Rambler's Top100
Karjalan Tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin
In RussianIn EnglishIn Finnish Etsintä | Palvelimen kartta | Tilastoja | Uutta palvelimella | Arkistot
Karjalasta Kt:n symbolit Taloutta Yhteistoimintaa Kulttuuria ja matkailua Historiaa Hakuuinformaatiota
Pääsivu / Talous /
Karjalan tasavallan talouskehitys 2007

  Talouspolitiikka

  Teollisuuspolitiikka

  Palvelut

  Luonnon resurssit
  ja ekologia


    Metsät

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maankäyttö

    Ekologia

  Yhteistyö

  Tulokset 2007

Luonnonresurssit ja ekologia/ympäristön tila
Ekologia/ympäristön tila

Karjalan hallitus kiinnittää suurta huomiota valtuuksiensa puitteissa väestön normaalien elinolosuhteiden luomiseen ekologisessa mielessä.

Ympäristön tilaa voidaan tasavallassa pitää stabiilina. Se on ollut tällaisena jo muutaman viime vuoden.

Saastuttavia aineita pääsi ilmakehään 126,6 tuhatta tonnia, mm. kiinteitä saasteaineita - 26,5 tuhatta tonnia ja kaasumaisia - 100 tuhatta tonnia.

Tasavallassa mitataan järjestelmällisesti päästöjä ja yritetään supistaa niitä. Vuoden 2006 tasoon verrattuna oli viime vuonna ilmakehää saastuttaneita tuotantolaitosten päästöjä 2,6 tuhatta tonnia vähemmän. Tähän päästiin siirrättämällä Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin ja Petroskoin tuotantolaitosten lämpökattiloiden toiminta maakaasuun käyttöön polttoaineena. Samalla rekonstruoitiin ja modernisoitiin Segezhan sellu- ja paperikombinaatin, Karjalan masuunipelletti Oy:n, NAZ-SUAL -alumiinitehtaan ja eräiden muutamien muiden tehtaiden tuotantokalustoa.

Tärkeimpiä saasteaineita ovat tasavallan alueella rikkidioksidi, hiilioksidi ja typpioksidi.

Karjalan ilmakehää saastuttavat eniten sellu- ja paperikombinaatit, metallurgiset tehtaat, vuoriteollisuus sekä lämpö- ja energiakompleksin yksiköt.

Eniten saasteita (80%) havaitaan teollisuuskeskuksissa: Kostamus (47,9 tuhatta tonnia), Kontupohja (18,4 tuhatta tonnia), Petroskoi (5,2 tuhatta tonnia), Segezha (16,4 tuhatta tonnia), Pitkäranta (6,3 tuhatta tonnia), Nadvoitsa (6,5 tuhatta tonnia). Aluetasavallan yhtä neliökilometriä kohden laskettiin olleen viime vuonna keskimäärin 0,81 tonnia. Kontupohjan, Pitkärannan, Puutosin, Suojärven, Kemin, Aunuksen, Prääsän ja Kalevalan hallintopiireissä, Petroskoissa ja Sortavalassa on päästöjä vähennetty.

Tasavallassa toimii nykyisin 1678 päästökaasun puhdistamoa ja teollista pölyä suodattavaa laitosta. Niillä tehtiin vaarattomiksi 55% päästöistä - yli 150 tuhatta tonnia.

Teollisuuslaitosten päästöjen vähentämisen ohella kasvaa silti kulkuvälineiden - autojen ja vetureiden - vaarallisten päästöjen määrä, joka käsittää 38% ilmakehän kaikista saasteista. Autokannan kasvaessa vääjäämättä tällaiset saasteiden päästöt kasvavat lähivuosina.

Vedenkayttörakenne ja -jakelustruktuuri eivät muuttuneet olennaisesti viime vuonna edellisvuodesta. Puhdistamattomina laskettiin vuonna 2006 luontoon 16,7 miljoonaa kuutiometriä viemärivettä ja viime vuonna - 13,1 miljoonaa kuutiometriä.

Tasavallan kaikki puhdistuslaitteet pystyvät suodattamaan ja täten puhdistamaan 61,2% viemärivesistä. Tehokkaasti toimivat 32 puhdistamoa - etupäässä suurten vedenkuluttajain omistamat. Vesistöjä saastuttavat tasavallassa eniten sellu- ja paperiteollisuus sekä asuin- ja kunnallistalous. Varojen puute jarruttaa puhdistuslaitteiden kunnostamista, modernisointia, rekonstruointia. Se johtaa puhdistamojen tehon heikkenemiseen ja jopa rakennelmien hajoamiseenkin. Saastuttavien aineiden massan väheneminen johtuu ympäristönsuojelutoimien ansiosta Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatilla, Sortavalan ja Petroskoin veden puhdistuslaitteita rekonstruoimalla.

