Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin
 Šóńńźą’ āåšńč’English version
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

UUTISTEN ARKISTO
123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

 



Taloudelliset ulkosuhteet ja regioonien väliset kontaktit

Yleistietoa | Tuotanto | Ulkosuhteet | Matkailu

Ulkosuhteiden toteuttaminen

Kansainvälinen ja regioonien välinen toiminta on Karjalan imagon Venäjällä ja sen rajojen ulkopuolella luomisen tärkeä tekijä. Karjalan hallitus pitää kansainvälisten suhteiden tehostamista edellytyksenä lisärahoituksen saannille sosiaalisektorin, kansantalouden joidenkin alojen, tieteellisen potentiaalin kehittämistä varten, tasavallan kansalaisten ja asiantuntijain laajemmalle osallistumiselle kansainvälisiin ammatillisiin koulutusohjelmiin, informatiivisiin hankkeisiin.

Tasavallan alueella toteutetaan vuosittain noin 120 hanketta, joiden ulkopuolinen rahoitus käsittää noin 170 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Suomi, Norja ja Ruotsi, jotka harjoittavat kanssakäymistä tasavallan kanssa Euroopan Barent- ja Itämeren regioonien puitteissa.

Onnistuneimpia ja pitkäaikaisimpia kansansainvälisia hakkeita toteutetaan terveydenhuollon ja väestön sosiaaliturvan, erikoisesti suojeltavien alueiden kehityksen, vehannesviljelyn tehostamisen ja vihannesten jalostamisen, maarekisterin täydellistämisen aloilla.

"Euregio Karjala" on syntynyt vuonna 2000. Kyseessä on ensimmäinen tällainen muodostelma (struktuuri) Venäjän ja EU:n rajoilla. Sen puitteissa toteutettavien hankkeiden yhteisrahoittamiseen on jo akkumuloitu budjettien ulkopuolelta saadut noin 1 miljoonaa euroa.

Ensimmäisenä Venäjän hallintoyksiköistä Karjala vahvisti lokakuussa 2000 Raja-alueyhteistöohjelman, jota esiteltiin Venäjän presidentille ja Suomen johtohenkilöille asiakirjana, joka laadittiin valtakunnan rajalla sijaitsevan regioonin (Karjalan) omia (eikä ulkopuolelta tyrkytettyjä) etuja ja prioriteettejä sekä kehityksen tavoitteita ajatellen.

Tasavalta kiinnosti vuonna 2000 entistä enemmän ulkopuolisia investoreita. Tasavallan suosio talousjulkaisujen tekemien kyselyjen mukaan on lisääntynyt. Myös käytännössä on Karjalan tasavallan kansantalouteen saatu entistä enemmän sijoituksia ulkomailta.

"Hallituksen kansainvälisen toiminnan pääsuuntaukset vv. 1999-2002"-Ohjelman mukaisesti ulkotaloustoiminnan päätavoitteita ovat karjalaistuottajain valmisteiden viennistä saatavan maksimaalisen hyödyn turvaaminen ja tasavallan yritysten etujen kaikkinainen suojeleminen ulkomailla.

Ensimmäistä kertaa vuoden 1995 jälkeen tasavallan ulkomaankaupan voluumi on lisääntynyt. Se käsittää 776 miljoonaa dollaria, viennin lisääntyessä 17% (se saavutti arvoltaan 600 miljoonan dollarin arvon). Tuonti kasvoi 25% saavuttaen 176 miljoonan dollarin arvon.

Karjalaistuotteita myydään ulkomaille entistä enemmän. Sahatavarain vienti kasvoi 90 tuhannella kuutiometrillä (119% vuden 1999 tasosta), voimapaperin - 59 tuhannella tonnilla (181%), sellun - 11 tuhannella tonnilla (125%), sanomalehtipaperin - 23 tuhannella tonnilla (107%), tukkien - 300 tuhannella kuutiolla (110%). Kalatuotteiden vienti supistui 5% ja pellettien - 7%.

Karjalaisviennin hinnanmuodostustekijät olivat vuonna 2000 sangen suotisat. Sanomalehtipaperin tilastollisen myyntiyksikön keskivertohinta kasvoi 11%, voimapaperin - 12%, sellun - 28%, pellettien - 40% ja alumiinin - 4%.

Kuluvana vuonna ei valitettavasti muuttunut vuosina 1996-1997 alkanut trendi: sahatuotteiden hinnat supistuivat noin 2% ja tukkien hinnat - lähes 9%. Tässä kysymyksessä tapahtui parannustakin, sillä vientikauppasopimusten sisällön tarkistuksia ja ekspertiisejä valtionvirastojen taholta on tehostettu.

Tasavallan hallitus jatkaa neuvotteluja federaalisen keskuksen kanssa tavoitellen puutavaran vientitariffien tuntuvaa supistamista ja jopa poistamista. Viimeisimmistä saavutuksista mainittakoon VF:n hallituksen päätös poistaa vientiin menevän haapapuun tullimaksut kokonaan. Karjalan edustajia kuuluu (kamppaillen tasavallan puutavaran tuottajain etujen puolesta) Venäjän asiantujaryhmään, joka käy kauppaneuvotteluja saha- ja puutavaran viennistä Länteen, mm. Suomeen.

Karjalan hallitus pitää jatkuvasti näköpiirissään viennin tehokkuuden kasvattamista maksimaalisesti lisääviä asioita.

