaloudellisen kehityksen vuoteen 2012 ulottuva Konsepti" -asiakirjaan, joka viitoittaa aluetasavallan tärkeimpiä strategisia tulevaisuuden tehtäviä ja tavoitteita.

Karjalassa jatkettiin mainitun asiakirjan mukaisesti talousohjelmien toteuttamista vuori- ja metsäteollisuuskompleksien kehittämiseksi, teollisen ja investointipolitiikan noudattamiseksi, pienyrittäjyyden tukemiseksi, asuin- ja kunnallistalouden reformoimiseksi, energian säästämiseksi jne.

Harjoitetaan talouspolitiikkaa luonnon varojen hyödyntämisen tehokkuuden lisäämiseksi ja tätä tavoitellen tuetaan, stimuloidaan ja laajennetaan jalostusteollisuutta.

Teollisuuslaitosten - tärkeimpien veronmaksajain - tukemista harjoitetaan määrätietoisesti tauotta.

Uusia investointeja houkutellaan alinomaa tuotannon perusvarantojen/koneiden ja laitteiden sekä uusimpien teknologioiden hankkimiseksi. Aluetasavallan vientipotentiaalia laajennetaan jalostusta harjoittavien tuotantolaitosten jatkuvasti kasvavan panoksen ansiosta.

Innovaatiotoimintaa ja innovatiivisen infrastruktuurin elementtien luomista kannustetaan.

Kuljetuslaitosten toimintaa kehitetään ja kulkulaitoksen infrastruktuuria laajennetaan määrätietoisesti, mikä jouduttaa osaltaan luonnon varojen hyödyntämistä, matkailun ja taloustoiminnan muiden lajien kehittämistä.

Karjalan hallitus kehittää aktiivisesti keskinäisesti edullisia regioonien välisiä suhteita, laajentaa kansainvälistä ja rajojen yli tapahtuvaa yhteistoimintaa, mikä on omiaan kohentamaan Karjalan sosiaalistaloudellista tilannetta.

Toimet aluetasavallan talouden reaalisektorin kehittämisen hyväksi antoivat mahdollisuuden säilyttää tärkeimpien sosiaalistaloudellisten osoittimien kasvudynamiikan, vaikka teollisen tuotannon kasvuvauhti onkin pääpiirteissään hidastunut edellisvuodesta, mikä voidaan selittää osittain silläkin, että vuonna 2005 oli saavutettu sangen korkea kehitysvauhti teollisuudessa.

Investointipolitiikka

Karjalan aluetasavallan hallituksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä vuonna 2006 oli toiminta uusien investointien saamiseksi ja tasavallan investointi-ilmapiirin parantamiseksi. Viime vuonna vietiin päätökseen "Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikka vv. 2003 - 2006" -ohjelman toteuttaminen. Ohjelman päätavoite saavutettiin: sijoituksia oli saatu aluetasavaltaan kaksi kertaa enemmän, kuin edellisen nelivuotiskauden aikana. Peruspääomasijoituksia oli vv. 2003 - 2006 yhteensä 55,7 miljardin ruplan arvosta (vuosina 1999 - 2002 - 26,8 miljardia ruplaa).

ĄŹ&Ģ -toimisto, joka arvioi mm. hallintoalueiden taloustilaa, on ilmoittanut, että Karjalan tasavalta in Venäjän subjektien joukossa 29. sijalla investointien mukaan henkeä kohti. Toimisto julkaisi kesäkuussa 2006 ennusteen, joka kosketteli VF:n subjektien luottolainakykyä. Karjalan aluetasavalat oli noussut edellisvuoden 55. sijasta 33. sijalle.

