|
Kulutustavarain markkinoiden ja palvelualan kehittämiseksi harjoitettava politiikka
Väestön elintason kohottamiseksi on turvattava kulutustavarain saanti koko tasavallan alueella ja taattava korkeatasoisten palvelujen saatavuus sekä kaupungeissa että maaseudulla. Karjalan tasavallan hallitus toimiessaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa harjoittaa politiikkaa viestinnän, kulkulaitoksen, matkailun, IT-alan kehittämiseksi sekä hintojen ja tariffien säännöstelemiseksi.
Tasavallan kansantalouden kaikkien alojen moitteeton toiminta tulee jatkumaan mikäli kulkulaitos ja viestintäyritykset pystyvät turvaamaan niiden alinomaa lisääntyvät tarpeet.
Metsä- ja vuoriteollisuuskompleksin sekä rakennusalan saavutuksiin vaikuttaa ratkaisevasti rautateiden ja vesiliikennelaitosten ahkera työskentely. Elämänlaatuun vaikuttaa suuresti tiestön ja muun vastaavan infrastruktuurin kunto ja autoliikenneyritysten toiminta. Tavaran- ja matkustajainkuljetusten määrät lisääntyvät, kuljetusten maantieteellinen laajuus on kasvamassa.
Kuljetukset
Kuljetukset. Karjalan tasavallan hallitus toteutti toimia kulkulaitoksen toiminnan tehostamiseksi. On monitoroitu alan toimintaa. Vuonna 2006 kuljetettiin sama määrä rahteja kuin edellisvuonna: 18.3 miljoonaa tonnia rahtia. Kuljetuslaitosten liiketoiminnallinen rahtien kuljetus käsitti 26,2 miljardia tonnikilometriä (102,2% vuoden 2005 aikaansaannoksista). Matkustajia kuljetettiin 42,7 miljoonaa (1 870 miljoonaa matkustajakilometriä).
Lain mukaan hallituksella on valtuuksia kuljetusten järjestämisessä. Se kiinnittikin suurta huomiota julkisten autonkuljetusten tehon lisäämiseen, kaupunkien välisen ja esikaupunkibussiliikenteen toiminnan laajentamiseksi Karjalan tasavallassa. Entinen bussireitistö onnistuttiin säilyttämään ja avattiin uusia reittejä: Petroskoi - Kemi sekä Petroskoi - Veliki Novgorod. Tasavallan kaupunkien välillä ja esikaupunkialueilla on 103 reittiä.
Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa saivat luvan antaa palveluja 34 suurta ja keskisuurta autonkuljetusfirmaa.
VR:n laki No 122FZ (22.08.04) kielsi bussilippujen myynnin alehintoihin tietyille väestöryhmille, joten Karjalan tasavallan hallitus joutui ratkaisemaan maksukorvausongelman, sillä oikeus sosiaalisiin tukiaisiin on monilla tasavallan asukkailla (mm. veteraaneilla). Hallitus antoi itsehallintoelimille rahallista tukea etuuksia nauttiville korvausmaksujen suorittamiseksi.
Karjalan tasavallan "Eräiden väestöryhmien sosiaalisesta tukemisesta" -lain mukaisesti etuuksia nauttiville kansalaisille korvattiin kuukausittain julkisten ajoneuvojen käytöstä sekä lankapuhelinten perusmaksuista aiheutuneet kulut. Kuukausittaisia korvauksia korotetaan alinomaa tasavallan budjetin tulojen kasvaessa. Vuonna 2005 korvattiin kuukausittain 160 ruplan edestä, vuonna 2006 - 284 ruplaa, vuoden 2007 tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien - 400 rupla per henkilö (eläkeläinen, esimerkiksi) kuukaudessa.
Tasavallan budjetista siirrettiin paikallisille itsehallintoelimille ja kuljetusfirmoille tukiaisia eläkeläisten kuljettamiseksi 38,7 miljoonaa ruplaa.
Tasavallassa kuljetettiin viime vuonna 7,6 miljoonaa matkustajaa, joilla on oikeus käyttää julkisia 50% alennusmaksulla. Vuonna 2006 alennuksiin oikeutetuille realisoitiin 62 tuhatta kuukausilippua julkisiin ajoneuvoihin.
Karjalan hallitus auttoi rahallisesti uusien bussien hankkimisessa. Budjetista myönnetyillä luottolainoilla hankittiin kaksi tilavaa luksusbussia turistien kuljetuksiin. Vuonna 2007 on määrä hankkia vielä 5 tällaista bussia tämän maksukaavan mukaan.
