Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2008

  Talouspolitiikka

  Teollisuuspolitiikka

  Palvelut

  Luonnonresurssit
  ja ekologia


  Yhteistyö

  Vuoden 2008 tulokset

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen päätulokset 2008

Karjalan tasavallan hallitus yritti vuonna 2008 maailman epävakaiden finanssimarkkinoiden olosuhteissa tehdä kaiken voitavansa teollisuustuotannon jurkän supistumisen ehkäisemiseksi, tuotantopotentiaalin ja työyhteisöjen säilyttämiseksi sekä sosiaalilan laitosten toiminnan turvaamiseksi.

Tuotantoindeksi Karjalan tasavallassa käsitti vuoden 2008 tulosten mukaan 100,01% (VF:ssa - 102,1%).

Tuotannon kehitys sujui teollisuudessa viime vuonna eri kausina eri tahtiin. Joillakin aloilla jäätiin vuoden 2007 tuloksista jälkeen. Niinpä tuotantoindeksi teollisuustuotannossa käsitti vuonna 2008 99,3% (2007 - 119,3%).

Raaka-aineiden louhinnassa, jalostuksessa, sähkön, maakaasun ja veden tuotannossa ja jakelussa realisoitiin valmisteita ja tehtiin palveluita omin voimin ja varoin 89,2 miljardin ruplan arvosta - 113,5% vuoden 2007 tulokseen verrattuna.

Hyödyllisten kaivannaisten louhinta kasvoi viime vuonna 14,2% edellisvuodesta, elintarvikkeiden tuotanto - 14%, jalkineiden ja nahkatuotteiden valmistus - 13,3%, sellun ja puumassan tuotanto - 6,9%, kumi- ja muovituotteiden -31,1%, kuljetusvälineiden ja -välineiden - 22,9%, sähkön - 4,7%, metallurgisen tuotannon - 4,4%.

Viime vuonna tuotettiin enemmän kuin 2007 ei-malmirakennusaineita, mm. sepeliä ja soraa luonnonkivestä, kemiallistakalustoa ja varaosia siihen, sellua, tiiliä, meijerivoita, kalasäilykkeitä, konditoriatuotteita. Sahatavaran, puutavaran, liimatun vanerin, kartongin, voimapaperisäkkien, lastulevyjen, lihan ja makkaran, vodkan ja liköörivalmisteiden, jauhon tuotanto supistui vuonna 2008.

Investoinnit Karjalan tasavallan peruspääomaan käsittivät vuonna 2008 22,75 miljardia ruplaa - 106,7% vuoden 2007 tasosta.

Karjalan tasavallan suurten ja keskisuurten laitosten viime vuoden finanssitoiminnan tulos käsitti 8,3 miljardia ruplaa voittoja - 90,2% vuoden 2007 tuloksesta. Eniten tuloja - 13,2 miljardia ruplaa saatiin hyödyllisten kaivannaisten louhinnassa.

Tappiota aiheuttaneita laitoksia oli viime vuonna 44,2% kaikista tuotantolaitoksista aluetasavallassa.

Metsäteollisuus on tasavallan teollisuuden johtavia sektoreita. Alan tuotteet muodostavat melkoisen siivun Karjalan tasavallan viennistä. Metsäteollisuuden tuotteet käsittivät yli 29% tasavallan koko teollisuustuotannosta (2007 - 32%). Karjalassa tuotetaan koko maan valmisteista: noin 64% Venäjän voimapaperisäkeistä, 24,2% paperista, mm. 37,1% sanomalehtipaperista, 13% hakkeesta, 4,4% selusta, 3,2% sahatavarasta, 2,2% lastulevyistä.

Karjalan tasavallan alueella metsäteollisuudessa vuonna 2008 toteutettuihin investointihankkeisiin sijoitettiin 4 miljardia ruplaa. Sellu- ja paperiteollisuuteen sijoitettiin entistä enemmän - 2,2 miljardia ruplaa (115,4% vuoden 2007 tasosta), metsänkaatoon - lähes saman verran kuin edellisvuonna ja puunjalostukseen - 36% edellisvuotta vähemmän.

Tasavallan metsäteollisuuskompleksin laitoksissa oli viime vuonna melkoisia ongelmia. Kuten Venäjän muissakin metsäisissä regiooneissa oli realisointivaikeuksia, sillä puu- ja sahatavaran kysyntä sisä- ja ulkomarkkinoilla supistui melkoisesti. Vaikeuksia lisäsivät mm. kasvaneet sahatukkien ja muiden alan tuotteiden vientitullit ja luottolainojen saannin mutkistuminen.

Hakkupalstoilta ajettiin käsittelypaikoille viime vuonna 5947 tuhatta kuutiometriä puutavaraa (89,6% vuoden 2007 tuloksesta). Monet metsäyhtiöt toimivat entistä vähemmällä teholla. Mutta oli sellaisiakin, jotka jopa lisäsivät finanssi- ja muista vaikeuksista huolimatta puutavaran tuotantoa, Niistä mainittakoon Zapkarelles Oy, Kontupohjan metsäteollisuuskeskus Oy, Porjajärven Oy, Shujales Oy.

