Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2008

  Talouspolitiikka

  Teollisuuspolitiikka

  Palvelut

    Kulkulaitos

    Viestintä

    Matkailu

  Luonnonresurssit
  ja ekologia


  Yhteistyö

  Vuoden 2008 tulokset

Politiikka kulutusmarkkinoilla ja palvelualalla

Laadukkaiden kulutustavarain ja palvelujen tarjoaminen tasavallan kaikille asukkaille, maaseudullakin eläville, on hallituksen mielestä yksi paremman elämänlaadun luomisen ja elintason kohottamisen tekijöistä.

Hallitus toteutti valtuuksiensa ja mahdillisuuksiensa mukaisesti toimia kulkulaitoksen, viestinnän, kauppa-alan, matkailun, asuin- ja kunnallistalouden kehittämiseksi, tariffien saattamiseksi optimaaliseen kuntoon. Vuonna 2008 kulutusmarkkinoilla vallistikin vaakaa tilanne.

Kulkulaitos, maanteiden rakentaminen

Hallitus jatkoi viime vuonna ponnistuksiaan kulkulaitoksen toiminnan takaamiseksi toteuttamalla Karjalan tasavallan lakia "Asukkaiden kulkemisen takaamisesta kehittämällä auto-, juna-, sisävesi- ja ilmaliikennettä".

Rahdin kuljetuksia yritettiin ylläpitää edellisvuoden tasolla, mikä turvasi tuotantolaitosten toiminnan ja tavarain nopean realisoinnin sekä kulutustavarain pikaisen toimittamisen tukku- ja vähittäismarkkinoille. Myös ulkomaankauppa kehittyi tämänkin seurauksena hyvin.

Hallitus puuttui viime vuonna matkustajaliikenteen tehostamiseen bussikuljetuksin, joudutti uusien reittibussien hankkimista kaupunkien sisäliikenteeseen ja kaupunkien väliseen liikenteeseen.

Hallitus osallistui valtuuksiensa puitteissa esikaupunkiliikenteen ja piirikeskusten välisen bussiliikenteen järkeistämiseen. Tätä varten sovitettiin aikatauluja ja reittien kehityssuunnitelmia, järjestettiin kuljetuslaitosten kilpailuttamista. Karelavtotrans -valtionlaitoksen kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan eräille väestöryhmille myytiin matkustuslippuja Petroskoin esikaupunkiliikenteessä ollessa busseissa puoleen hintaan vuoden 2008 kesäkuun 1. päivän ja lokakuun 31. päivän välisenä aikana. Näillä ehdoilla kuljetettiin kesä - lokakuussa 2008 276,4 tuhatta matkustajaa. Tasavallan budjetista sai kuljetuslaitos korvauksena 5 miljoonaa ruplaa. Syys- lokakuussa 2008 vastaavaa menettelyä noudatettiin tasavallan hallintopiireissä.

Bussiliikenteen sääntöjen noudattamista valvottiin tekemällä tarkastuskäyntejä Sisäministeriön valtiollisen liikennevalvontaviraston ja muiden vastaavien laitosten henkilökunnan myötävaikutuksella.

Uusia tilavia reittibusseja (yli 90) hankittiin Karjalan tasavallan ja paikallisten itsehallintoelinten määrärahoilla sekä yksityisellä pääomalla. Tämä antoi mahdollisuuden perustaa uusia matkareittejä ja vuoroja. Niitä lisättiin viimevuosina ja erikaupunkiliikenne sekä kaupunkien ja taajamien välinen liikenne koostuu nykyisin 118 matkareitistä.

Hallitus jatkoi toimia tiestön kunnon parantamiseksi aluetasavallassa.

Hallituksen toimien seurauksena luovutettiin vuonna 2008 Pietari - Priozersk (Käkisalmi) - Sortavala -Petroskoi -tie Karjalan tasavallan omistuksesta Venäjän federation vastuulle. Regionaalisten teiden pituus supistui 304 kilometriä ja käsittää nykyisin 6758 kilometriä.

Valtakunnallisen Rosavtodor -laitoksen ja tasavallan hallituksen välisen sopimuksen mukaisesti otettiin viime vuonna käyttöön uusia teitä 9,44 kilometriä ja silta (30,1 metriä). tasavallan budjettivaroilla rakennettiin ja kunnostettiin viisi siltaa.

Tasavallan tiestöä kehitetään alueellisten osoitteellisten (korvamerkittyjen) hankkeiden mukaisesti. Niistä mainittakoon Karjalan tasavallan tiestön kehittäminen vuoteen 2015 ja Liikenneturvallisuuden takaaminen Karjalan tasavallassa 2006-2010.