Tasavallassa toteutettiin neljässä vuodessa yli 50 liiketaloudellista investointihanketta teollisuudessa ja kulkulaitosalalla, minkä seurauksena perustettiin 3 850 uutta työpaikkaa. Mittavimmista edellisvuotisista hankkeista maininnan ansaitsevat: Petroskoi -Kontupohja -kaasujohto, Karjalan masuunipelletti Oyj:n mittavat rekonstruointityöt Kostamuksessa, Kontupohjan ja Segezhan sellu- ja paperikombinaattien osastojen modernisointi ja tuotantokapasiteetin tuntuva lisääminen, Pitkärannan sellutehtaan ja Nadvoitsan alumiinitehtaan rekonstruktio, Puutosin rakennuskivilouhoksen tehon lisääminen, Lokakuun rautateiden Karjalan aluetasavallan osuuden sähköistäminen ja laajentaminen, Karhakos -tehtaan kolmen vaiheen rakentaminen, Impilahden sahayksikön ja SvedWood-Karelia -tehtaan rakentaminen.

Karjalan hallitus ryhtyi vuonna 2006 antamaan käytännössä valtion tukea investoijille, jotka ovat toteuttamassa sijoitushankkeitaan aluetasavallassa, mikä on omiaan stimuloimaan rahavirtojen houkuttelemista tasavallan talouden hyväksi.

Valtio tukee investointihankkeita myöntämällä edullisia luottolainoja hankkeiden toteuttamiseksi, hankkeiden, jotka ensin kilpailutetaan.

Hakemuskilpailujen voittajiksi oli tunnustettu 9 hanketta, joiden kannattamiseksi erikoislautakunta myönsi Karjalan tasavallan budjetista 220 miljoonan ruplan lainan. Investointihankkeita toteutetaan valtiovallan tuella eri aloilla: metsäteollisuudessa ja puunjalostuksessa, kuljetusalalla, maataloudessa ja kalanviljelyssä, matkailun alalla.

Viime vuonna toteutettujen hakemuskilpailujen voittajiksi tunnustettujen investointihankkeiden toteuttaminen antoi mahdollisuuden perustaa yli 200 uutta työpaikkaa. Veroina saatiin takaisin budjetteihin 339 miljoonaa ruplaa.

Investointihankkeiden puitteissa siirretään Petrozavodskmash -tehtaan lämmityslaitteet toimimaan luonnonkaasulla ja asennetaan uutta automaattisesti toimivaa lämmityslaitteistoa, hankitaan ilmatyynyaluksia kuljettamaan matkustajia Äänisellä ympäri vuoden (Onezhskaja stividornaja kompanija Oy:n nimiin), tehostetaan rakennuskiven louhintaa Roskamenj Oy:n voimin Toinen joki -asutuksen tuntumassa (siellä on mittava gabbro-diabaasiesiintymä), uusitaan tekninen kanta "Karjalan sahauskombinaatti" Oy:n osastoissa, modernisoidaan elintarvetuotantolinjat Lohen kulutusosuuskunnassa ja "Jarmarka" -kauppatalo" Oy:ssä.

Viime vuoden hakemuskilpailujen voittajiksi tunnustettiin myös seuraavat investointihankkeet: "Elementtitalojen lämpöeristettyjen osien tuotanto-osaston rakentaminen Kostamukseen" (Inkod Oyj), "Rakennuskonekannan uusiminen tasavallan tiestön kunnostamiseksi" (Karjalan tasavallan valtionyritys Most), "Teräsbetonielementtitehtaan rakentaminen" (Karelstroimehanizatsija Oy).

Vuonna 2006 vietiin onnistuneesti päätökseen seuraavat investointihankkeet: "Ompelukaluston hankkiminen ja tuotannon lisääminen" (Lahti Oy), "Rakennussepelin tuotannon lisääminen ja sepelin laadun parantaminen Shokshun esiintymän alueella" (Shokshun louhos Oyj), "Kivenjalostuksen lisääminen" (Interkamenj Oy). Mainittujen investointihakkeiden seurauksena modernisoitiin konekantaa, lisättiin tuotantoa ja kasvatettiin verotettavia tuloja. Hankkeiden toteuttamiseen käytetyn budjettivarat jo palautettiin kokonaisuudessaan lainanantajille.