Kansalaisten valituksia julkisten epätyydyttävästä toiminnasta lähetettiinkin viranomaisille viime vuonna huomattavasti vähemmän, kuin 2005.
Kuorma-autoilla kuljetettiin viime vuonna rahteja 848 tuhatta tonnia ja busseilla sekä johdinautoilla 10,3 miljoonaa matkustajaa (vastaavasti 11% ja 55% enemmän, kuin edellisvuonna).
Vuodesta 1998 on säännöllisesti solmittu vuotuisia yhteistyösopimuksia Karjalan tasavallan hallituksen ja Lokakuun rautateiden hallinnon kesken kuljetusten lisäämiseksi ja matkustajain palvelutason kohottamiseksi rautateiden laitosten toimesta.
Karjalan rautateiden sähköistämistä jatkettiin viime vuonna. Idelj - Syväri -asemavälin sähköistämiseen oli määrä käyttää vuonna 2006 4,758 miljardia ruplaa. Segezhassa otettiin käyttöön uusi asemarakennus.
Esikaupunkiliikenteen matkustajamäärien säilyttämiseksi ja matkustustariffien säännöstelemiseksi oli tasavallan hallitus myöntänyt tukiaisia rautatieliikenteen tukemiseksi valtion taholta 6 872 tuhatta ruplaa viime vuonna. Karjalan tasavallan budjetin vastuulla oleville kansalaisille myönnettiin tukiaisia paikallisesta budjetista niin, että heillä oli mahdollisuus hankkia 50% alennuksella lähiliikennejunalippuja alkaen 01.01.2006 ja päätyen 15.05.2006 ja 01.10. 2006 - 31.12.2006 välisenä aikana.
Kaupunkien ja hallintopiirien paikalliset itsehallintoelimet ja Karjalan hallitus olivat yhteistuumin ratkaisemassa ongelmia, jotka koskettelivat toimintojen supistamista tarpeettomana joillakin rautatieasemilla, vähemmän kuormitettujen asemavälien työskentelyn turvaamista, rahtivaunujen toimittamista tasavallan yritysten tarpeisiin.
Venäjän rautatiet Oy:n, Severstroi Oy:n ja tasavallan hallituksen kesken solmittu yhteistyösopimus tavoitteli yhteisen yrityksen perustamista VRT Oy:n ja Severstroi Oy:n myötävaikutuksella kehittämään teollisesti niitä seutuja, jotka sijaitsevat vähemmän kuormitettujen Jyskyjärvi - Suojärvi - ja Lentiera - Brusnitshnaja -asemavälien tuntumassa. Täällä on määrä käynnistää luonnonrikkauksien hyödyntäminen (mm. sepelin tuotanto).
VRT Oy:n ja Karjalan hallituksen kesken solmittiin joulukuussa 2006 uusi yhteistyösopimus vuosille 2007-2008.
Rautatiet toimi viime vuonna vakaasti. Kuljetettiin 17,4 miljoonaa tonnia rahteja (101,2% vuoden 2005 tasosta, matkustajain osalta - 102,7%).
Karjalan hallitus joudutti vuonna 2006 toimillaan Vienanmeren - Äänisen laivanvarustamon työskentelyä: rahteja ja matkustajia oli ollut määrä kuljettaa entistä enemmän vesiteitse mm. modernisoimalla laivakantaa.
Vuoden 2006 vesiliikennekausi aloitettiin ajoissa. Varustamon ilmoituksen mukaan rahtia kuljetettiin vesiteitse viime vuonna 3,8 miljoonaa tonnia (20% edellisvuotta vähemmän). Melkoista supistumista tapahtui sen seurauksena, että rahtivirtoja on siirretty vesireiteiltä rautateille ja kuorma-autojen pyörien päälle.
"Korvet" -matkailuyritys" Oyj piti huolen matkustajain kuljetuksista Petroskoi - Shala (Salo) - Suurlahti -reitillä sekä Petroskoin ja sen vastapäätä sijaitsevan Pässinranta -kesämökkikylän välillä. Yritys avasi liikenteen Belomorskin ja Solovetskin saarten välillä Vienanmerellä ja työskenteli siellä vv. 2004-2006. Vuonna 2006 yrityksen omistama kymmenpaikkainen ilmatyynyalus liikennöi Petroskoi - Zimnik (Talvitie) - Pässinranta -reitillä. Vuonna 2006 kuljetettiin 147 tuhatta matkustajaa (ei muutosta edellisvuoden työtuloslukuihin).
