Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2007

2000   2001   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010 2011 2012 2013

  Talouspolotiikka

    Investoinnit

  Teollisuuspolitiikka

  Palvelut

  Luonnon resurssit
  ja ekologia


  Yhteistyö

  Tulokset 2007

Talouspolitiikka

Karjalan tasavallan hallitus harjoittaa talouspolitiikkaansa nojautuen Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen vuoteen 2012 ulottuvaan kehityksen konseptiin ja Karjalan tasavallan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen Ohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2010.

Keskipitkänvälin perspektiivin Ohjelman tärkeimmät prioriteetit:

  • teollisuuden kehittäminen, etenkin kansantalouden tärkeimmissä sektoreissa - metsä- ja vuoriteollisuudessa, syventämällä ja täydellistämällä raakapuun jalostamista ja käsittelyä, hyödyntämällä täydellisemmin luonnonvaroja;
  • tehokkaiden maataloustuotantoyksiköiden tukeminen mm. kansallisen "Agroteollisen kompleksin kehitys" -hankkeen puitteissa, meri- ja kalaresurssien kultivointi ja hyödyntäminen;
  • matkailun kehitys;
  • kulkulaitos- ja tulli-infrastruktuurin täydellistäminen;
  • rakennustoiminnan tehostaminen, asuntotuotannon lisääminen mm. kansallisen "Sopivat ja mukavat asunnot Venäjän kansalisille" -hankkeen puitteissa;
  • pienyrittäjyyden kehittäminen;
  • innovatiivisen potentiaalin luminen

Tasavallan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen priorisoitujen tavoitteiden saavuttamiseksi oli laadittu vuodelle 2007 Karjalan tasavallan hallituksen toimintaohjelma.

Toimintaohjelman kaikki suunnitteet toteutettiin. Viime vuonna täytettiin toimenpidesuunnitelma kansantalouden kestävän ja tasapainotetun kehityksen takaamiseksi, paikallisen itsehallinnon talousperustan lujittamiseksi, työllisyyden lisäämiseksi, hyvin koulutettujen asiantuntijain valmentamiseksi kansantalouden eri aloille, väestön elämänlaadun kohentamiseksi ja johtamisen tehokkuuden lisäämiseksi tasavallan alueella.

Talouspolitiikkaa toteutetaan etupäässä konkreettisten ohjelmallisten menetelmien myötävaikutuksella. Noudatetaan talousohjelmia vuoriteollisuuden, metsäteollisuus- ja maatalouskompleksien kehittämiseksi, investointipolitiikan tehostamiseksi, asuntotuotannon vauhdin lisäämiseksi, tiestön kehittämiseksi, pienyrittäjyyden tukemiseksi, asuin- ja kunnallistalouden modernisoimiseksi jne. Vuonna 2007 vahvistettiin vuoteen 2010 ulottuva ohjelma "Karjalan tasavallan agroteollisen kompleksin kehitys", ohjelma "Matkailun kehitys Karjalan tasavallassa vuoteen 2010", "Paikallisten energialähteiden laajempi käyttö Karjalan tasavallan polttoaine- ja energiakompleksissa vuosina 2007 - 2010" -ohjelma.

Valtion politiikkaa talouden alalla harjoitettiin yhteistyössä valtakunnan toimeenpanovaltaelinten kanssa ottamalla huomioon Venäjän federaation priorisoidut keskipitkänvälin sosiaalis-taloudellisen kehityksen prioriteetit.

Niinpä hallitus osallistui pyöröhirsien optimaalisten vientitullien suuruuden määräämiseen, minkä seurauksena aluetasavallan metsäyritykset supistivat 26% edellisvuoden tasosta sahatukkien viennin ulkomaille vuonna 2007. Samalla poistettiin havupuulajeista tuotetun sahatavaran vientitullit, minkä seurauksena karjalaiset sahalaitokset säästivät viime vuonna muuhun käyttöön noin 1,7 miljoonaa dollaria. Tuontitullien alentamisen seurauksena toimitettiin Karjalan tasavallan alueelle viime vuonna enemmän investointitarkoituksia palvelevia tavaroita ja tuotteita.