Tasavallan vastuulla (omistuksessa) olevien teiden kunnossapitämishankkeisiin käytettiin vuonna 2008 tasavallan budjetista 624,2 miljoonaa ruplaa ja Venäjän budjetista - 7,1 miljoonaa ruplaa.

Liikenneturvallisuuden takaaminen Karjalan tasavallassa 2006-2010 -hankkeen puitteissa kunnostettiin vaarallisia tieosuuksia (950 juoksumetriä), rakennettiin jalkakäytäviä 585 juoksumetriä, Lutshevoje -2 -kesämökkiosuuskunnan tuntumassa olevan junaristeyksen ja maantien välinen yhden kilometrin pituinen tieosuus kestopäällystettiin. Suoju - Hirvas -tien osuudella Munjärvenlahden asutuksessa rakennettiin valaistusjärjestelmä (3 kilometriä). Näihin töihin käytettiin tasavallan budjetista 22,35 miljoonaa ruplaa.

Rautatieliikenne Karjalassa on paikallisen infrastruktuurin merkittävä tekijä. Rautateitse kuljetettiin viime vuonna 90,6 % kaikista rahdeista, yli 80 % - matkustajista.

Viime 10 vuoden kuluessa rautatieliikennettä tehostettiin tasavallassa Karjalan hallituksen ja Venäjän rautatiet Oy:n välisin sopimuksin. Vuonna 2008 toteutettiin kaksivuotista yhteistyösopimusta, joka oli solmittu vuosille 2007 - 2008. Lokakuun rautateiden Petroskoin rataosuus sijoitti aluetasavallan rautateiden kehittämiseen vuonna 2008 806,4 miljoonaa ruplaa.

Hallitus osallistui sähköjunien esikaupunkiliikenteen laadun ylläpitämiseen ja junalippujen hinnan säännöstelyyn. Karjalan tasavallan budjetista liikeni toimiin rautatieliikenteen ylläpitämiseksi viime vuonna 14,3 miljoonaa ruplaa.

Rahtiliikenteen supistuessa luonnollisista syistä ryhtyi hallitus tukemaan hankkeita teollisuuden kehittämiseksi tasavallan syrjäseuduilla olemassa olevaa infrastruktuuria käyttämällä ja houkuttelemalla sijoittajia. Yhteishankkeita toteutetaan tasavallan hallituksen, Venäjän rautateiden ja Sever-Stroi Oy:n välisen kolmikantasopimuksen mukaisesti. Asiakirjan puitteissa kuormitetaan Jyskyjärvi - Suojärvi -rataosuutta eli asemaväliä (Suojärven ja Mujejärven hallintopiirit). Täällä käynnistettiin vuonna 2008 muutama uusi sepelin tuotantoyksikkö, joten rautateitse kuljetettavaa rakennusainetta (sepeliä) riittää.

Vähäkäyttöisiä rautatieasemia suljettiin sopimalla paikallisten vallanpitäjien kanssa ja hallituksen suostumuksella. Karhumäen hallintopiirin paikallisen itsehallintoelimen johtajan suostumuksella suljettiin Prionezhskaja-asema.

Lokakuun rautateiden Petroskoin ratajakson vastuulla olevia pienen merkityksen omaavia rataosuuksia vielä käytetään ottaen huomioon niiden sosiaalinen merkitys.

Venäjän rautatiet Oy teki vuoden 2008 lopulla Karjalan tasavallan hallituksen aloitteesta päätöksen avata pysyvälle liikenteelle Lietmajärvi - Kotshkoma -asemavälin

Tasavallan hallitus toimitti keskuselimille ehdotuksia rataverkoston kehittämiseksi Karjalan aluetasavallan ja luoteisen federaalisen piirikunnan kansantalouden tarpeita ajatellen. Venäjän rautateiden kehitysstrategiaan (vuoteen 2030) hyväksyttiin suunnitelmat rakennuttaa Muurmanskin ja Petroskoin asemavälille rinnakkaisrata niissä kohdin, joissa ei sitä vielä ole, rakentaa silta Suoju-joen ylle ja uusi Karhumäki - Konosha -rata. Tämä hanke jouduttaisi Puutosin hallintopiirissä olevien ainutlaatuisten rauta-, titaani- ja vanadiinimalmien ja Ankkajärven kromimalmien nopeampaa hyödyntämistä.