Viime vuonna jatkettiin 32 edellisinä vuosina käynnistettyjen investointihankkeen toteuttamista. Niiden toteuttamiseksi on myönnetty valtionkassasta yhteensä yli 600 miljoonaa ruplaa. Jokaista veronmaksajan ruplaa kohden saatiin muista investointilähteistä vielä yksi rupla muista rahoituslähteistä ja luotiin noin 1000 uutta työpaikkaa.

Investointisopimusten puitteissa on valtio myöntänyt suosituimmuusperiaatteen pohjalta verohelpotuksia: ansioverotusta ja kiinteistöjen hyödyntämisestä maksettavia veroja on vähennetty tietyin ehdoin väliaikaisesti. Vuosina 2002-2006 solmittiin 20 tällaista investointisopimusta. Yhä toteutettavien projektien tukemiseen on määrätty yhteensä 6 055 miljoonaa ruplaa, minkä pitäisi poikia 2,6 tuhatta uutta työpaikkaa.

Vuoden 2007 alkukuukausina oli voimassa 13 investointisopimusta (ne solmittiin 6 yrityksen kanssa). Tähän mennessä on jo käytetty tuotannon tehostamiseen mainittujen sopimusten puitteissa 4 613 miljoonaa ruplaa.

Suosituimmuusperiaatetta noudatetaan mm. niiden hankkeiden toteuttamiseksi, jotka tavoittelevat teollisuustuotantoyksiköiden rakentamista ja käynnistämistä Laatokan rannikkoseudulla, Kostamuksessa, Petroskoissa sekä paperin tuotannon modernisointia Segezhassa.

Pienyrittäjyys vaikuttaa melkoisesti tasavallan talouden tilaan, joten Karjalan tasavallan hallitus on jatkanut toimia pks -yritysten toiminnan kannustamiseksi mm. lainsäädäntöä uusimalla ja tukemalla yrittäjäin investointihankkeita.

Aluetasavallassa toteutetaan Karjalan tasavallan pks -yritysten tukemisohjelmaa (vv. 2006-2008). KT:n budjetista käytettiin viime vuonna määrärahoja 7 miljoonan ruplan arvosta, se on kolme kertaa niin paljon, kuin vuonna 2005.

Niille pienyrityksille, jotka toteuttavat investointihankkeita hyödyntämällä mm. pankkiresursseja korvaa valtio viime vuodesta alkaen osan pankkilainakorosta. Parhaillaan laaditaan luonnosta laiksi, joka mahdollistaa tällaisen tukitoiminnan suurtenkin sijoittajain kannustamiseksi.

Aluetasavalta osallistuin vuonna 2006 ensimmäistä kertaa VF:n talouskehitys- ja kauppaministeriön käynnistämään hakemuskilpailuun, jonka tavoitteena oli valita federaation ne subjektit, jotka saisivat valtakunnallista tukea pienyritysten toiminnan helpottamiseksi. Karjalan tasavallasta kelpuutettiin hakemuskilpailuun hanke "Infrastruktuurin rakentaminen pienyritysten tukemiseksi (business-hautomojen luominen)". Aloite katsottiin sopivaksi ja VF:n budjetista saatiin toteuttamista varten 10 miljoonaa ruplaa. Summa yhdessä Karjalan budjetista saadun tukirahan kanssa käytettiin osoitteessa Petroskoi, Gyllingin rantakatu, talo 11 sijaitsevan aluetasavallan business-hautomon tilojen kunnostamiseksi, tietokoneilla ja muulla tarvittavalla kalustolla varustamiseksi. Hautomon päätarkoituksena on luoda suotuisia edellytyksiä pienyrittäjyyden kehittämiseksi innovaatioiden sektorissa ja IT -alalla.