Taloudessa tapahtuvia innovatiivisia muutoksia toteutettiin siirtymällä innovatiivisiin teknologioihin ja luomalla innovatiivista infrastruktuuria jo olevien peruselementtien pohjalta. Kulkulaitosta kehitetään jotta luonnonvaaroja päästäisiin hyödyntämään laajemmin ja laajentamaan matkailua sekä tehostamaan toimintaa muillakin aloilla.

Tasavalta osallistuu keskinäisesti edullisten kansainvälisten ja Venäjän regioonien välisten suhteiden kehittämiseen, mikä tuo mukanaan konkreettisia aikaansaannoksia mm. uusien talouteen sijoitettavien investointien muodossa.

Hallituksen harjoittama talouspolitiikka joudutti talouskehitysvauhtia ja aluetasavalta oli viime vuoden osoittimien perusteella toisella sijalla talouden kehitysvauhdin osalta Luoteisen federaalisen piirikunnan regioonien joukossa. Jalostusteollisuuden laitosten valmistamien tuotteiden määrä ylitti viime vuonna 10,1 prosenttiyksiköllä louhittujen luonnonvarojen kasvukokonaisuuden.

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen strategia vuoteen 2020 laadittiin ja vahvistettiin vuonna 2007. Asiakirjassa olevien tavoitteiden ja suunnitteiden saavuttamiseksi ollaan laatimassa hallituksen toimintasuunnitelmaa vuodelle 2008 aluetasavallan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen priorisoitujen tehtävien täyttämiseksi.

Investointipolitiikka

Karjalan tasavallan hallituksen eräänä priorisoiduista toimintasuuntauksista on valtiollisen investointipolitiikan harjoittaminen. Sen tavoitteena on sellaisten olosuhteiden luominen, jotka houkuttelisivat keskeytyksettä uusia sijoituksia tasavallan talouteen. Toisin sanoen hallitus on kaikkinaisesti lisäämässä aluetasavallan investointihoukuttelevuutta.

Sosiaalis-taloudellisen kehityksen vauhdin lisäämiseksi ja regionaalisen kansantuoton kaksinkertaistamiseksi laadittiin ja vahvistettiin vuonna 2007 Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan pääsuuntaukset vuosille 2007-2010. Asiakirja määrittää prioriteetit investointitoiminnassa keskipitkän aikavälin puitteissa.

Investointitoiminta aluetasavallassa oli viime vuosina luonteeltaan myönteis-dynaamista.

Vuonna 2007 vietiin tasavallassa päätökseen yli 20 mittavaa investointihanketta. Niiden joukossa: Kondopoga Oyj:n rekonstruointi ja tekninen uudelleen varustaminen, Karjalan masuunipelletti Oyj:n rekonstruointi, SwedWood Karelia Oy:n liimausosaston käynnistäminen huonekaluosia tuottavassa yksikössä, Karelstroimehanizatsija Oy:n teräsbetonielementtitehtaan käynnistäminen sekä Solomannin sahan rakentaminen, Karelprirodresurs Oy:n ja Karelkamenj Oy:n sepelituotantojen käynnistäminen, Dino Nobel Russia Oy:n Nonel -nimisen räjähdysainetehtaan vihkiminen käyttöön Kostamuksessa, Elektromeka Oy:n elektronivalmistetehtaan käynnistäminen. Viime vuonna perustettiin yli 2000 uuta työpaikkaa.

Karjalan tasavallan hallitus solmi vuonna 2007 kaikkein suurimman investointisopimuksen Moskovan pankki Oy:n kanssa ja Investlesprom Oy:n kanssa tasavallan metsäteollisen kompleksin kehittämiseksi vuosina 2007-2012. Investlesprom sijoittaa sopimuksen mukaisesti mainitun alan kehittämiseen aluetasavallassa yli 21 miljardia ruplaa.

Karjalan tasavallan hallituksen strategista politiikkaa investointien hankkimiseksi pönkitti muutos lainsäädännössä, minkä seurauksena valtio saa vapaammat kädet investointihankkeiden tukemiseksi. Kaikki sijoittajat saavat toimia Karjalan tasavallan alueella investointihankkeitaan toteuttaessaan suosituimmuusperiaatteen mukaisesti huolimatta omistuspohjastaan.