Puulajimenetelmällä tuotettiin viimevuonna 77,9% koko tuotetusta puutavaramäärästä (2007 - 70,7%).

Raaka-ainevirtojen erittely osoittaa, että 63,4% käsittelyyn menevästä puutavarasta jää sisämarkkinoille. Viime vuonna tällaista raaka-ainetta jäi kotimaisten tuotantolaitosten käyttöön enemmän kuin edellisvuonna (lisäystä oli 6,1%). Aluetasavallan puun jalostuslaitokset hankkivat Karjalan ulkopuolelta noin 10% sahatukeista ja 40% havupaperipuuta (2007 - 53%).

Sahalaitokset sekä paperi- ja sellukombinaatit eivät tarvitse nykyisin suuria raaka-ainemääriä, joten puuta kertyy varastoihin ja paperipuun (mänty, kuusi, koivu) realisoinnissa on ongelmia.

Vientiin toimitetun sahatavaran määrä supistui vuonna 2008 edellisvuodesta 18,8%, jalostamattoman puutavaran - 22,9%.

Tasavallan metsäteollisuuskompleksin yritysten finanssitila huononi viime vuonna. Sellu- ja paperiteollisuudessakin oli ensimmäistä kertaa viime vuosiin jääty miinuksen puolelle.

Negatiiviseen finanssitilaan johtivat tuotannon omakustannushinnan kasvu, tuotteiden myynnin supistuminen, käyttövarojen puute, pankki- ja luottolainojen saantiongelmat, lehtipuun ja havupaperipuun heikonlainen jopa lähes olematon kysyntä markkinoilla.

Alan yritykset tuottivat tappioita. Sellu- ja paperiteollisuuden osalta tappiot käsittivät viime vuonna 3187 miljoonaa ruplaa, puunjalostuksessa - 1677 miljoonaa ruplaa, metsänkaadossa - 1381 miljoonaa ruplaa. Vuonna 2007 puunjalostus, sellu- ja paperiteollisuus tuottivat kylläkin voittoja…

Vuonna 2008 toimittivat tilaajille puunjalostuslaitoksen valmisteita 5116 miljoonan ruplan arvosta (79,6% vuoden 2007 tuloksesta).

Suhdanteiden muuttuminen kansainvälisillä markkinoilla sekä tuottajain hitaanlainen toiminta uusien myyntimarkkinoiden löytämiseksi johtivat muutamien yritysten pysähtymiseen. Työnsä lopettivat viime vuonna kokonaan Auer ja Varlen tehdas Oyj, Pegas International Oyj, Kemin saha Oyj, Laatokan saha Oy, Kontupohjan saha, Belomorskin puunjalostusyritys, Pjalman saha Oyj. Vuonna 2008 sahatavaran tuotanto supistui 660 tuhatnteen kuutiometriin eli 23,7% edellisvuoden tasosta. Liimatun vanerinkin tuotanto supistui 30% ja lastulevyjen - 7%.

Muutamat yritykset - Setles Oyj, Solomannin saha Oy, Karlisprom Oy, DOK Oy - onnistuivat kuitenkin lisäämään tuotantoaan entisestään.

Tasavallan sellu- ja paperikombinaatit ja tehtaan kompastelivat viime vuonna tuon tuosta. Päätilaajain vähentäessä kiinnostustaan joutuivat kartongin valmistajat supistamaan tuotantoaan vuonna 2008 18,3% edellisvuoden tasosta, voimapaperisäkkien - 10,6%. Holding Investlesprom Oy:n ja Segezhan sellu- ja paperikombinaatin johtajat laativat vuoden 2008 lopulla toimintaohjelman tuotannon optimoimiseksi, valmisteiden omakustannushinnan vähentämiseksi, tappiota tuottavien aktiivojen myymiseksi, uusiin teknologioihin siirtymiseksi, työyhteisöjen jäsenmäärän vähentämiseksi. Ohjelman mukaisesti pysäytetään kokonaan ja puretaan paperinvalmistuskone numero 11. Pitkärannan sellutehtaalla lisättiin viime vuonna myyntiin menevän selluloosan tuotantoa 6,9% (101,4 tuhatta tonnia). Täällä käynnistettiin viime vuonna modernisointihankkeen toinen vaihe. Uudistustyöt sallivat vastaisuudessa tuottaa vuosittain 120 tuhatta tonnia sellua. Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti - Kondopoga Oyj tuotti vuonna 2008 paperia saman verran kuin edellisvuonna 2007 - 964,5 tuhatta tonnia.

Sellua, puumassaa, paperia, kartonkia ja valmisteita niistä tuotettiin tasavallassa yhteensä 1,9% vähemmän kuin vuonna 2007.