Karjalan tasavallan budjetista käytettiin vesiliikenneyritysten tukemiseen vuonna 2006 379 tuhatta ruplaa.
Tasavallan budjetista myönnetään v. 2007 luottolaina kahden ilmatyynyaluksen hankkimiseksi. Tilaa löytyy aluksista 50 matkustajalle. Ne tulevat liikennöimään Petroskoin ja Kizhin ulkomuseon välillä sekä kiinnittymään Suur- ja Heinälahden laitureihin. Suunnitellaan Pitkäranta -Valamon saaristo -reitin avaamista.
Valtakunnallisen "Venäjän kulkulaitoksen modernisointi (vv. 2002 - 2010)" -täsmäohjelman "Sisäinen vesiliikenne" -alaohjelman ja Vienanmeren-Äänisen laivavarustamo Oyj:n oman kehitysohjelman mukaan jatkoi vuonna 2006 Äänisen telakka Oyj "Karelia" -sarjan joki-meri -rahtilaivojen rakentamista.
Vienanmeren - Itämeren -kanavan vesiteknisiä rakennelmia rekonstruoitiin tehokkaammin valtakunnan budjetista saatujen korvamerkittyjen varojen ansiosta. VF:n hallitus oli sijoittanut kunnostushankkeisiin kanavalla 67,5 miljoonaa ruplaa. Vuodeksi 2007 on tähän tarkoitukseen suunniteltu 87,5 miljoonaa ruplaa ja vuonna 2008 - 321 miljoonaa ruplaa. Venäjän valtio aikoo alustavien suunnitelmien mukaan käyttää vuonna 2009 tähän tarkoitukseen 190 miljoonaa ruplaa, mikä lisää kanavan toiminnan luotettavuutta. Vienanmeren - itämeren kanavan Pohjoisen sektorin 10. vaiheen vesirakennelmat rekonstruoidaan täydellisesti, jos suunnitelmat pitää.
Petroskoi sijaitsee maantieteellisesti tärkeällä paikalla, joten Venäjän hallitus ja aluetasavallan hallitus pitävät tärkeänä kansainvälisenkin liikenteen kehittämistä. Näin ollen ilmaliikenteen kehittämiseksi pitää tehostaa Petroskoin lentokenttäterminaalin toiminnan tehostamista. Kostamuksenkin lentoaseman työskentelyä yritettiin tehostaa Venäjän sisäisen ilmailureitistön osana.
Petroskoin lentokentän (Besovets) toimilupa oli menyt kyllä umpeen vuoden 2006 viimeisen kvartaalin kuukausina, joten Karjalan tasavallan hallitus joutui myötävaikutustoimiin lisenssin hankkimiseksi.
Petroskoin lentoaseman kautta kulkee nykyisin Tsherepovets - Petroskoi - Helsinki - Tsherepovets -ilmareitti. Kesäisin tehdään lentomatkoja reiteillä Petroskoi - Moskova, Arkangeli - Petroskoi - Solovki (Solovetskin saaristo), tilauslentoja Petroskoista Venäjän eteläisiin kylpyläkaupunkeihin Mustanmeren rannikkoseudulle, tilauslentoja tehdään entistä enemmän Arkangeliin, Jakutskiin ja Narjan-Mariin.
"Metsiä paloilta suojeleva luoteinen yksikkö" -valtionlaitos ja "Petroskoin lentoasema" Oy kuljettivat ilmateitse vuonna 2006 13,3 tuhatta matkustajaa (123,6% edellisvuoden tuloksesta).
Karjalan tasavallan hallitus käytti aluetasavallan budjetista viime vuonna ilmailualan tukemiseen valtion varoin 752,3 tuhatta ruplaa. Vesiliikennekauden päätyttyä sai paikallinen ilmailuyritys vuonna 2006 512 tuhatta ruplaa Petroskoi - Kizhi - Heinälahti -reitin ylläpitämiseen.
Kulkulaitoksen kehittämiseksi vuonna 2007 ja myöhemminkin on toteutettava seuraavaa:
- on säilytettävä rauta-, vesi-, maa- ja ilmateitse kuljetettavien matkustajain lukumäärä;
- on jatkettava laivojen rakentamista, ilmatyynyalusten, sähkövetureiden ja bussien hankkimista;
- on jatkettava Vienanmeren - Itämeren kanavan vesirakenteiden rekonstruoimista;
- Letmajärvi - Kotshkoma -rautatien rakentaminen vietävä loppuun;
- on luotava "Karelprigorod" -kuljetusyritys hoitamaan lähiliikennetehtäviä.
|