Karjalan tasavalta osallistui "Venäjän pks -yrittäjyyspäiville -2006", jotka pidettiin Moskovassa valtakunnallisessa Näyttelykeskuksessa ja VII valtakunnalliseen pienyritysten omistajain edustajien konferenssiin "Innovaatiot ja pienyritysten kehitys". Tapahtumien puitteissa pidetyissä näyttelyissä Karjalan osastot/posterit/tietotaulut tunnustettiin parhaiksi.

KT:n hallitus, Petroskoin valtionyliopisto ja aluetasavallan Kauppa- ja teollisuuskamari perustivat vuonna 2006 "eKarelia" -hankkeen puitteissa tasavallan pks -yritysten käyttöön erikoisen internet-portaalin. Hanke jouduttaa pks -yritysten henkilökunnan koulutusta, markkinatutkimuksia, ajanmukaisten informaatioteknologioiden soveltamista ja hyödyntämistä, kansainvälisten liikesuhteiden kehittämistä ja laajentamista uusimpien kommunikaatioteknologioiden avulla.

Karjalan tasavallan hallituksen toimet yrittäjyyden tukemiseksi ovat pönkittäneet tuntuvasti kansantalouden tämän sektorin kehitystä. Pienyritysten liikevaihto kasvoi vuonna 32,8% edellisvuoden tuloksesta. Pienyritysten osuus koko aluetasavallan liikevaihdossa käsitti vuonna 2006 32,6% (vuonna 2005 - 30,2%). Sijoitukset pienyritysten peruspääomaan kasvoivat edellisvuodesta v.2006 26,8%.

Kuvaavana esimerkkinä on tilastollinen käsite "pienyritysten tiheys", joka kertoo niiden lukumäärästä 100 000 asukasta kohden VF:n subjekteissa. Karjalan tasavalta kuuluun niiden subjektien joukkoon, joissa tuo "tiheys" on keskitasoa: 661 pienyritystä 100 000 aluetasavallan asukasta kohden. Pienyrittäjien lukumäärä on kasvanut vuosina 2002 - 2006 tuhannella yksiköllä eli 28,5% (pienyrityksiä oli viime vuonna aluetasavallassa siis 4,6 tuhatta).

Vuonna 2004 investointihankkeiden seurantaan ja monitorointiin perustettu aluetasavallan hallituksen pääministerin johtama valvontatyöryhmä jatkoi työtä vuonna 2006. Ryhmän jäsenet pitävät silmällä investointihankkeiden toteuttamista Karjalassa, antavat tarpeen vaatiessa apua sijoittajille byrokraattisen koneiston (eri tason toimeenpanovaltaelinten) vaatimusten "voittamisessa". Työryhmän istuntoja pidettiin viime vuonna yhteensä 11, niissä käsiteltiin investointihanketilannetta 20 yrityksessä.

Työryhmän toiminnasta on ilmiselvää hyötyä. Niinpä ruotsalaisen IKEA:n tytäryhtiö "SvedWood Karelia" käynnisti elokuussa 2006 puunkäsittelykompleksin Kostamuksessa (hankkeen 1 vaihe). Vielä yhtenä mittavana hankkeena on sahalaitoksen elvyttäminen Solomannissa Petroskoissa. Uusi omista (ASPEK -yritysyhtymä) käynnisti vanhan sahayksikön täydellisen rekonstruoinnin. On jo toteutettu hankkeet rakennusteollisuuden, tulli-infrastruktuurin täydellistämisen, teiden rakentamisen alalla ja otettu käyttöön uusia sepelin tuotantoyksiköitä.

Vuosille 2007 - 2010 suunniteltujen investointihankkeiden (yhteinen arvo yli 40 miljardia ruplaa) valmisteluntyön etenemistä seurataan reaaliajassa nojautuen päivitettävään tietopankkiin.

