Tasavallan sosiaalistaloudellisen kehityksen tärkeimmät tulokset 2007

Karjalan tasavallan hallituksen vuonna 2007 harjoittama talouspolitiikka joudutti talouskasvun vauhdin lisäämistä Karjalassa, minkä seurauksena sosiaalistaloudellista seudun kehitystä jatkettiin kestävänä. Regionaalisen kansantuotos kasvoi käyvissä hinnoissa edellisvuoden tasosta 5%. Teollisuustuotoksen indeksi käsitti 116,8% (vuonna 2006 - 101,8%). Viime vuoden osoitin ylittää Venäjän keskiverto-osoittimen, joka käsitti vuoden 2007 tulosten mukaan 106,3%. Karjalan on oman teollisuustuotoksen indeksin mukaan toisella sijalla luoteisen federaalisen piirikunnan hallintoalueiden eli federaation subjektien joukossa. Myönteisiä prosesseja on nähtävissä taloustoiminnan muillakin aloilla ja muissa sektoreissa.

Laitosten liikevaihto on lisääntynyt tärkeimmissä taloustoiminnan segmenteissä, on lisääntynyt entisestään kuljetettujen rahtien määrä, on kasvanut rakennustoiminta, mm. asuntotuotanto, on kasvanut ulkomaankauppa ja realisointi sisämarkkinoilla. henkilöille myönnettävien kulutukseen käytettävien luottolainojen määrä kasvaa edelleen. Hyödyllisten kaivannaisten louhiminen lisääntyy vauhdikkaasti - 109,3% edellisvuoden tasosta (VF - 101,9%), elintarvikevalmisteiden tuotanto - 137,1%, (VF - 106,1%), metallurginen tuotanto - 109,3% (VF - 102%), koneiden ja tuotantokaluston - 171,4% (VF - 119,3%), sähkökaluston - 124,6% (VF - 112,8%).

Viime vuoden erikoisena tunnuspiirteenä on se, että jalostustuotannon lisäys ohitti louhittujen raaka-aineiden kasvumäärän 10,1%.

"Hyödyllisten kaivannaisten louhinta, jalostustuotanto, sähkön, maakaasun ja veden tuotanto ja jakelu" -segmentin osalta realisoitiin omia valmisteita, suoritettu töitä ja annettu palveluja omin voimin 77,2 miljardin ruplan arvosta. Se on käyvissä hinnoissa 21% edellisvuotta enemmän.

Metallimalmien ja muiden hyödyllisten kaivannaisten louhintaa on lisätty. Elintarviketeollisuuden (juomien tuotanto mukaan laskettuna), sellu- ja paperiteollisuuden, kustannustoiminnan ja kirjapainoalalla, metallurgisessa ja valmiiden metallivalmisteiden tuotannossa, koneiden ja kaluston, digi- ja optislaitteiden tuotannossa tapahtui kasvua edellisvuodesta.

Verrattuna edellisvuoteen tuotettiin enemmän sähköä, masuunipellettejä, puu- ja sahatavaraa, puukuitulevyjä, ei-malmirakennusaineita (mm. sepeliä ja soraa), paperinvalmistuskalustoa ja varaosia siihen, selluloosaa, voimapaperisäkkejä, koottavia teräsbetonielementtejä ja -osia, rakennustiiliä, trikootuotteita, meijerivoita, jauhoa, vodkaa ja liköörituotteita. Liimatun vanerin, kartongin, kalasäilykkeiden, lihavalmisteiden ja makkaran, leivän/pullan ja konditoriavalmisteiden osalta on kehityksessä jääty jälkeen.

Peruspääomaan investoitiin vuonna 2007 käyvissä hinnoissa 18,6 miljardia ruplaa.

tasavallan finanssitila. Karjalan tilastoviraston viime vuonna keräämät tiedot osoittavat, että suurissa ja keskisuurissa yrityksissä oli finanssitila edellisvuotta parempi. Vuoden 2007 saldotulot ylittivät edellisvuoden osoittimen 23% ja käsitti 9,8 miljardia ruplaa. Kuitenkin tähän kokonaistulokseen vaikutti ennen kaikkea tehokas toiminta "hyödyllisten kaivannaisten louhinta" -segmentissä. Tässä tulot ylittivät edellisvuoden tason 7,4 miljardia ruplaa - 76% viime vuoden kokonaistuloista.