Hyödyllisiä kaivannaisia toimitettiin tilaajille viime vuonna rahassa mitattuna vuonna 2008 23% enemmän kuin edellisvuonna ja metallimalmeja 20% enemmän. Fyysisesti louhittiin ja luotettiin hyödyllisiä kaivannaisia 96,7% edellisvuoteen verrattuna (metallimalmeja - 92,6%).

Karjalan pelletti Oyj kuuluu holding Severstalj-Resurs Oy:n kokoonpanoon. Kostamuksessa tuotetaan nykyisin 26,9% kotimaisesta masuunipelletistä. Karjalan pelletti vie tuotteitaan ulkomaille. Sen osuus Venäjän masuunipelletin kaukoulkomaihin menevästä viennistä käsittää 40%.

Suuryritys toimii vuosille 2006 - 2016 vahvistetun ohjelman mukaan. Toimintaohjelma on laadittu Severstalj-Resursin johtokunnan myötävaikutuksella.

Karjalan pelletti Oyj tuotti vuonna 2008 9305 tuhatta tonnia masuunipellettiä (93% vuoden 2007 tuloksesta). Maailman finanssikriisin negatiivisen vaikutuksen seurauksena terästeollisuuden tuotteiden kysyntä väheni, teräksen kysyntä supistui ja alan tuotteiden hinkin aleni markkinoilla. Kostamuksen kombinaatti joutui supistamaan tuotantoaan.

Sepelin tuotantosuunnitteet ylitettiin viime vuonna. Tämän seurauksena tilastollisesti raaka-aineiden louhinnassa ylitettiin vuoden 2007 taso 14,2%. Sortavalan ja Belomorskin hallintopiireissä käynnistettiin viime vuonna uusia avolouhoksia ja sepelin tuotantoyksiköitä. Tämän lisäksi aikaisemmin käynnistetyt louhokset saavuttivat vähitellen viime vuonna suunnitellun tehon.

Ei-malmiaineista tuotettuja rakennusaineita valmistettiin vuonna 2008 tasavallassa 8% enemmän kuin edellisvuonna.

Muiden hyödyllisten kaivannaisten louhinnan kasvuun vaikutti sepelin tuotannon lisääminen Äänisrannan gabbro-diabaz Oyj:ssä - 407 tuhatta kuutiometriä (kasvua edellisvuodesta 44,5%), Mosavtodor -avolouhos Oy:ssä - 881,2 tuhatta kuutiometriä (121,7%). Golodai gora -louhoksessa käynnistettiin uusi tehokas tuotantokalusto, minä seurauksena realisoitiin 604,5 tuhatta kuutiometriä sepeliä (kasvua 3,9 kertaa edellisvuodesta).

Viime vuonna aloitettiin sepelin tuotanto Äänisen louhokset Oy:n osastoissa (Äänisrannan hallintopiiri), Äänisrannan vuoriteollisuusyritys Oy:ssä (Äänisrannan hallintopiiri), KarelStoiNerud Oy:ssä (Pitkärannan hallintopiiri), Eurostroigrupp-Diabaz Oyj:ssä (Kontupohjan hallintopiiri), Granitdomdorstroi Oyj:ssä (Suojärven hallintopiiri).

Jo tilatuista ja saaduista tuotteista monille yrityksille maksettiin viime vuonna sovittua myöhemmin. Tämä ja käyttövarojen niukkuus johtivat sepelin tuotannon supistumiseen Sortavalan DSZ Oyj:ssa, Karelinvest Oy:ssä, Karelprirodresurs Oy:ssä, Porfirit OY:ssä. Shoksun kvartsiitti Oy jouduttiin sulkemaan kokonaan marraskuussa 2008 - tilauksia kun ei saatu ollenkaan…

Shungiittisepeliä tuotettiin samalla vuonna 2008 Karbon-Shungit Oyj:n toimesta 137 tuhatta tonnia (6% edellisvuotta enemmän).

Niin kutsuttua blokkikiveä tarvitaan yhä - siitä kun valmistetaan hautakiviä ja -muistomerkkejä. Eniten kysyttyä ovat Toisen Joen (Äänisrannan hallintopiiri) esiintymän mustat gabbro-diabaasit. Musta kivi käsittikin vuonna 2008 yli 80% tasavallassa louhitusta rakennus(blokki)kivestä.

Blokkikiveä tuotettiin viime vuonna tasavallassa 26 tuhatta kuutiometriä (105%). Sitä tuotetaan Pitkärannan, Kemin, Lahdenpohjan, Puutosin hallintopiireissä ja poikkeuksellisen tehokkaasti Äänisrannan hallintopiirissä Petroskoin tuntumassa.

Muita tehokkaammin toimii Toinen Joki Oy - (25% kaikista tasavallassa tuotetuista blokkikivistä) ja Kara-Tau Oyj (18%).

Lisää

Tekninen tuki
Luotu 30 maaliskuuta ģąšņą 2009. Toimitettu 27 huhtikuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015