KT:n hallituksen investointeja houkuttelevan politiikan yhtenä tekijöistä on aluetasavallan informatiivinen avoimuus, paremman sijoitusilmapiirin ja Karjalan suotuisa investointi-imagon luominen.

Venäjän federaation Luoteisen piirikunnan toinen investointifoorumi pidettiin viime vuoden heinäkuussa Petroskoissa VF:n Liittoneuvoston (senaatin), VF:n presidentin Luoteisessa piirikunnassa toimivan täysivaltaisen edustajan hallinnon ja Karjalan tasavallan haalituksen toimesta. Siihen osallistui yli 350 edustajaa. Pidettiin pyöreän pöydän keskusteluja ja seminaareja, solmittiin yhteistoimintasopimukset Venäjän rautatiet Oy:n kanssa.

Karjalan aluetasavallan mahdollisuuksia ja potentiaalia esiteltiin viime vuonna valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa: Investointifoorumi Pietarissa "Luoteis-Venäjä: uusia investointimahdollisuuksia"; Cannesissa (Ranska) Kansainvälisillä kiinteistömessuilla; Venäjän talouspäivillä Helsingissä (Suomi); neuvotteluissa Kiinan ja Burjatian valtuuskuntien kanssa.

Vuonna 2003 luotu "Karjalan aluetasavalta sijoittajille" -palvelin toimii aktiivisesti. Saitilla käsi vuonna 2006 yli 16 000 kiinnostunutta, se on yli kaksi kertaa enemmän kävijöitä, kuin vuonna 2005. Websaitilla on mahdollisuus tutustua investointihankkeisiin hallintopiireittäin ja tuotantovoimien kehittymiseen aluetasavallan eri kolkissa.

"Investointi-Karjala" -kirjasen kolmas päivitetty versio venäjän ja englannin kielillä on julkaistu.

Tiedotusvälineiden toimittajia informoidaan säännöllisesti investointitoiminnasta ja se etenemisestä.

Vuonna 2007 hyväksyttäneen Karjalan hallituksen investointipolitiikan ohjelma vv. 2007 -2010.

Ohjelman päätarkoituksena on luoda Karjalan, aluetasavallan talouden eri alojen ja hallintopiirien paras investointi-imago, mikä jouduttaisi uusien sijoitusten saamista, talous- ja sosiaaliosoittimien parantamista, talouskasvun laadun kohottamista, elinolojen parantamista tukevan infran laajentamista, väestön tulojen kasvua, työllisyyden lisäämistä ja valtakunnallisten kansallishankkeiden nopeampaa toteuttamista.

Tämän valmisteilla olevan Ohjelman mukaisesti olisi tarkoitus saada vuoteen 2010 mennessä sijoituksia peruspääomaan 27 miljardin ruplan arvosta, mikä merkitsisi 170% kasvua käyvissä hinnoissa vuoden 2006 tasosta.

Karjalan hallitus haluaa toteuttaa seuraavaa pienyrittäjyyden tukemiseksi:

  • innovaatio- ja tuotantoinfrastruktuurin rakentamisen ja kehityksen järjestäminen Karjalan tasavallassa palvelemaan business-hautomoja (vuokra-maksojen kompensaatio osittain aloittaville pienyrittäjille, jotka saavat käyttöönsä tiloja hautomosta);
  • pienyrittäjälle annettujen luottolainojen pankkikoron maksaminen osittain valtion kassasta;
  • pienyrittäjyyden tukemisinfrastruktuurin rahoittaminen, metodologisen, informatiivisen, konsultointituen antaminen pienille yksityisyrittäjille;
  • pienyritysten saaminen mukaan näyttely- ja messutoimintaan tuotteittensa, valmisteittensa ja palvelujensa tekemiseksi tunnetuksi ja mainostamiseksi.
Tekninen tuki
Luotu 18 huhtikuuta 2007. Toimitettu 23 toukokuuta 2007.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015