Matkustajain kuljetusten järjestämiseksi vesiliikennekalustolla sosiaalisesti tärkeillä reiteillä: Petroskoi - Suurlahti (Heinälahti) ja Petroskoi -Shala (Salo) solmittiin sopimus Matkailuyritys BOP Oy:n kanssa. Tämä yritys voitti hakemus- eli tarjouskilpailun ja sai valtiontilauksen kuljetusten suorittamiseksi mainituilla reiteillä. Lippujen hinnasta ja matkatavaran maksuista sovittiin hallituksen osallistuessa asian käsittelyyn. Petroskoi -Shala -reitillä liikkuvilla laivoilla hinnat olivat vuonna 2008 edellisvuotta pienempi. Tasavallan budjetista myönnettiin lippuhintojen pitämiseen aisoissa miljoona ruplaa. Vuoden 2008 vesiliikennekaudella kuljetettiin sisävesiteitse karjalan tasavalassa 97,6 tuhatta matkustajaa (101,8 % vuoden 2007 tuloksesta).

Äänisen telakka Oy rakensi vuonna 2008 kaksi joki-meri -typin rahtilaivaa. Ne kuuluvat Karelia -sarjaan. Myös uuden tyypin meriluokan rahtialus valmistui Petroskoissa eestiläiselle tilaajalle. Vuonna 2009 on määrä laskea vesille neljä rahtilaivaa.

Hallitus toimi keskusvirastojen parissa Vienanmeren - Itämeren kanavan rakennelmien kunnostamis- ja korjaustöiden rahoittamiseksi. Vuonna 2008 kunnostettiin vesisulku N11, korjaussuunnitelmia tehtiin pitäen silmällä vesipatojen NN 21, 25, 27 kunnostamista. Suunnitelmissa on vesiliikenneturvallisuutta varmistavan viestintäjärjestelmän uusiminen, teknisen huoltolaivaston modernisointi. Venäjän budjetista käytettiin mainittujen tehtävien täyttämiseen määrärahoja 279,5 8 miljoonaa ruplaa (kasvua vuoden 2007 tasosta 3,3 kertaa). Valtakunnan valtionkassasta liikeni tämän lisäksi 465,8 miljoonaa ruplaa kanavan kohteiden peruskorjaustöihin.

Ilmaliikenne. Tasavallan alueella on nykyisin kolme lentoasemaa: Petrozavodsk (Petroskoi), Hiekkaranta ja Kostamus sekä neljä lentokenttää: Puutosi, Segezha, Kalevala, Sortavala, helikopterikenttä Kizhi, 12 pienempää laskeutumisrataa. .

Tasavallan budjetista käytettiin lentoliikenteen ylläpitämiseen viime vuonna yli 1,4 miljoonaa ruplaa. Metsien suojelun luoteinen ilmailuyksikkö -niminen valtionyritys sai Rosaviatsija -virastolta lisenssin matkustajain kuljettamiseen. Toimilupa mahdollisti ihmisten kuljetuksen Kizhin ulkomuseon alueelle ja Heinälahdelle vuoden 2008 loppuun mennessä.

Vuonna 2008 saatiin Venäjän budjetista 58 miljoonaa ruplaa Besovetsin lentokentän (Petroskoi) kiitoradan ajanmukaisen valaisulaitteiston hankkimisen ja asentamiseen sekä korjaussuunnitelmien luomistyön rahoittamiseen. Venäjän kulkulaitoksen kehittäminen (2010 - 2015) -nimisen valtakunnallisen osoitteellisen ohjelman mukaan Petroskoin lentoasema rekonstruoidaan vuoteen 2011 mennessä.

Tasavallan hallituksen ja Karjalan masuunipelletti Oy:n yhteisponnistuksin elvytettiin Kostamuksen lentokentän toiminta.

Petroskoin lentoasemalta suoritettiin vuonna lentoja Helsinkiin ja Tserepovetsiin sekä Moskovaan. Kesällä 2008 tehtiin lentoja Arkangeliin ja Solovetsin saaristoon, Venäjän eteläkaupunkeihin, tilauslentoja Arkangeliin, Jakutskiin, Narjan-Mariin.

Siviililiikenteen kehittämiseksi suoritti työryhmä Karjalan tasavallan hallituksen toimeksiannosta Segezhan, Kalevalan, Sortavalan, Puutosin lentokenttien tarkastuksen. Samalla arvioitiin kenttien kunto ja laskettiin tarvittavien korjaustöiden kustannukset.

Tekninen tuki
Luotu 31 maaliskuuta ģąšņą 2009. Toimitettu 15 toukokuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015