Teollisuustähteet käsittivät viime vuonna tilastojen mukaan 101,7 miljoonaa tonnia, mm. viidennen luokan jätteet (käytännöllisesti katsottuna vaarattomat) käsittivät 99,7 miljoonaa tonnia (98%). Tällaisia ovat etenkin vuoriteollisuusjätteet. Niitä kertyi vuonna 2007 0,2 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän. 1-4 -luokan jätteet käsittivät 2 miljoonaa tonnia (2,0% kaikista teollisuustuotannon tähteistä). Näistä ensimmäisen vaarallisuusluokan (kaikkein vaarallisimmat) käsittivät vain 50,9 tonnia. Tämän luokan jätteistä tehtiin vaarattomiksi 91%, toisen luokan tähteistä - 92%. Kolmannen ja neljännen luokan jätteet toimitettiin uusiokäyttöön ja tehtiin vaarattomiksi vastaavasti 87% ja 85%. Viidennen vaarallisuusluokan jätteistä kierrätettiin vain 9%. Kaikki kotitalousjätteet kuljetetaan kiinteiden jätteiden kaatopaikoille ja haudataan.

Suurimpia ympäristön saastuttajia ovat Karjalan masuunipelletti Oy, Kontupohjan ja Segezhan sellu- ja paperikombinaatit, Pitkärannan sellutehdas, Petrozavodskmash Oy. Sortavalan hallintopiirissä on kasaantunut entistä enemmän jätteitä sen takia, että tällä seudulla tehostettiin mm. sepelin tuotantoa paikallisissa yrityksissä.

Sopivan ympäristön säilyttämiseksi ja eläinmaailman hyödyntämiseksi toteuttaa Karjalan hallitus ohjelmaa "Karjalan tasavallan luonnonresurssit ja ekologia 2004-2010". Vuonna 2007 ohjelman suunnitteiden saavuttamiseksi käytettiin 5 346 tuhatta ruplaa, mm.:

  • kuljetettiin väliaikeen varastoon tasavallan maa- ja karjatalouksissa kasaantuneet ja käyttökelvottomiksi ajan mittaan tulleet kemialliset torjunta-aineet (5,6 tonnia);
  • elohopeaa sisältäviä lamppuja (ongelmajäte) kuljetettiin käsiteltäviksi Kontupohjan, Louhen, Karhumäen, Äänisenrannan, Puutosin ja Sortavalan hallintipiireistä (23,6 tuhatta kappaletta);
  • 31 ionisäteilylähdettä kerättiin ja tehtiin vaarattomiksi;
  • Kontupohjan, Äänisenrannan, Prääsän, Puutosin ja Sortavalan hallintopiireissä tutkittiin entomologian kannalta lasten kesäleirialueet ja tehtiin antibakteeriset työt;
  • Orzega-asutuksen alue (maaperä ja ilma) tutkittiin hygienian ja saniteettitilan kannalta;
  • Petroskoin Petushki paikkakunnalla sijaitsevan laiturin tuntumassa olevaa biojätepaikkaa monitoroitiin ja mitattiin sen saastuvaa vaikutusta ympäristöön.

Tasavallassa olevat erikoisesti suojeltavat luontoalueet käsittävät 955 tuhatta hehtaaria - 5,5% aluetasavallan koko pinta-alasta. Federaalisen merkityksen omaavia ovat Vodlajärven, Paanajärven, Kalevalan kansallispuistot, kaksi valtiollista luonnonsuojelualuetta - "Kivatsh" ja "Kostamus", kaksi valtiollista suojelualuetta - "Kizhi" ja "Aunus". Karjalan tasavallan tasoisia suojeltavia alueita on 32 zakaznikkia, 108 luontomuistomerkkiä ja Valamon saaristo -luontopuisto.