Lähes 40% väheni saldotulos sähkön, maakaasun sekä veden tuotannossa ja jakelussa, noin 50% - käsittelyteollisuuden osalta.

Vaille voittoja toimivat monet metsänkaatoyritykset, mutta alan yritysten saldomenekki on kuitenkin supistunut 24%.

Rakennustoiminnassa on saldotulot kasvaneet 3,1 kertaa. tukku- ja vähittäiskaupan sektorissa - 1,5 kertaa.

Karjalan tilastoviraston kertoman mukaan saivat viime vuonna menestyksellisesti toimivat tuotantolaitokset voittoja 11,9 miljardia ruplaa - 122% edellisvuoden tasosta. Verotettavaa voittoa oli viime vuonna kuitenkin viranomaisten mukaan 17 miljardia ruplaa - 15% edellisvuotta suurempi summa. Tämä kielii siitä, että tilastojen ulkopuolelle jääneiden yritysten voitot supistuivat. Laskelmien ulkopuolella ovat myös ne yritykset, joiden "päämaja" sijaitsee aluetasavallan ulkopuolella, mutta joilla on filiaalinsa Karjalassa.

Kannattamattomat tuotantolaitokset käsittivät viime vuonna tasavallassa 36,5% kaikista yrityksistä ja tehottomasti toimivien laitosten luku supistunut edellisvuodesta 5,1 prosenttiyksikköä.

Metsäteollisuuskompleksi on tasavallan johtava teollisuusala. Sen valmisteilla on melkoista kysyntää sisämarkkinoilla ja sen tuotteilla on dominoiva asema Karjalan ulkomaankaupassa.

Metsäteollisuuskompleksin laitosten toimintaa vuonna 2007 saa pitää pääpiirteissään tyydyttävinä. Alan yritykset lisäsivät tärkeimpien valmisteiden tuotantoa myös rahassa mitattuna.

MTK:n laitosten osuus omien tuotteidensa realisoinnissa, suoritetuissa töissä ja omin voimin annetuissa palveluissa käsitti aluetasavallassa yli 30%. Karjalassa tuotetaan 66,9% kotimaista voimapaperisäkeistä, 36,2% - sanomalehtipaperista, 3,4% - sahatavarasta, 6,1% - puutavarasta.

Päätehakkuiden suunnite käsitti Karjalassa viime vuonna 8,8 miljoonaa kuutiometriä, tavoite toteutui 64% (vuonna 2006 - 62%).

Karjalan sahalaitosten, sellu- ja paperikombinaattien rytmillinen toiminta riippuu melkoisesti metsänkaato -sektorista.

Karjalan tilastoviraston ("Kareliastat") keräämien tietojen mukaan ajettiin viime vuonna puutavaraa käsittelypaikoille yhteensä 6488,8 tuhatta kuutiometriä (kasvua edellisvuodesta 5,7%).

Edellisvuotta parempiin aikaansaannoksiin pääsivät mm. Karellesprom Oy, Lenderski LPH Oy, Kontupohjan LPH Oy, Segezhan TsBK Oy, Zapkarelles Oy, SvedWood Karelia Oy, Vuokatti Karelia Oy, Areal Oy.

Muutamat valtionmetsiä vuokranneet laitokset supistivat tuntuvasti puutavaranajoa verrattuna vuoteen 2006. Näitä ovat mm. Mujejärven LPH Oy, Pääjärven LPH Oy, Shujales Oy Porajärvi Oy, Karhumäen LPH Oy, KLDZ-lesozagotovki Oy.

Metsänkaatoyritysten toiminta on viime vuosina riippunut suuresti sääolosuhteista. Puutavaran ajon supistumiseen vaikuttaa myös metsäteiden verkoston kehittämättömyys, minkä seurauksena puutavaraa ei pystytä kuljettamaan ympäri vuoden.

Useammalla metsäyrityksellä ei ole riittävästi omia varojaan metsäteiden rakennuttamiseksi laajemmassa mittakaavassa. Metsänkaadossa oli kuitenkin viime vuonna myönteinen trendi - kannattavuutta on lisätty. Saldomenetykset supistuivat vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna yli 100 miljoonan ruplan arvosta (23,9%).