Eniten suosittuja sijoitusmuotoja ovat ne, jotka tavalla tai toisella ovat riippuvaisia budjettivaroista antamista luottolainoista. Tällaisten hankkeiden rahoittamiseen käytettiin viime vuonna 440 miljoonaa ruplaa.

Viime vuonna pidettyjen hakemuskilpailujen tuloksena valittiin 11 investointihanketta arvoltaan 239 miljoonaa ruplaa. Budjetti saanee hankkeiden toteuttamisesta takaisin voittona 70 miljoonaa ruplaa. Perustetaan 128 uutta työpaikkaa. Valtionvaroin hankitaan mm. turistiluokan busseja kaupunkien väliseen liikenteeseen ja turistien kuljettamiseen. Petroskoin ja Kontupohjan tiestön kunnossapitolaitokset hankkivat käyttöönsä tiekoneita. Hakemuskilpailun voittajin joukossa on yritys, joka aikoo rakennuttaa asuintaloja.

Asuin- ja kunnallistalouden alalla hankkeitaan toteutettaville sijoittajille annettiin ensimmäistä kertaa valtion tukea budjetista annettavien luottolainojen muodossa mm. kattilahuoneiden rekonstruoimista ja uuden laitteiston hankkimista varten. Tässä formaatissa rahoitetaan myös Petroskoin jäteveden puhdistuslaitteiden hankkimis- ja asennustöitä.

Investointihankkeita valtion varojen turvin toteutetaan myös metsä- ja puunjalostusteollisuudessa, kuljetus- ja rakennusalalla, maataloudessa, kalanviljelyssä, matkailussa.

Karjalan hallitus solmi vuonna 2007 kaksi uutta sijoitussopimusta. Toteuttajille myönnettiin suosituimmuusolosuhteet. Karelmineral Oy pystyttää uuden tuotantoyksikön sopimuksen myötävaikutuksella. Toinen sopimus jouduttaa Karelprirodresurs Oy:n Raikonkosken ja Leppäsyrjän sepelin tuotantoyksiköiden teknistä modernisointia. Molempien hankkeiden yhteinen rahallinen arvo on alustavien suunnitelmien mukaan 477 miljoonaa ruplaa.

Suosituimmuusperiaatteen mukaisia investointisopimuksia täytettiin vuonna 2007 yhteensä yhdeksän. Niiden toteuttamiseksi käytettiin yhteensä 3,4 miljardia ruplaa. Suurin osa sopimuksista pönkittää ulkomaisen pääoman käyttöä ja hyödyntämistä. Näistä hankkeista mainittakoon seuraavat:

  • Setles Oy - hankkeen tavoitteena on rakennuttaa sahalaitos tuottamaan vuosittain 115 000 kuutiometsiä sahatavaraa;
  • SvedWood Karelia Oy - hanke nimeltään "Metsänkaato. Sahalaitos. Huonekalukomponenttien tuotanto";
  • Karhakos Oy - "Karhakos Oy:n tuotantoyksikön rakennuttaminen" -hanke;
  • Elektromeka Oy - "Elektronisten valmisteiden kokonaisvaltaisen tuotantoyksikön perustaminen" -hanke.

Investointitoiminnan valtiollisen stimuloinnin menetelmien täydellistämiseksi ja pankkien resurssien saamiseksi laajemmin mukaan investointihankkeisiin tehtiin vuonna 2007 päätös korvata rahalaitoksille osittain valtionvaroista luottolainojen pankkikorko, siis niiden lainojen, joiden avulla rahoitetaan sijoitushankkeita.

Investointeja tasavallan talouteen jouduttava työryhmä jatkoi toimintakertomuskaudella työtään Karjalan tasavallan hallituksen pääministerin johdolla. Työryhmä on samalla velvollinen monitoroimaan hankkeiden toteuttamisen kulkua ja antamaan tarpeen vaatiessa apua hankkeen kompastellessa toimeenpanovallan eri tasojen elinten virastokankeuden takia. työryhmä piti viime vuonna 10 istuntoa. Niissä käsiteltiin 57 investointihanketta tuotantolaitosten ja ministeriöiden esityksestä. Ongelmien kollegiaalinen ratkaiseminen nopeuttaa sijoitushankkeiden toteuttamista.

Työn nopeuttamiseksi potentiaalisten sijoittajain parissa on laadittu aluetasavallan hallintopiirikohtaiset investointikenttien passit ja vapaiden tonttien luettelo nopeuttamaan hankkeiden maantieteellistä sijoittamista.