Erikoisesti suojeltavien alueiden verkkoa laajennetaan - lausuntokierroksella ovat ehdotukset Vuonnisen luontoalueen ja Kymikoski - luontokohteen perustamiseksi. Kemin hallintopiirin Gridinoon tehtiin tutkimusretki erikoisesti suojeltavan luontopuiston muodostamisen perustelujen vahvistamiseksi. Vuonna 2007 käynnistettiin työ Laatokan vuonot -kansallispuiston avaamiseksi.

Väestön saamiseksi laajemmin mukaan luonnon ja ympäristön suojelun toimintaan tehtiin kansainvälinen ekologinen tempaus "Puistojen marssi".

Karjalan tasavallan Punaisen kirjan toinen laitos julkaistiin viime vuonna. Lintujen muuttoa kuvaava teos on painovalmiina. Harvinaisten eläinten suojelutoimet ja niiden kannan elvyttämistoimet odottavat käynnistämistä.

Karjalan eteläosan luontokohteita eniten saastuttavien tehtaiden luettelo laadittiin eliminoimaan mahdillisuuksien mukaan Laatokan, Äänisen ja Itämeren saastumista.

Karjalan ja Venäjän alueelliset toimeenpanovaltaelimet suorittivat vuonna 2007 lain vaatimat valtiollisen ekokontrollin toimet.

Karjalan maa- ja kalatalous- sekä ympäristöministeriö suoritti ilmakehän laadun 29 tarkastusta, teollisuus-, kulutus- ja kotitalousjätteiden käsittelyä koskevan säännöstön noudattamista tutkittiin paikan päällä 44 kertaa. Tasavallan 526 yritystä tarkastettiin ilmakehän saastuttajina. Saatiin selville ekologisen lainsäädännön 154 rikkomusta. On määrätty sakkoja ja 44 sakkovaroitusta kirjoitettiin.

7 metsästystaloudessa tarkastettiin eläinmaailman hyödyntämistä koskevat lainsäädännön noudattamista. Kirjattiin 4 varoitusta.

Venäjän luonnonsuojeluviraston Karjalan hallinto teki valtuuksiensa puitteissa alaa koskevan lainsäädännön noudattamiseksi 249 tarkastusta. Selvitettiin 817 rikkomusta, joista 479 korjattiin. Kirjattiin 737 varoitusta, joista 481 tapauksessa tilannetta parannettiin. Sakkoja korjattiin 150 yhteiseltä summalta 1191,7 tuhatta ruplaa. 159 maksettiin toimintakertomuskaudella (1214 tuhatta ruplaa).

Venäjän luonnonsuojeluviraston Karjalan hallinto suoritti seuraavat tarkastukset:

1. Geologinen valvonta -tarkastettiin 51 kohdetta; löydettiin 67 rikkomusta, tehty 50 varoitusta, täytetty 51 (102%). Saatu maksuja 22 sakosta (444,5 tuhatta ruplaa).

Toimiluvat evättiin ennen sopimuksessa mainittua päivämäärää Diabaz Oy:ltä, Pedrolampi Limited Oy:ltä, "O.B.A" Oy:ltä. Lopetettiin pohjavesien luvaton käyttö Tuuksan agrofirma Oy:ssä ja Karelia profilj Oy:ssä.

Venäjän federaation "Maan uumenista" -lakia rikotaan ennen kaikkea käyttämällä toimiluvatta luonnonvaroja ja lisenssien ehtoja täyttämättä jättämällä.

2. Vesistöjen suojelu: tehty 116 tarkastusta, löydetty 511 rikkomusta, kirjattu 493 varoitusta, täytetty 262. Saatu maksut 59 sakkomääräyksestä (270,3 tuhatta ruplaa).

Tällä alalla rikotan sääntöjä ennen kaikkea harjoittamalla taloustoimintaa vesistöjen suoja-alueilla rannikolla, polttoainevarastoja, niiden myynti- ja säilyttämispaikkoja perustamalla sääntöjen vastaisesti; vesistöjä käyttämällä ilman lupia (sopimuksetta tai ilman vastaavan elimen päätöstä).

3. Metsäalan lakien suojelu.

Tarkastamalla metsälain noudattamista löydettiin 92 rikkomusta, 71 korjattiin myöhemmin. Kirjattu 84 sakkoa. Sakkomaksut käsittivät vuonna 2007 345,37 tuhatta ruplaa.

Venäjän valtion kiinteistöomaisuuden viraston Karjalan hallinto valvoo maalainsäädännön, mm. maiden suojelua koskevan normiston noudattamista. Vuonna 2007 tehtiin 781 tarkastusta (edellisvuonna - 491).