Puutavaran saatavuuden varmistamiseksi sijoitetaan alan yrityksiin entistä enemmän pääomaa. Niinpä puunlajimenetelmällä hankitaan yhä enemmän raaka-ainetta. Tällä menetelmällä aluetasavallassa kaadetun puun osuus käsitti vuonna 2007 70,7% koko puutavaramäärästä (vuonna 2006 - 66,2%).

Hankitun puutavaran realisointirakenteen ja paikallisten käsittelylaitosten raaka-aineen käytön erittely osoittaa, että puutavaraa toimitaan etupäässä kotimarkkinoille (61,9). Sisämarkkinoille menevän puuraaka-aineen määrä kasvoi vuonna 2007 10%.

Ulkomaille toimitetaan eniten lehtipuuta (51,5%), mm. lehtipuulajien sellupuuta (45,4%), lehtipuusahatukkeja (6,1%).

Puutarpeensa tyydyttämiseksi joutuvat aluetasavallan yritykset hankkimaan raaka-ainetta Karjalan ulkopuolelta. Sahatukeista 10% ostetaan tasavallan ulkopuolelta ja sellupuusta jopa 53%.

Vuonna 2007 tasavallan puunjalostuksen laitokset tuottivat ja realisoivat valmisteitaan 5500,5 miljoonan ruplan arvosta (17,5% enemmän, kuin edellisvuonna). Tuotantoindeksi "Puunjalostus ja puuvalmisteiden tuotanto" segmentissä käsitti 99,5%.

Käsittely-yksiköt tuottivat vuonna 2007 sahatavaraa 837,4 tuhatta kuutiometriä (106,3% vuoden 2006 tuloksesta), puukuitulevyjä - 135,4 tuhatta kuutiometsiä (101,1%(, liimattua vaneria - 13,2 tuhatta kuutiometriä (62%).

Investointihankkeiden toteuttaminen jouduttaa sahalaitosten ja muiden jalostusfirmojen tuotannon kasvua. SvedWood Ksrelia Oy rakennutti uuden tuotantolaitoksen Kostamukseen. Sahatavaraa tuotettiinkin viime vuonna kolme kertaa enemmän, kuin vuonna 2006. Yritysjohto päätti käynnistää investointihankkeen kolmannen vaiheen - rakennuttaa huonekalutehtaan. Solomannin saha Oy:n uusille tuotantolinjoille toimitetaan Porajärven Oy:n ja Shujales Oy:n tuottamia sahatukkeja.

Palman saha Oy lisäsi tuotantoaan 167,5%, Karelia-profilj Oy - 165,3%, Agrovodsnab Oy - 142,6%, Kontupohjan saha Oy - 129,7%, Segezhan LDK Oy - 107,6%.

Elokuussa 2007 muurattiin ensimmäinen kivi uuden laitoksen perustaan. Kyseessä on laitos, joka tuottaa vastaisuudessa OSB-levyjä vähempiarvoisesta havupuusta ja lehtipuista.

Tuotostusindeksi "Sellun, puumassan, paperin, kartongin tuotanto" -segmentissä käsitti vuonna 2007 102,3%.Sellu- ja paperiyritykset realisoivat tuotteitaan 18,2 miljardin ruplan arvosta (115% edellisvuoden tuloksesta).

Paperia tuotettiin 964,4 tuhatta tonnia (100,4% vuoden 2006 tuloksesta), kartonkia - 82,6 tuhatta tonnia (98%), tavaraselluloosaa - 94,9 tuhatta tonnia (104,9%), voimapaperisäkkejä - 399,8 miljoonaa kappaletta (115,9%).

Sellu- ja paperiteollisuus on viime vuosina toiminut vakaasti, tuotantoa kehitetään ja modernisoidaan alinomaa.

Vuonna 2007 muutettiin Segezhan sellu- ja paperikombinaatti Oy:n rakennetta. Muodostettiin "Säkit" -divisioona (Segezhan pakkaus OY) ja raaka-ainedivisioona (SLZK Oy).

Segezhan TsBK Oy liittyi vertikaalisesti integroituun struktuuriin, jota johtaa Investlesprom Oy, ja nykyisin laaditaan kombinaatin kehitysstrategiaa lähitulevaisuudelle.

