|
2000 2001 2003 2004 2005 2006 2007
Kriisin jälkeen vuonna 1999 ilmenneiden positiivisten trendien kokonaisuus, lievästi suotuisa suhdanne kansainvälisillä markkinoilla, sisäinen sosiaalis-taloudellinen stabiliteetti ja hallituksen harjoittaman talouspolitiikan suunnitelmien toteuttaminen antoivat mahdollisuuden säilyttää pääpiirteissään talousosoittimien myöteisen kehityssuuntauksen.
Vuoden 2000 tulokset osittavat, että teollisuustuotanto on liisääntynyt, vaikka sen kehityksen nopeus onkin hidastunut tuntuvasti vuoteen 1999 tilanteeseen verrattuna. Maatalousyrityksissä on tuotanto lisääntynyt, sijoitusten määrät ovat kasvaneet, ulkomaankauppa on kasvanut, inflaatio on hidastunut, työttömien lukumäära on supistunut.
Hallitus toteuttaa entista tiukempaa budjeti- ja finanssipolitiikkaa, minkä seurauksena on rahojen osuus ja määrä lisääntynyt keskinäisissä maksuoperaatioissa. Yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia kasata tarpeisiinsa käyttöpaääomaa, käyttää sitä tuotannon modernisointiin ja rekonstruoimiseen.
Talousosoittimien parantuminen johti suurempien budjettivarojen kertymiseen, minkä seurauksena sosiaaliongelmia ratkaistiin tasavallassa nopeammin. Rahoitettiin sekä juoksevia menoja, että perustavaa laatua olevia kuluja. Käyttöön otettiin viime vuonna 4 yleissivistävää koulua, lastetarharakennus, lasten taidetalo Kostamuksessa, lasten musiikkikoulu Kemissä, 45 sosiaalialan laitosten rakennusta kunnostettiin perusteellisesti. Terveydenhuollon tarpeisiin hankittavan kaluston ostoihin käytettiin kahta kertaa suurempi summa, kuin vuonnan 1999. Sota- ja työinvalideille luovutettiin 81 "Oka"-merkkistä henkilöautoa. Budjettialojen työntekijoille maksettiin kaikki palkkarästit. Eläkkeitä maksetaan aikataulujen mukaisesti. Tasavalta saa alueelta kaikki varat Karjalan Eläkerahaston tilien täyttämiseksi. Ensikertaa on viime vuosina havaittavissa kulutustavarain ostojen määrien kasvusta kertovia ilmiöitä. Väestön reaalitulot (tilastolliset) ovat kasvamassa.
Myönteiset trendit taloudesa eivät ole kuitenkaan vakiintuneet. Viime kuukausina on ollut merrkkejä siitä, että talousaktiivisuuden pienentyminen saatta olla pitempiaikainen ilmiö. Kriisin jälkeisten myönteisten tekijäin vaikutuspotentiaali on ilmeisesti loppumassa.
Karjalan sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen vaikuttivat sisäiset ja ulkoiset negatiiviset tekijät. Ulkosista tekijöistä mainittakoon sähkön, polttoaineiden, kuljetusten hintojen kasvu, vientiin menevien puutavaran, paperin, pellettien tullimaksukasvu, mikä vähentää yritysten voittoja ja niiden toiminnan kannattavuutta.
Sisäisten kielteisten tekijöiden joukossa ovat varojen puute yrityksillä mittavia konekannan uusia hankintoja varten, pankkien haluttomuus talouden reaalisektoreiden kehityksen jouduttamisesta, pitkäaikaislainojen saannin ongelmallisuus, ammatihenhkilökunnan, mm. managereiden puute tai riittämättömyys ja ammattitaitoisen työvoiman saataviuuden vaikeus.
Edellä mainittujen tekijäin vaikutuksen seurauksena on ilmennyt negatiivisia trendejä - vuoden viimeisellä neljänneksellä teollisuusyritysten voittojen määrä supistui ja tuottajain finanssitila vaikeutui. Velkaantuneisuus on lisääntynyt tuotantolaitosten kohdalla. Joissakin yrityksissä ei makseta palkkoja ajoissa.
Hallituksen on löydettävä näin ollen keinot uusien kiihokkeiden ja reservien käynnistämiseksi tavoitellen hyvien tendenssien ylläpitämistä tuotannnossa.
Tätä varten on lisättävä tuotantopotentiaalin hyödyntämisen tehokkuutta, työntuottavuutta uusiin edistyksellisimpiin teknologioihin siirtymisen seurauksena. Tämän tehtävän täyttäminen vaatii uusien sijoitusten saamista, luonnon varojen käytön tehokkaampaa valvomista.
| 