Karjalan hallitus oli viime vuonna ratkomassa ongelmia, jotka koskettelevat lupahakemuksia uusien tuotantoyksiköiden rakennuttamiseksi, jo olevien tuotantolaitosten rekonstruoimiseksi ja laajentamiseksi, tuotannon uusimiseksi niissä. Teollisuusalueita ja tontteja etsittiin ja suunniteltiin uusien tuotantolaitosten sijoittamiseksi. Hallituksen virkailijain myötävaikutuksella järjestettiin yritysjohtajain sekä -edustajain ja hallintopiirien johtajain välisiä neuvotteluja.

Tämän toiminnan seurauksena solmittiin kaksi aiesopimusta investointihankkeiden toteuttamiseksi (Teknologiakylä ja toinen - OSB -lastulevytuotannon käynnistäminen). On laadittu luonnokset aiesopimuksiksi Agrodom Severnyi Oy:n ja GT7 -yritysyhtymän kanssa.

On laadittu luonnos asiakirjaksi "Investointihankkeiden ja investointiehdotusten käsittelystä Karjalan aluetasavallassa". Sen vahvistaminen jouduttaa regionaalisten valtiovaltaelinten mahdollisten sijoittajain parissa suoritettavan toiminnan koordinoimista. Asiakirjaluonnoksessa mm. todetaan, että kaikki tasavallan toimeenpanovalta elimille toimitetut investointihankkeet (-ehdotukset) rekisteröidään ehdottomasti ja merkitään aluetasavallan Investointihankerekisteriin.

Aluetasvallan mahdollisuuksien markkinointi (tunnetuksi tekeminen) on hallituksen tehtäviä. Tällainen toiminta on omiaan lisäämään Karjalan tasavallan kiinnostavuutta sijoittajain keskuudessa.

Jatketaan toimintaa "Karjalan tasavalta - investoreille" -nimisen Web-palvelimen rakenteen täydellistämiseksi ja informaation päivittämiksi. On laadittu tietopaketti "Hanke etsii rahoitusta", joka on nähtävissä internetissä. Tietopankissa on informaatiota niistä hankkeista, jotka vaativat lisärahoitusta toteuttamista varten. Tietopaketissa on nykyisin informaatiota täyttämistä odottavista 14 sijoitushankkeesta. On saatavissa tietoja yhteensä yli 100 hankkeesta, joita joko jo toteutetaan tai suunnitellaan käynnistettäviksi aluetasavallan kaupungeissa ja hallintopiireissä. Toimintakertomuskaudella rekisteröitiin yli 6 000 tällä saitilla käynyttä.

Karjalan tasavallan hallituksen virkailijoita kävi vuonna 2007 neuvottelemassa Moskovan kaupunginhallituksen myötävaikutuksella pääkaupungin liikemiespiirien edustajain kanssa ja esittelemässä aluetasavallan investointipotentiaalia. Moskovan kaupungin rekonstruointi- ja rakennusdepartementin edustat ja yritysmaailman toimijat ilmaisivat silloin kiinnostuksensa yhteistoiminnan kehittämiseen sijoitushankkeiden toteuttamiseksi.

Karjalan tasavallan investointipotentiaalia ja aluetasavallassa toteutettavia mittavia hankkeita esiteltiin tapaamisissa Pietarin yritysmaaliman edustajain kanssa ja kiinteistömarkkinoiden toimijain Toisessa Moskovan foorumissa, jossa järjestettiin Karjalan tasavallan presentaatio. Sen puitteissa esiteltiin laajasti aluetasavallan investointimahdollisuuksia kansantalouden eri aloilla (hyödyllisten kaivannaisten louhinta, puunjalostus, kalanviljely, asuntotuotanto jne.). Karjalan tasavallan investointimahdollisuuksia esiteltäessä Pietarissa neuvoteltiin talousfoorumin puitteissa Liettuan, Suomen, Unkarin ja Kiinan edustajain kanssa.

Jo neljäs "Investointi-Karjala" -esite julkaistiin vuonna 2007. Siinä on tietoja aluetasavallan luonnon rikkauksista, raaka-ainevarannoista, tasavallan kansantaloudesta, sijoitus- ja innovaatiopotentiaalista, lakinormeista, jotka säätelevät sijoitustoimintaa sekä valtiontukimenetelmistä regioonissa.