Viranomaiset harjoittavat täsmätyötä niiden viejien kanssa, jotka myyvät tuotteita ulkomaille alehinnoin. Niitä kauppasopimuksia tarkistetaan jälkikätteen, joiden toteuttamisen seurauksena valuuttatuloja ei oltu saatu kotimaahan ajoissa tai ei valuuttaa oltu kotiutettu ollenkaan. Kahden viime vuoden aikana maksuviiveissä on tapahtunut muutoksia paprempaan päin. Vuonna 2000 saamatta jäänyt valuuttasumma supistui 800 tuhanella dollarilla. Vuosina 1994-1995 kasaantunut velka käsittää kuitenkin melkoisen summan - 37 miljoona dollaria. Viranomaisten on siis jatkettava toimia maasta karanneen valuutan palauttamiseksi.

Hallitus vahvisti helmikuussa 2000 rajanylityspaikkojen kunnostamisohjelman. Ohjelman toteutamisen seurauksena rajalla olevien tilapäisten yityspaikkojen määrä supistui 15:sta kahdeksaan. Niitä on kunnostettu palevelemaan tasavallan kymmenen suuren metsäyrityksen ja rajan pinnassa olevien hallintopiirien tarpeita.

Federaalisten ja tasavallan viranomaisten yhteisen toiminnan seurauksena ulkomaisen työvoiman käyttö Karjalan alueella supistui vuonna 2000 10% edellisen vuoden tasosta. Karjalassa toimivien ulkomaisten yritysten ja kotimaisten ulkomaista työvoimaa kyttävien yritysten tlastointia ja verottamista on täydellistetty.

Ulkotaloustoiminnan tavoitteisiin vuonna 2001 kuuluvat viennin aineellisen määrän lisääntymistrendin ja suotuisan hintatason ylläpitäminen.

Tehtävien täyttämiseksi on nojautuen edellisinä vuosina kartutettuun kokemukseen tehostettava verojen kiertämistä harrastavien vientiä harjoittavien yritysten valvontaa, lisättävä asiantuntija-apua rehellisesti toimiville ja tutantoaan lisääville yrityksille, turvattava niiden tuotteiden esittely perinteellisillä ja uusila markkinoilla.

Regioonien väliset suhteet

Tasavallan sosiaalis-talouspolitiikan toteuttamisen tärkeitä tavoitteita on regioonien välisten suhteiden kehittäminen.

Karjalan tasavallan hallitus lähtee siitä, että mahdollisen yhteistyön aliarviointi suhteissa maan muihin regiooneihin johtaa ehdottomasti investointien supistumiseen ja karjalaistuotteiden myyntimahdollisuuksien menettämiseen, sopimattoman regioonien välisen kilpailun kiristymiseen.

Karjalan tasavalta laajensi vuonna 2000 kontaktejaan Moskovan hallitukseen, Pietarin ja Leningradin hallintoalueen administraatioihin, Adygejan tasavallan ja Valkovenäjän tasavallan hallituksiin.

Moskovan hallituksen ja Karjalan tasavallan hallituksen välisen yhteistyösopimuksen puitteissa toteutetaan Kontupohjassa toimivan "Karjalan graniitti"-tehtaan ja Kt:n muiden kivenjalostustehtaiden laajennusta. Kontupohjan tuotantolaitoksessa käyniistettiin kolmas kivensahauskone. Tämän seurauksena pystytään tuottamaan vuosittain vuorauslaattoja 50 tuhatta neliömetriä enemmän. Karjalan vuoriteollisuuslaitoksille toimitetaan laajemassa mitassa kalustoa. Sepelin toimituksia Moskovan rakennuskohteille jatketaan. Moskovassa toimii Venäjän näyttelykeskuksen suojissa pysyvä Karjalasta kertova osasto (paviljonki).

Karjalan ja Pietarin välisen yhteistoimintaohjelman puitteissa jatkettiin sepelin ja muiden rakennusaineiden toimituksia Nevan kaupunkiin. Karjalaisten kalanjalostamoiden tuotteita toimitetaan Pietarin markkinoille. Yhteistyötä terveydenhuollon. kulttuurin, matkailun aloilla jatketaan. "Leninets"-nimisen holdingin kanssa solmittiin sopimus Petroskin radiotehtaan elvyttämisestä. Tämän seurauksena kasvaa työpaikkojen lukumäärä. Jo tänä vuonna radiotehtaan tuotannon on määrä kolminkertaistua vuden 2000 tasosta.

Kt:n ja Valkovenäjän välisen sopimuksen puitteissa perustetaan "Karellesinvestlizing"-yritys, jonka tehtävänä on toimittaa Karjalaan vuokrattavaa kalustoa. Tasavalllan metsäteollisuus saa kuljetuskalustoa Valkovenäjältä. Onegan traktoritehdas toimitti Valkovenäjälle 69 traktoria (44% enemmän, kuin 1999).

Kt:n hallitus ja Leningradin hallinto solmivat uuden kaupallis-taloudellisen, tieteellisen ja kulttuuriyhteistön jatkamista koskevan sopimuksen ja pöytäkirjat aiemmin solmittujen yhteistyösopimusten toteuttamisesta.

Karjalan tasavallan hallitus solmi puitesopimukset Voronezhin ja Nizhni Novgorodin hallintoalueiden administraatioiden kanssa. Tavoitellaan sopimusten solmimista Lipetskin ja Vladimirin hallintoalueiden ja Bashkortostanin tasavallan hallitusten kanssa.


Rambler's Top100
Tekninen tuki
Luotu 26 marraskuuta 2001. Toimitettu 26 marraskuuta 2001.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015