Maalainsäädännön rikkomuksia oli 217 (66,9 hehtaaria) - etupäässä tonttien omavaltainen (luvaton) käyttö sekä hyödyntäminen ilman tarvittavia lupia (70%).

Eniten maalainsäädäntöä rikottiin viime vuonna Petroskoissa (50 tapausta), Karhumäen hallintopiirissä (26), Kontupohjan hallintopiirissä (16), Segezhan hallintopiirissä (15), Belomorskin hallintopirissä (14), muissa - alle 10.

Kaupunkien ja hallintopiirien valtiontarkastajat ja heidän sijaisensa täyttivät 205 rikkomuslomaketta, kirjattiin 181 varoitusta ja 205 sakkoa.

205 yritystä, viranomaista ja henkilöä saatiin vastuuseen. Sakkoja määrättiin vuonna 2007 456,9 tuhannen ruplan arvosta (244,5 tuhatta ruplaa vuonna 2006), saatu sakkomaksuja 380 tuhatta ruplaa (160,5 tuhatta ruplaa vuonna 2006). Toimintakertomuskaudella poistettiin 83 maalainsäädännön rikkomusta (10,5 ha).

Vuonna 2007 jouduttiin turvautumaan perintäpalvelun (pristaavit) voimaan sakkomaksujen viipyessä (33 tapausta - 117,1 tuhatta ruplaa)

Vuonna 2007 eriteltiin paikallisten itsehallintoelinten 7005 päätöstä, jotka koskivat maankäyttöä ja -omistusta. Selvisi, että 46 päätöstä oli tehty vastoin lakia, näistä 31 mitätöitiin toimintakertomuskaudella, 15 tapauksessa asiapaperit toimitettiin piirien (kaupunkien) syytäjänvirastoihin.

Eläin- ja kasvitauteja vastustavan federaalisen viraston Karjalan osasto valvoi biologista turvallisuutta Karjalassa ja elintarvikkeiden laatua niiden tuotantovaiheista alkaen ja realisointiin päätyen. Tehtiin 1053 tarkastusta ja löydettiin 1091 rikkomus. Tarkastusten seurauksena realisoitavaksi ei päästetty ulkomailta tuotua lihaa ja raaka-aineeksi tarkoitettua lihaa 3238 kiloa ja käyttökelvottomia elintarvikkeita 1703,6 kiloa.

Vesistöjen bioresurssien suojelemiseksi tehtiin yli 1600 tarkastusta ja löydettiin yli 2000 rikkomusta. Kirjattiin yli 1,8 tuhatta sakkoa (2,4 miljoonaa rupla), vesistöjen bioresurssien vahingoittamisesta viritettiin 124 korvausvaatimusta (187, 3 tuhatta ruplaa).

Villieläinkannan suojelua koskevien sääntöjen tarkastukset tuottivat yli 770 rikkomusta (mm. 45 villieläintä metsästettiin, kaadettiin, tapettiin luvatta). Korvausmaksuja vaadittiin 89,2 tuhannen ruplan arvosta.

Venäjän kuluttajan etuja valvovan viraston (Rospotrebnadzor) Karjalan hallinto teki yli 9930 saniteettisääntöjen ja kuluttajan intressejä markkinoilla suojelevien sääntöjen tarkastusta. Kirjattiin 3300 pöytäkirjaa rikkomukista. Tehtiin 2628 sakkopäätöstä (5,45 miljoonaa ruplaa).

Elintarvikkeiden tuotannon turvallisuussääntöjen noudattamiseksi ja ruokamyrkytysten ennalta ehkäisemiseksi tehtiin 2504 tarkastusta myymälöissä ja yhteisruokailulaitoksissa. Käyttökelvottomiksi määrättiin 2032 elintarvike-erää (10401 kiloa). Viime vuonna 2006 tapauksia oli 2117 - 48766 kiloa. Elintarvikkeiden tuotannossa käytettävien raaka-aineiden laboratoriotutkimukset osittavat, että vuonna 2007 epälaadukkaiden ja vaarallisten (epähygieenisten)ruokaerien määrä supistui edellisvuosien tasosta (9,2% vuonna 2005 ja 6% vuonna 2007).

Rambler's Top100 Ōīņīāūńņąāźč ī Źąšåėčč
Luotu 25 maaliskuuta 2008 webmaster@gov.karelia.ru Toimitettu 7 huhtikuuta 2008