DVD -levyke "Investointi-Karjala" laadittiin venäjän- ja englanninkielisenä kertomaan videoaineiston ja digikuvin tasavallan sijoitusmahdollisuuksista sekä konkreettisista avoimista investointihankkeista tasavallan kansantalouden eri aloilla.

Karjalan tasavallan investointipolitiikan pääsuuntauksia vv. 2007-2010 -asiakirjaa toteutetaan ennen kaikkea tasavallan sijoitustoiminnan täsmäohjelman myötä, jota täydennetään niillä varoilla, joita saadaan Venäjän federaation konkreettisten investointiohjelmien puitteissa. Niin sanotun osoitteellisen (korvamerkityn) investointiohjelman puitteissa käytettiin vuonna 2007 hankkeiden toteuttamiseen yli 1,3 miljardia ruplaa.

Yrittäjyyden valtiollinen tuki Karjalan tasavallan hallituksen toimesta on puolestaan luomassa suotuisaa ilmapiiriä yritysmaailmaan ja auttaa myönteisen ilmapiirin muovaamisessa sijoitustoiminnan tehostamiseksi.

Pienyritykset näyttelevät vuosi vuodelta yhä merkittävämpää roolia tasavallan kansantaloudessa. Karjalan aluetasavallassa toimiin nykyisin yli 4 tuhatta pienyritystä. Ne työllistävät noin 33 tuhatta ihmistä. Näiden yritysten liikevaihto käsitti vuonna 2007 yli 69 miljardia ruplaa (kasvua vuoden 2006 tasosta 38%). Pienyritysten osuus tasavallan järjestöjen liikevaihdossa käsitti 32%.

Karjalan tasavallan hallitus toimi vuonna 2007 pienyrittäjyyden tukemiseksi mm. rahoittamalla hanketta, jonka tavoitteena on perustaa businesshautomo. Varoja tätä varten saatiin vuosille 2006-2008 laaditun aluetasavallan pienyrittäjyyden valtiollisen tukemisohjelman puitteissa sekä federaation budjetista. Hautomon perustamishankkeeseen käytettiin yhteensä 9,7 miljoona ruplaa (siinä luvussa - 5,2 miljoonaa ruplaa, jotka saatiin federaation budjetista).

Businesshautomon ensimmäinen vaihe käynnistettiin 3 heinäkuuta 2007. Siinä on 60 työpaikkaa niille, jotka aloittivat pienyrittäjinä. Toimitiloissa on tarvittavat huone- ja työkalut - PC, internetyhteydet, kiinteät puhelimet, monistuskoneet jne.

Karjalan tasavallan hallituksen myötävaikutuksella (valtiontukiaiset) businesshautomon tilojen vuokra on sangen edullista - toimitilojen neliömetrin vuokrahinta (sis. Kaluston vuokra, kunnallispalvelut - vesi- ja viemärimaksut, kunnossapito) on kuukaudessa 340 ruplaa.

Ensimmäisen vaiheen palveluista saavat nauttia hakemuskilpailussa voittajiksi tunnustetut 11 pienyritystä (42 työntekijää). Yritykset toimivat seuraavilla aloilla: insinöörisuunnittelu; tietokoneohjelmien laadinta ja konsultointi; tieteelliset tutkimukset paikallisten luonnonvarojen tulevaa hyödyntämistä tavoitellen.

Hautomon toiminnasta vastaa tarjouskilpailun voittanut yritys. Se tarjoaa myös palveluja pienyrityksille.

Pien- ja keskisuurten yritysten informatiivinen valtiontukeminen mm. oikeudellisen ja juridisen käytännön alalla, niiden tarjoamien uusien palveluiden ja tuotteiden (yrityksille) ilmaisen mainostamisen alalla tapahtui Karjalan tasavallan hallituksen toimesta vuonna 2007 siten, että valtion varoin ylläpidettiin vuonna 2007 aluetasavallan pk-yritysten internetportaalia.

