Luonnonresurssit ja ekologia
Vesiresurssit

Ympäristön tärkeimpiä komponentteja on vesi. Se on uusiutuva luonnonresurssi ja vaikuttaa suuresti yhteiskunnan sosiaalis-taloudellisen kehitykseen. Karjalan hallituksen päätehtäviä vesien kestävän hyödyntämisen alalla on turvallisuuden takaaminen vesiresurssisektorissa.

Karjalassa on melkoisia vesistöjä, jotka täyttävät Vienanmeren ja Itämeren altaita - 23,6 tuhatta jokea ja 61,1 tuhatta järveä.

Järvien pinta-ala (Laatokka ja Äänistä lukuun ottamatta) on 17,8 tuhatta neliökilometriä - se on 10,3% tasavallan pinta-alasta. Euroopan suurimpien järvien - Laatokan ja Äänisen - pinta-ala on vastaavasti 17700 ja 9720 neliökilometriä. Karjalan tasavallan alueella sijaitsee 80% Äänisestä ja 40% Laatokasta. Karjalan tasavallan pinta-alasta 53% käsittävät järvet, joet, tekoaltaat, suot ja suometsät.

Karjalan alueella sijaitseviin vesialtaihin akkumuloituvan veden kokonaismäärä on 80,2 kuutiokilometriä. Siitä säännöstelyyn voidaan käyttää 18,6 kuutiokilometriä. Näin säännöstellään 47% jokivesien juoksusta. 65 neliökilometriä vettä on luonnollisessa tilassa olevissa järvissä. Tähän on lisättävä vielä Äänisen (Ylä-Syvärin tekoallas) ja Laatokan vedet. Suurin osa valumasta (78%) on suunnattu Vienanmereen ja näitä vesivirtoja säännöstellään mittavasti tekoaltain. Tasavallan tässä osassa onkin 90% Karjalan tekojärvien vesistä. Näin säännöstellään 63% jokien valumasta.

Pintavesiä on näin ollen Karjalassa melkoiset määrät.

Maan pinnan alla olevia vesivarantoja (pohjavesia) on tutkittu ja rekisteröity 14 suurta järveä. Talous- ja juomavesikulutuksen maksimimääräodote on 36,1 tuhatta kuutiometriä vuorokaudessa. Talouskäyttöön voidaan tästä vesimäärästä käyttää 22,7 tuhatta kuutiometriä vuorokaudessa. Maan pinnan alla olevat (maanalaiset) vedet käsittävät tasavallassa kaikesta vuosittain hyödynnettävästä vedestä vain 1% ja talousvetenä sekä juomavetenä - 3%.

Karjalan maan pinnan alla saattaa virrata prognoosien mukaan makeaa vettä 814,7 tuhatta kuutiometriä vuorokaudessa. Tasavallan lähes kaikissa hallintopiireissä ei pitäisi olla ongelmia makeanveden saatavuudessa.

Veden käytössä ei tasavallassa ole viime viiden vuoden kuluessa tapahtunut olennaisia muutoksia. Noin puolet makeanveden käytettävistä määristä menee teollisuuden tarpeisiin, seuraviina ovat asuin- ja kunnallistalouslaitokset, maatalousyritykset, kuljetuslaitokset jne.

Luonnonlähteistä otettiin vuonna 2006 käyttöön 244,96 miljoonaa kuutiometriä, mm. pintavesistöistä - 242,50 miljoonaa kuutiometriä ja maanalaisista pohjavesilähteistä - 2,47 miljoonaa kuutiometriä. Pintavesistöihin laskettiin viemärivesiä 243,02 miljoonaa kuutiometriä. Kierrätettiin vuodessa 1057,41 miljoonaa kuutiometriä talousvettä.

Vuonna 2006 toimi Karjalan tasavallan alueella 95 vedenpuhdistamoa suunnittelulta teholtaan 335,56 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistuslaitosten korjaamiseen ja niissä käytettävien laitteiden uusimiseen ja rekonstruointiin ei ole varoja riittävästi. Puhdistamot toimivat näistä syistä kompastellen. Niitä joudutaan pysäyttämään, jotkut puhdistamot hajoavat käsiin. Tämä koskettelee etenkin pieniä 80-luvulla rakennettuja puhdistamoita, joita on siirrätetty tuotantolaitoksilta ja maatalousyrityksiltä kuntien omistukseen ja hoidettaviksi.

Tasavallan kuuden hallintopiirin keskuksessa - Kemissä, Belomorskissa, Karhumäessä, Puutosissa, Kalevalassa ja Louhella - ei ole vieläkään viemärivettä pudistavia laitoksia. Jäte- ja viemärivesi lasketaan puhdistamattomana luontoon eli järviin ja jokiin, joista vettä taas pumpataan asukkaidenkin tarpeisiin.

Venäjän federaatio rahoitti vuonna 2007 työt, joiden päätarkoituksena oli tutkia ilmasta käsin keväällä niiden jokien varsia, jotka saattoivat tulvia. Näihin tarkoituksiin käytettiin 500 tuhatta ruplaa. Tieteellisiä tutkimustöitä tehtiin 100 tuhannen ruplan arvosta ja aiheena oli teema "Karjalan tasavallan vesistöjen arviointi ja vesistöjen tilan mahdolliset muutokset pienvesikauden sattuessa".

Federaalisen lainsäädännön mukaan sai Karjalan tasavalta joitakin uusia valtuuksia vesistöjen suojelemisessa ja hyödyntämisessä. Näiden tehtävien toteuttamista rahoitetaan VF:n budjetista. VF:n Vesikoodeksi mukaan tasavalta saa oikeuden määrätä federaation omistamista vesitöistä seuraavasti:

• federaation omistamien vesistöjen (tai niiden osien) antaminen käyttöön ja hyödynnettäväksi;
• vesistöjen suojeleminen;
• vesitulvien ja muiden vastaavien vahinkojen ennaltaehkäiseminen ja tapahtuneiden vahinkojen surausten korjaaminen ja siivoaminen.

Näihin tarkoituksiin oli Karjalassa vuonna 2007 varattu 10 450,9 tuhatta ruplaa.

Tulvien negatiivisen ympäristövaikutuksen eliminoimiseksi etukäteistoimin suoritettiin vuonna 2007 työt jokien syventämiseksi ja niiden varsien (rantojen) vahvistamiseksi juoksutettavien vesimäärien lisäämiseksi. Suunnitellut työt vietiin päätöksen ajoissa.

Karjalan hallituksen toimesta tehtiin vuonna 2007 56 tarkastuskäyntiä, joiden puitteissa tutkittiin vesien käytön ja suojelun sääntöjen noudattamista. Tässä luvussa - 10 pistotarkastusta. Laadittiin 56 pöytäkirjaa, annettiin 20 varoitusta ja tehtiin 4 raporttia sääntöjen rikkomisesta ja tehtiin yksi päätös sakon kirjoittamisesta.

Vuoden 2008 tärkeimmät tehtävät:

• "Karjalan tasavallan ekologia ja luonnonresurssit 2004-2010" -täsmäohjelman "Vesiresurssit ja vesistöt" -alaohjelmaan sisällytettyjen toimien toteuttaminen;
• vesiresurssien hyödyntämistä koskevien sopimusten solmiminen; vesien käytöstä kuuluvien maksujen saannin valvominen;
• vesien käyttöoikeuksien saannista pidettävien huutokauppojen järjestäminen;
• alaa koskevien Karjalan tasavallan juridisten asiakirojen laatiminen;
• vesistöjen käytön ja suojelun valtiollinen valvonta ja nykyistä kovempi rankaiseminen laken rikkomisesta.