Kongopoga Oy:n kehittämiseen käytettiin sijoituksia viime vuonna 1609 miljoonaa ruplaa, mm. paperin ja kartongin tuotannon tehostamiseksi - 264 miljoonaa ruplaa. Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin sellutehtaalla uusittiin keittokattilat NN 1, 8 ja 9, modernisoitiin sähkömuuntaja N 16, keskuspumppuasema ja kombinaatin sähkönjakeluasema (teho 6 kW); rakennettiin lämpövoimala TES-3 (kaksi höyrykattilaa - kumpikin tuottaa 160 tonnia vesihöyryä tunnissa maakaasulla sekä 2 turbiinia - kumpikin teholtaan 25-30 mWt ja kaikki tarvittava kalusto); asennettiin linja tuottamaan 70 tuhatta tonnia kartonkia vuodessa; käynnistettiin uusi teknologinen linja tuottamaan superkalanteroitua paperia teholtaan 320 tuhatta tonnia laadukasta paperia (painoltaan 45-70 grammaa/neliömetri.

Tasavallan vuoriteollisuuskompleksissa lisääntyi metallimalmien ja muiden hyödyllisten kaivannaisten louhinta. Vuonna 2007 niiden tuotos kasvoi edellisvuodesta 9,3% (2006 - 7,3% vuoden 2005 tuotoksesta).

Vuoriteollisuus on viime vuosina lisännyt osuuttaan Karjalan tasavallan teollisuustuotoksessa rahassa mitattuna. Se käsitti vuonna 2000 15%, muta viime vuonna - yli 30%. Myönteisenä trendinä on kivenjalostusyksiköiden käynnistäminen blokkikivilouhosten tuntumaan. Yritykset ovat näin ollen siirtymässä raaka-aineen louhinnan lisäksi sen jalostamiseen paikan päällä.

Karjalan masuunipelletti Oy Kostamuksessa louhi 10417,8 tuhatta tonnia tavaramalmia (104,6% vuoden 2006 tuloksesta) ja tuotti 10044,6 tuhatta tonnia masuunipellettiä (106,4%) - se on malmirikastamon historian paras työsuoritus.

Masuunipelletin tarve johtuu hyvästä suhdanteesta markkinoilla, joten kombinaatti saa lisätä tehoaan.

Malmirikastamo toimii vuosille 2006-2016 laaditun kehityssuunnitelman puitteissa. Se hyväksyttiin yhdessä Severstalj-Resurs -yrityksen kanssa.

Malmilouhoksen tehon säilyttämiseksi toteutetaan investointihanketta Korpangan esiintymän käynnistämiseksi. Esiintymä sijaitsee 20 kilometri päässä kombinaatin rajalta ja siinä on arviolta 320 miljoonaa tonnia rautamalmia. Maaliskuussa 2007 Korpangan louhoksella louhittiin ensimmäinen malmitonni.

Aluetasavallassa tuotettiin vuonna 2007 10,5 miljoonaa tonnia sepeliä (lisäystä 41% edellisvuodesta). Se on paras tulos 16 vuoteen. Parhaiten toimivat aluetasavallassa Karelprirodresurs Oy ja SPTK-SDSU Oy (Sortavalan DSZ Oy).

Suojärven hallintopiirissä käynnistettiin elokuussa 2007 Karelprirosresurs Oy:n Leppäsyrjän toisella louhoksella uusi sepeliyksikkö. Kummankin louhoksen työntekijät tuottivat viime vuonna sepeliä 2,6 kertaa enemmän, kuin vuonna 2006. Sortavalan DSZ Oy tuotti viime vuoden joulukuun 4. päivänä miilonanne vuoden alusta lasketun tonnin sepeliä.

Diabaz-teollisuusryhmä Oy käynnisti viime vuonna Käppäselän tuntumassa Kontupohjan hallintopiirissä uuden sepelilaitoksen rakentamisen.

Sepelia on määrä tuottaa aluetasavallassa vuosittain 1,5 - 2 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Niin sanottua blokkikiveä louhittiin aluetasavallassa vuonna 2007 24,9 tuhatta kuutiometriä, toisin sanoen - 122% vuoden 2006 tuotoksesta. Blokkikiveä louhitaan Pitkärannan, Louhen, Puutosin ja erikoisen tehokkaasti - Äänisenrannan hallintopiirissä.

Tulevaisuudessa blokkikiven louhintaa lisätään 15-20% vuosivauhdilla.

Eteenpäin