Karjalan tasavallan hallituksen yhteydessä toimii pienyrittäjyyttä tukeva neuvosto. Siihen kuuluu tasavallan toimeenpano- ja lakiasäätävän vallan, pankkien, kansalaisjärjestöjen ja pienyrittäjäin yhdistysten edustajia.

Neuvoston jäsenten yhteisin ponnistuksin laadittiin luonnos KT:n laiksi "Pk-yritysten Karjalan tasavallassa kehittämisen muutamista kysymyksistä". On laadittu luonnos Karjalan tasavallan laiksi, joka tavoittelee yksityisen yrittäjän yksinkertaistettua verotusta, mikäli hänellä on toimilupa aluetasavallassa. Parhaillaan laaditaan ohjelmaa, joka koskettelee pk-yrityksille vuosina 2009-2011 annettavaa valtiollista tukea.

Taannoin muutettiin sääntöjä, jotka koskevat federaation budjetista pienyrityksille myönnettäviä valtiontukiaisia. Tämän seurauksena laajennettiin yritystoiminnan muotoja, joita valtio tukee. Mikäli tukiaisa hakevalle karjalaispienyrittäjälle myönnetään apua Karjalankin budjetista, saa hän mahdollisuuden hakea tukea federaationkin varoista.

Federaation budjetista myönnettävien rahallisten tukiaissummien kasvattamiseksi tehtiin vuonna 2007 muutoksia aluetasavallan pienyrityksille myönnettävän tuen täsmäohjelmaan. Laajennettiin nimittäin toimintamuotoluetteloa, minkä seurauksena oikeuden valtiontukiaisiin saivat uudet kymmenet yritykset, joilla oi aikaisemmin ole ollut lain mukaan tätä mahdollisuutta. Starttirahaa myönnetään nykyisin sosiaalisuojan piirissä eläville kansalaisille, mikäli nämä haluavat perustaa yksityisen yrityksensä. Samalla valtio myöntää sertifikaatin, minkä turvin saa yrittäjä valita oppilaitoksen tietopiirinsä kartuttamiseksi. Valtio siis maksaa opetuskustannukset. Valtio kannattaa myös käsityötaiteen kehittämistä ja laajentaa pienyrittäjäin mahdollisuuksia päästä käyttämään internetpalveluja ja nykyisten kommunikaatioteknologioiden mahdollisuuksia yritystensä toiminnassa.

Karjalan tasavallan hallitus aikoo tehostaa vuonna 2008 toimintaansa aluetasavaltaan uusia sijoituksia saamiseksi, valtion budjetista hankkeisiin sijoitettavien varojen hyödyntämisen tehokkuuden lisäämiseksi, innovatiivisen toiminnan laajentamiseksi. Tätä varten toteutetaan seuraavia toimia:

  • vuoden 2008 toimintasuunnitelman täyttäminen Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan pääsuuntauksien (2007-2010)puitteissa;
  • sen asiakirjan vahvistaminen, joka säännöstelee työskentelyä investointihankkeiden ja -ehdotusten parissa aluetasavallassa;
  • Karjalan tasavallan "Investointitoiminnan valtiollisesta tukemisessa Karjalan tasavallassa" -lain uuden version laatiminen;
  • sijoittajayrityksille valtiontukiaisten aluetasavallassa myöntämistä säätelevien ohjeiden vahvistaminen;
  • "Innovatiivisen valtiollinen tuki Karjalan tasavallassa 2008-2010" -täsmäohjelman toteuttaminen;
  • saavuttaa peruspääomaan sijoitettavien investointien osalta 20,1 miljardin ruplan taso (siinä luvussa 1,6 miljardia korvamerkittyä ruplaa federaation budjetista).

Karjalan tasavallan hallituksen tavoitteet vuodelle 2008 pk-yrittäjyyden kehittämistä pönkittävän valtiollisen tukemisen alalla:

  • KT:n lain "Pk-yritysten Karjalan tasavallassa kehittämisen muutamista kysymyksistä" hyväksyminen;
  • pk-yrittäjyydrn valtiollisen tukemisen (2009-2011) aluetasavallan ohjelman laatiminen ja vahvistaminen;
  • pienyrittäjyyden tukemisinfrastruktuurin kehittäminen mm. businesshautomon toiminnan laajentaminen.
Tekninen tuki
Luotu 24 maaliskuuta 2008. Toimitettu 24 maaliskuuta 2008.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015